MoMo -valmennukset työyhteisölle
Herne nenästä -kampanja
Yhdessä henkilöstöpalaverissa jaoimme kokemuksia kampanjasta ja tilanteista, joissa pääsimme sujauttamaan herneitä purkkiin.
Palkinnoksi jokainen sai pääsiäisen alla suklaamunan ja työyhteisö herneenversoja kasvamaan.
Herne nenästä.pptx
Toimintakulttuurikysely joulukuussa 2020
Liitteet:
Henkilöluntakokous 10.11.2020
Liitteet:
Henkilökuntakokous 28.9.2020
Syntyi myös leikeruno:
Meidän tuhkimotarinamme
- yhdessä olemme enemmän
Hartiat alas, kaikki on hyvin,
Aika ja uskallus katsoa peiliin.
Kuka minä oikein olen?
Työllä ja tarmolla tuulta päin,
sulavasti takaisin luontoon.
Pienistä ihmeistä suuria hyötyjä,
puhtaalta pöydältä
tulevaisuutta rakentamassa?
Eteenpäin, eteenpäin.
Kaksin yhä kaunihimpi,
ihan vaan malliksi nuoremmille.
Anna ajatusten vaeltaa,
kaikki hoituu kyllä.
Aktiivinen ote avasi ideahanat.
Monipuolinen aktiivisuus
auttaa pitämään aivot vireinä ja toimintakunnossa pitkään.
Osallistu,
yhteisö kantaa.
Työyhteisötaitojen bingo
Luokanopettajien puolikas veso 8.9.2020
TOIMIVAN TYÖYHTEISÖN TUNTOMERKKEJÄ
.yhteisen ajan löytäminen
. kokemusten jakaminen
. suora, mutta harkittu puhe
. ilo toisten onnistumisesta
. asioiden selvittäminen, omien tulkintojen välttäminen
. erilaisuuden hyväksyminen
. temperamenttien yhteensovittaminen mahdollisuuksien rajoissa
. luottamus
. joustavuus
. nauru ja ilo
. omien epävarmuuksien ja ärsyyntymisten tunnistaminen
. huokaisun ja hiljaisuuden hetket
. höpöä ja hömppääkin
. aina ei tarvitse olla äärimmäisen tehokas, armollisuus itselle ja toisille
. erehdysten ja sattumusten salliminen, itselle ja muille
. raameista sopiminen, yhteisistä linjoista kiinni pitäminen
. kaikki ovat samanarvoisia toimijoita, ei pomotusta
. ideoitten ja vinkkien jakaminen
. kuunteleminen, kunnioitus, vuoron odottaminen
Henkilökuntakokous 27.4.2020
Niinpä se vaan hoitui henkilökuntakokouskin etäyhteyksillä. Monta asiaa saatiin sovituksi ja seuraavaa lukuvuottakin jo suunnitelluksi.
YS-palavereista kootaan palautetta
YS-palaveri 27.2.2020
YS-palaveri 6.2.2020
Henkilökuntakokous 23.1.2020
Aiemmin samassa kokouksessa kävimme läpi sivistystoimen strategian päivityksen ja ryhmäkeskuteluiden aiheet liittyivät hyvin myös strategiatyöhön. Sivistystoimen strategian johtoajatuksena on Vesannolla voidaan hyvin.
Keskusteluaika oli rajallinen, mutta siitä huolimatta ryhmät olivat tyytyväisiä syntyneeseen vuorovaikutukseen.
Lasten ja nuorten välisiä suhteita käsitellyt ryhmä tuumaili mm. ryhmässä toimimisen vaikutusta yhteishenkeen sekä oppimiseen. Ryhmässä toteutettavan oppimisen arvioimisen haasteet herättivät pohdintaa.
Osallisuuden kehittämisessä pidettiin tärkeänä ikätason huomioimista ja demokratiakasvatuksen laatua. Aidon osallisuuden toteuttamiseen tarvitaan aikaa ja harjoittelua. Tärkeää osallistaa oppilaat mm. ops- ja sääntötyöskentelyyn, oppituntijärjestelyihin, tuntien sisältöjen suunnitteluun ja työtapojen valintaan. Idealaatikot tms. mahdollistaisivat arempienkin osallistumisen. Hyvää koulussamme on oppilaiden innokkuus oppilaskuntatyöhön osallistumisessa.
Toimijuuden ja toiminnallisuuden tukemisessa keinoina mm. valinnaisuus työskentelytavoissa oppitunneilla, yhteistyö nuorisotoimen kanssa (toimintapäivät, välitunnit yms.) ja erilaiset tempaukset niin oppi- kuin välitunneillakin.
Uudenlaisesta aikuisroolista todettiin, että pienen koulun vahvuutena on aito kohtaaminen. Tärkeitä asioista ovat aikuisen roolin säilyttäminen, oppilaiden yksityisyyden kunnioittaminen, sopivasti annosteltu rentous, reiluus ja yhteiset pelisäännöt. "Reiluutta rennosti omalla persoonalla", kiteytti ryhmä pohdintansa.
Henkilökuntakokous 12.11.2019
Myöhemmin jakauduimme neljään ryhmään. Näissä keskusteluringeissä koulumme tiimiläiset johdattelivat porukan yhteiseen tuumaustuokioon dialogisalmiakkia toteuttaen. Pohdiskeltiin vastauksia valmentajien jättämiin, opetukseen ja vuorovaikutukseen liittyviin kysmyksiin. Kaikissa ryhmissä syntyi innokasta ja laadukasta dialogia.
Otteita yhden ryhmän pohdinnoista.
Ryhmätyöstä todettiin mm. seuraavaa:
- taitolaji, vaatii läsnäoloa ja ohjausta
- voi onnistua jos aihe kiinnostaa, oppilaat voivat käyttää vahvuuksiaan ja itse vaikuttaa toteutustapaan
- into tarttuu
- persoonien tulee antaa kukkia
- tehtävät kykyjen mukaan
- saatava ryhmä ottamaan asia omakseen
- tarvittaessa rohjettava myös panna ohjelma uusiksi ja annettava armoa itselleen
Oppilaiden mahdollisuudet vaikuttaa työskentelyyn:
- mahdollisuudet valita työtavat
- vaihtoehtojen tarjoaminen
- tehtävien laajuudet voivat erota yksilöllisesti
- huomioitava jokaisen päivän kunto
Syrjäytymisestä:
- arvohierarkian murenemista
- syrjytymisvaarassa olevaa olisi tärkeää altistaa erilaisille asioille, jotta jokin innostava asia voisi löytyä
- jollekin voi olla syynä myös se, että on oma suunta, mutta se on kapea ja sulkee muut asiat pois
- jokaisen pitäisi löytää oma arvonsa
Koulun merkityksellisyys:
- tulevaisuuden konkreettiseksi tekeminen
- tärkeää löytää asiat, jotka oppilaille itselleen merkityksellisiä
- voidaan hakea myös negaation kautta: "Mikä on pahinta, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua, jos koulu jää hoitamatta?"
- arjen sietämisen oppiminen
Mitä koulussa pitäisi muuttaa:
- lisää empatiaa
- sosiaalisten taitojen merkitys yhä tärkeämpi
- mm. kotien olot ja yhteiskunnan nykytila asettavat haasteita
Naurukin raikui välillä ihan naapuriryhmiin asti seinän läpi kuuluen. Yhden osallistujan pyydetty, kolmen sanan palaute kokemuksesta: "Ihanaa, ihanaa ja ihanaa."
Ys-palaveri 7.11.2019
Innoduel, kierros 1
Innoduel vaikuttaa metkalta työkalulta työyhteisön jäsenten osallistamiseksi. Meillä väki lähti mukavasti mukaan niin ensimmäiseen kierrokseen kuin parivertailuunkin. Wilma-viestien avulla onnistui etäosallistaminen kouluympäristössä mainiosti ja työkalua pidettiin helppokäyttöisenä sekä kiinnostavasti erilaisena. Ys-palaverissa tutustuimme yhdessä tuloksiin ja teimmepä pari pientä yhteistä harjoitustakin valmentajien tuomista kirjoista saatujen vinkkien pohjalta.
Tulokseksi saatiin paljon tärkeitä huomioita siitä, miten yhteistyötä voitaisiin parantaa ja ilmapiiriä saada vielä nykyistäkin positiivisemmaksi. Konkreettisiin toimiin pääsemiseksi listattiin parivertailun ranking-listojen kärkitoimet työyhteisön huoneentauluksi. Taulun alle laitoimme listan, johon keräämme rukseja sitä mukaa, kun huoneentaulun kirjauksia toteutetaan käytännön arjessamme. Tiedän jo nyt, että rasteja saadaan tällä porukallamme kasaan runsain mitoin. Huoneentauluun nousi esille myös toive yhteisen ajan löytymisestä mm. pelisäännöistä tuumaamiseen. Tätä aikaa järjestetään henkilökunnalle jo ensi viikolla oppilaiden taksvärkkipäivänä. Eikä niitäkään lukuisia ideoita, jotka eivät kärkikuusikkoon yltäneet, tulla unohtamaan, vaan myös niitä on tarkoitus toteuttaa tavalla tai toisella.
Parin viikon aikana rasteja saatiin kokoon 234 kappaletta. Hyvä meidän porukka!
Ys-palaveri 24.10.2019
Reseptit OPSin käyttöön -kirjan pohjalta teimme porukalla myös pari harjoitusta. Aluksi testasimme "pariston napoja" eli pidimme ensin hetken pariporinan, jossa keskityttiin negatiivisiin asioihin ja heti perään hetken rupattelun positiivisistä asioista. Hiljaisia hetkiä ei tullut, vaan tasianen pulina täytti tilan molemmissa keskusteluhetkissä.
Pariston napojen jälkeen tutkiskeltiin hetki omaa napaa ja vastattiin yksin hiljaisuudessa mm. omiin vahvuuksiin, akilleenkantapäihin, työstä nauttimiseen, ammatillisuuteen ja koulun toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lopuksi säilöttiin mieleen jokin positiivinen asia evääksi päivän työhön.
Peukkuja nousi mukavasti, kun lopussa kartoitettiin mielipiteitä aamun ohjelmasta.
Veso 7.8. ja henkilökuntakokous 23.9. 2019
Jo veso-päivässä 7.8. ennen lukuvuoden alkua olimme orientoituneet Parasta ennen -hankkeeseen pohtimalla koulumme arvoja koko henkilökunnan voimin.
Henkilökuntakokouksessamme 23.9. pidettiin ensimmäinen työyhteisövalmennus. Anna-Maija hankevastaavana esitteli projektiamme hankesivujen materiaalin avulla.
Nykyisen opetussuunnitelman mukaista oppimiskäsitystä esittelevä teksti sekä pohja oppimissopimukseen oli jaettu sähköisesti osallistujille jo ennakkoon. Molemmista näistä saatiin aikaan todella hyvä, pohdiskeleva, monia näkökulmia avaava ja hienosti dialogisalmiakin mukaisesti edennyt keskustelu.
Oppimiskäsityksestä todettiin mm., että tavoitteet ovat oikein hyvät, mutta niihin pääseminen onkin jo melkoinen haaste. Toimintatapojen ja -mallien muuttaminen vaatii aikaa eikä välttämättä ole helppoa sen enempää aikuisille kuin oppilaillekaan. Itseohjautuvuus ja toiminnallisuus eivät sovi kaikille, mutta on hyvä, että niitä korostetaan ja oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia ilmiölähtöiseen oppimiseen. Perinteinen malli koetaan monella tapaa turvalliseksi ja oppimisen ohjaajille sattaakin olla vaikeaa unohtaa tulos ja paneutua sen sijaan prosessiin. Aktiivisuuden lisäksi oppimisessa tarvitaan myös pitkäjänteisyyttä, mikä vaikuttaa olevan monille oppijoille yhä suurempi haaste. Yhteisopettajuus ja avoimet ympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta ovat vaikeita toteuttaa yksisarjaisessa koulussa sekä aineenopetuksessa, etenkin pienissä kouluissa, joissa on vain yksi opettaja kullakin oppiaineella. Tärkeää, mutta aikuisilta paljon vaativaa on osata tukea kutakin oppilasta hänen tarpeidensa mukaisesti. Ensin tulisi huolehtia siitä, että henkilöstö pääsee sisälle uuteen oppimiskäsitykseen; vasta sen jälkeen sitä voidaan siirtää käytännön työhön. Opetussuunnitelman yleishenkeä pidettiin positiivisena ja tavoitteita hyvinä, mutta samalla todettiin, että muutos jaksaa vieläkin hämmästyttää, vaikka ops:aa on jo monta vuotta työstetty. Olemme siis edelleen matkalla ja meillä on vielä paljon opittavaa sekä tehtävää täällä ruohonjuuritasolla ennen kuin saamme siirrettyä käytäntöön tämän jopa "naivin optimistisen olettaman" oppimisesta. Laaja-alaista osaamista ja siihen liittyviä taitoja pidetään tärkeinä tulevaisuutta ajatellen. On hyvä, jos oppilaat pääsevät kyseenalaistamaan asioita ja pohtimaan omaa oppimistaan.
Oppimissopimuksen kautta päädyttiin pohtimaan työn vaativuutta ja sitä, miten tärkeää on välittää oppilaille intoa, iloa ja energisyyttä. Kuinka se onnistuu, jos itse on väsynyt tai kohtaa ongelmia elämässään? Tulemme koulupäivään sekä kouluyhteisöön kaikki, niin oppilaat kuin henkilökuntakin, taustanamme oma historiamme ja mukanamme omat tavoitteemme, kokemuksemme ja unelmamme. Onko oppija juuri tässä ja nyt oppimisen tilassa ja aikuinen kyvykäs ohjaamaan? Mistä oppilas tai opettaja tietää olevansa perillä? Vuorovaikutus on keskeinen osa koulutyötä ja onnistumisen edellytys. Kuinka erilainen oppimissopimus on työkokemuksen pituudesta tai iästä tai luokka-asteesta riippuen?