Aistit - Matka omaan arkeen

Aisti auttavat voimaan hyvin

Aisteilla on suuri merkitys ihmiselämässä. Ne auttavat meitä selviytymään omassa elinympäristössämme ja tuovat elämään iloa ja nautintoja. Kosketusaisti suo meille välittömän yhteyden toiseen ihmiseen.

Käytämme aistejamme koko ajan, vaikka emme tule ajatelleeksi asiaa tietoisesti. Ilman aistihavaintoja olisimme jatkuvasti vaarassa ja jäisimme myös paitsi elämän nautinnoista ja iloista.

Aistien avulla tunnemme elävämme. On vaikea edes kuvitella elämää ilman vaikkapa haju- tai makuaistia.

Näkö- ja kuuloaisti ovat tärkeitä, jotta ihminen voi selvitä arjessaan. Jos jompikumpi puuttuu, tarvitsemme apuvälineitä ja monenlaista tukea.

Tuntoaisti on kuitenkin kaikkein tärkein aistimme. Se kehittyy ensimmäisenä ja hiipuu viimeisenä.

Aistit voivat tulla avuksi, kun haluamme voida paremmin. Niiden avulla voimme pyrkiä lievittämään stressiä ja rauhoittamaan mielemme. Esimerkiksi mindfulness-harjoituksissa keskitytään usein juuri aistihavaintoihin, jotta mielessä pyörivät ajatukset saadaan hiljenemään.

Voimme herätellä aistejamme helposti luonnossa. Metsässä voimme keskittyä kuuntelemaan puidenlatvojen huminaa ja lehtien kahinaa jalkojen alla. Voimme tarkastella uteliaasti luonnon tapahtumia ja värejä sekä aistia tunnelmia.

Vuodenaikojen vaihtelut tarjoavat aisteillemme runsaasti ravintoa.

Taiteen avulla ihminen voi herätellä aistejaan samaan tapaan kuin luonnossa. Aina ei tarvitse mennä edes konserttiin tai näyttelyyn: myös itsetekeminen tuo aistinautintoja. Villalangan kutitus sormissa tai paisuneen hiivataikinan pyöritteleminen kämmenten välissä tuntuvat hyvältä.

Koemme elämäämme voimakkaasti aistien kautta.

Lähde:
Geriatri Minna Raivion jutusta, joka julkaistu Voi hyvin -lehdessä 10/2020.
Teksti: Kirsi Hemanus/ 21.4.2021/ Voi Hyvin -lehti/ Artikkeli
https://www.terve.fi/artikkelit/aistit-auttavat-voimaan-hyvin

Helli aistejasi

 

  1. Aloita aamu kynttilänvalossa hiljaisuudella. Meditoi, rukoile, ole vain ajattelematta mitään.
  2. Kuuntele lempimusiikkiasi joka päivä. Ota lenkille mukaan kuulokkeet. Jos tykkäät tanssia, tanssi yksin kotona.
  3. Nauti luonnon äänistä. Pidä ikkunaa auki, kun linnut laulavat. Kuuntele ukkosta, rankkasadetta tai pakkasen paukkumista.
  4. Nauti maisemasta ja tutki valoa. Luonto tarjoaa jatkuvaa väriterapiaa. Eri vuorokaudenaikoina syksy- ja talvimaisemat näyttävät erilaisilta.
  5. Jos pidät tuoksuista, hanki tuoksulyhty. Tuikku lämmittää eteerisellä öljyllä terästettyä vettä. Kokeile ainakin pipariminttua, basilikaa, rosmariinia ja laventelia.
  6. Kokeile diffuuseria, joka tuottaa ultraääniaaltojen avulla hienojakoista höyryä kosteuttamaan huoneilmaa. Jos lisäät veteen eteeristä öljyä, se tekee tilasta myös ihanantuoksuisen.
  7. Maistele uusia makuja. Osta vaihteeksi erimakuista teetä, kahvia, suklaata tai erikoisia hedelmiä.
  8. Keskity tekemään käsilläsi vanhoja tuttuja asioita: leivo, neulo, silitä. Mieti, miltä käsissä tuntuu.
  9. Jos kaipaat elämääsi enemmän kosketusta, hoivaa lemmikkiä, aloita paritanssiharrastus tai käy hieronnassa.
  10. Opettele halaamaan läheisiäsi.


Lähde: https://www.terve.fi/artikkelit/aistit-auttavat-voimaan-hyvin

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 10/2020.

Tuntoaisti /

Suurin ja tärkein aistimme on tuntoaisti. Se on sekä varhaisin että viimeinen ihmisen elämässä vaikuttava aisti. Se kehittyy ensimmäisenä, ja sitä välittävä alue aivokuorella on suurempi kuin muita aisteja välittävät alueet.

Vastasyntyneelle vauvalle viesti siitä, että aikuinen on läsnä, on hengissä selviämisen edellytys. Kosketuksella on suora yhteys oksitosiinijärjestelmään ja muihin hyvän olon hormonien välitysjärjestelmiin. Kosketuksen kautta stressitaso laskee heti.

Tuntoaisti on siten sosiaalisin kaikista aisteistamme, sillä se suo meille välittömän kokemuksen yhteydestä toiseen ihmiseen.



Lähde:
Geriatri Minna Raivion jutusta, joka julkaistu Voi hyvin -lehdessä 10/2020.
Teksti: Kirsi Hemanus/ 21.4.2021/ Voi Hyvin -lehti/ Artikkeli
https://www.terve.fi/artikkelit/aistit-auttavat-voimaan-hyvin

Kuuloaisti

Aistijärjestelmät ovat alun perin ilmeisesti kehittyneet takaamaan, että ihmislaji säilyisi. Vastasyntyneelle on elintärkeää, että hän pystyy vuorovaikutukseen lajitoverien kanssa. Siihen tarvitaan aisteja.

Kuuloaisti toimii hyvin jo noin kolme kuukautta ennen syntymää. Vastasyntynyt vauva pystyy tunnistamaan äitinsä äänen perusteella. Hän on oppinut tuntemaan äidin äänen rytmin sekä sen korkeuden ja voimakkuuden vaihtelut jo kohdussa. Pieni lapsi tunnistaa myös musiikkia, jota hän on kuullut sikiöaikana runsaasti.

Äänet ovat näkymätöntä värähtelyä, joka kulkee ilman välityksellä kaikkiin suuntiin. Korvamme poimivat ääniaallot ja muuntavat ne viesteiksi aivoillemme.

Kuuloaisti on tärkeä puheen kehityksen kannalta. Puhe ei kehity ilman ärsykkeitä. Kuuleminen ja kuullun ymmärtäminen ovat oppimisen tuloksia: vauva opettelee liittämään kuulemaansa merkityksen.



Lähde:
Geriatri Minna Raivion jutusta, joka julkaistu Voi hyvin -lehdessä 10/2020.
Teksti: Kirsi Hemanus/ 21.4.2021/ Voi Hyvin -lehti/ Artikkeli
https://www.terve.fi/artikkelit/aistit-auttavat-voimaan-hyvin