Johdanto

Ennaltaehkäisevä työ

Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. Oppilas tarvitsee onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Ennaltaehkäisevään työhön liittyvät olennaisesti koulun toimintatavat, opetusjärjestelyt ja oppimisympäristöt ja niiden soveltuvuus oppilaille. Tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää pedagoginen asiantuntemus sekä eri ammattihenkilöiden välinen monialainen yhteistyö.

Ennaltaehkäisevässä työssä avainasemassa ovat luokan- ja aineenopettajat. He ohjaavat oppilasta kohti vastuunottamista omasta koulutyöskentelystä. He tekevät päivittäisiä havaintoja oppilaistaan ja suunnittelevat tarvittavia tukitoimia. Kaikilla luokka-asteilla harjoitellaan opiskelutaitoja. Tuen tarpeen lisääntyessä opettajat ovat yhteydessä huoltajiin ja konsultoivat erityisopettajia, koulukuraattoria tai muita ammattihenkilöitä tarpeen mukaan. Yhdessä eri toimijoiden kanssa sovitaan tukitoimista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

0 kommenttia

Varhaisen puuttumisen toimintamalli

Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi eriyttämällä, opettajien ja muun henkilöstön keskinäisellä yhteistyöllä, tukiopetuksella, ohjauksella sekä opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Tuen tarpeen lisääntyessä opettaja keskustelee huolesta ensin oppilaan ja huoltajan kanssa. Tämän jälkeen asiasta keskustellaan eri asiantuntijoiden kanssa sen mukaan, millainen tuki oppilaalle on tarpeellista. Opettajan on mahdollista konsultoida eri asiantuntijoita aina kun huolta oppilaasta syntyy. Näitä asiantuntijoita ovat erityisopettajat, opinto-ohjaaja (yläkoulu), koulukuraattori sekä terveydenhoitaja. Yhdessä eri asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa suunnitellaan tarvittava tuki ja tarvittaessa ohjataan eteenpäin esimerkiksi sosiaalitoimen, perheneuvolan tai koululääkärin palveluihin.

0 kommenttia

Toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa

Kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä perusopetuksesta toiselle asteelle, huolehditaan tuen jatkumisesta ja tarvittavan tiedon siirtymisestä. Esiopetuksesta perusopetukseen sekä alakoulusta yläkouluun siirryttäessä järjestetään tarkoituksenmukaisella kokoonpanolla nivelvaihepalaveri, jonka tarkoituksena on siirtää tietoa koko ryhmästä. Näiden tietojen avulla voidaan miettiä luokkajakoja ja tarvittavaa tukea yleisellä tasolla. Lisäksi jokaisen erityisen tuen piirissä olevan oppilaan asioissa järjestetään yksilöllinen tiedonsiirtopalaveri, johon kutsutaan oppilaan lisäksi huoltajat, alakoulun luokanopettaja ja erityisopettaja sekä yläkoulun erityisopettaja. Tarvittaessa voidaan kutsua myös muita oppilaan asioissa kiinteästi mukana olevia ammattilaisia. Huoltajan läsnä ollessa voidaan siirtää tarvittavat tiedot ja suunnitella jo tulevan luokka-asteen tuki. Niillä oppilailla, joilla on erityisen tuen päätös, nivelvaihepalaveri toteutuu parhaiten HOJKS:n tarkistamisen yhteydessä.

0 kommenttia

Yhteistyö, vastuut ja työnjako opetustoimessa ja muiden hallintokuntien kanssa

Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ehkäistään ennakolta myös opettajien muun henkilöstön keskinäisellä yhteistyöllä. Vastuu tuen järjestämisestä on luokanopettajalla ja aineenopettajalla. Lähin yhteistyökumppani opettajille on erityisopettaja, jonka kanssa tuen tarvetta voi pohtia jo varhaisessa vaiheessa. Erityisopettajan konsultointi ja luokanopettajan / aineenopettajan antaman lisätuen järjestäminen luokkatilanteeseen on ensimmäinen vaihe. Jos tuen tarve on laajempi, vastuu sen järjestämisestä siirtyy luokan- tai aineenopettajan lisäksi myös erityisopettajalle.

Nakkilassa tehdään tiivistä yhteistyötä myös muiden tahojen kanssa, kuten sosiaalitoimen, perheneuvolan ja keskussairaalan eri yksikköjen kanssa. Jos koulun omat keinot eivät tuen järjestämiseen riitä, on oppilasta ja huoltajia ohjattava hakeutumaan myös muiden palvelujen piiriin. Sosiaalitoimeen voidaan ohjata, jos huolta esiintyy perhetilanteeseen liittyen. Oppimisen ja muiden koulunkäynnin vaikeuksien vuoksi ohjataan aina ensisijaisesti perheneuvolaan, josta Nakkilan kunta saa tarvittavat koulupsykologipalvelut. Oppilaalle tehdään perustason tutkimukset ja ohjataan tarvittaessa keskussairaalaan tarkempiin tutkimuksiin.

0 kommenttia

Yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa

Oppilashuolto järjestetään monialaisena yhteistyönä opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä.

Nakkilassa oppilashuollon palveluista vastaavat opetustoimen lisäksi koulukuraattori sekä kouluterveydenhoitajat. Koulupsykologipalvelut saadaan perheneuvolasta. Kouluilla toimii yhteisöllinen oppilashuolto siten, että ryhmät kokoontuvat vähintään kerran lukuvuodessa. Yksilökohtaisessa oppilashuollossa eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä tilanteen ja tarpeen mukaan.

0 kommenttia

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä

Yleisen tuen antaminen ei edellytä erillisiä hallintopäätöksiä. Mikäli yleisen tuen piirissä oleva oppilas tarvitsee erityisiä apuvälineitä tai muita palveluita, päätöksen niistä tekee rehtori.

Nakkilassa rehtori tekee hallintopäätöksen kotiopetuksessa olevan oppilaan osalta. Samoin rehtorin päätöksellä voidaan oppilaan opiskelu järjestää poikkeuksellisesti. Hän voi myös antaa myös luvan suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.

Tehostettuun tukeen siirtyminen edellyttää pedagogisen arvion laatimista. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Nakkilassa rehtori tekee viranhaltijapäätöksen tehostettuun tukeen siirtymisestä tai palaamisesta takaisin yleisen tuen piiriin tämän moniammatillisen käsittelyn perusteella. Rehtori tekee myös päätöksen mahdollisista muista palveluista ja apuvälineistä.

Erityiseen tukeen siirtyminen edellyttää pedagogisen selvityksen laatimista. Erityisen tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin tehostetun tuen piiriin sekä oppiaineiden yksilöllistäminen edellyttävät sivistysjohtajan viranhaltijapäätöstä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään myös mahdollisten palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Mikäli huoltaja ei anna suostumusta erityiseen tukeen siirtymiseksi, voidaan asia antaa sivistyslautakunnan ratkaistavaksi, jos oppilaan etu sitä vaatii.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tulee tarkistaa myös aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta sivistysjohtajan viranhaltijapäätös.

0 kommenttia

Tuen kolme tasoa

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista.

Tuen lähtökohdat

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Tuen tehtävät

Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

Oppilaan oikeus tukeen

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki.

Tuen antaminen ja jatkuminen

Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.