Vääriä uutisia sisältävien juttujen tunnusmerkkejä

Kymen Sanomat 5.12.2017

Mistä tunnistaa valeuutisen? Kokosimme yhteen väärää tietoa sisältävien juttujen tunnusmerkkejä

Oikeiden uutisten ja valeuutisten välille on kasvanut iso harmaa alue. Klikkiotsikot ja tietyn intressiryhmän tilaamat informaatioesitteet kuuluvat siihen.

Päivi Virta-Salo

Muokkasimme Etelä-Saimaassa 27.7.2017 julkaistun jutun valeuutisen muotoon. Oikeassa otsikossa oli 5 200 turvapaikanhakijaa kateissa.

Facebookissa leviää huhu ulkomaalaisten törkeästä käytöksestä nuorisodiskossa. Sadat ihmiset jakavat viestiä, jonka mukaan joukko turvapaikanhakijamiehiä on tunkeutunut diskoon ja lähennellyt alaikäisiä tyttöjä.
Valeuutisia tehtaileva sivusto tarttuu huhuun. Se laatii oikean uutisen näköisen artikkelin, jossa kertoo häiriköinnistä. Valemedia liittää jonkun tekaistun kuvankin juttuunsa.
Nyt jo tuhannet ihmiset jakavat tuota uutisenmallista juttua. Kiivaimmat kansalaiset ovat lähdössä diskoon ottaakseen oikeuden omiin käsiinsä.
Poliisi joutuu puuttumaan asiaan ja katkaisemaan huhulta siivet. Mitään ahdistelua ei ole ollut.

Miksi valeuutisia tehdään?

— Valeuutisia sepitetään kaupallisin tai poliittisin päämäärin, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.
Tässä tapauksessa päämäärä on poliittinen. Maahanmuuttokriittinen taho haluaa vahvistaa ihmisten ennakkoluuloja ja levittää eripuraa kansanryhmien välille.
Uutisen levitessä Facebook saa siitä taloudellista hyötyä.
— Se on asia, josta ei paljon puhuta. Valeuutiset palvelevat internetin someyrityksiä, joiden ansaintalogiikka perustuu mainoksiin.
Valeuutiset herättävät voimakkaita tunteita ja saavat paljon klikkauksia, joten niitä levittävät sivustot herättävät mainostajien kiinnostuksen.
Koska Facebook ja Google ovat saaneet kritiikkiä tämän vuoksi, ovat ne luvanneet parantaa faktan tarkistusta ja poistaa valeuutisia.
— Ne kuitenkin aina korostavat olevansa teknologiayrityksiä, eivätkä mediayrityksiä, eivätkä halua ottaa samaa vastuuta sisällöistä.

Miten määritellä valeuutinen?

Se on olennaisilta osiltaan sepitettä. Fiktioon on voitu sekoittaa tosiasioita, mutta pohjimmiltaan faktoilla ei ole väliä.
— Oikeiden uutisten ja valeuutisten välillä on iso harmaa alue, painottaa Väliverronen.
Harmaaseen alueeseen kuuluvat klikkiotsikot, jotka antavat virheellisen kuvan jutun sisällöstä. Niillä on sama ansaintalogiikka kuin valeuutisilla. Klikkaukset tuovat mainoseuroja.
— Tyypillistä on, että verkko-otsikko on eri kuin painetussa lehdessä.
Harmaaseen kenttään kuuluu myös informaatiovaikuttamiseksi kutsuttu viestinnän keino. Siinä pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen tieteelliseksi verhotuin keinoin.
Tietty intressiryhmä maksaa viestintätoimistolle, joka tuottaa tietoa vaikkapa alkoholi-, ympäristö- tai energiapolitiikasta. Esimerkiksi maatalouden ympäristövaikutuksista on tehty tällainen tarkoitushakuinen selvitys.
— Tutkimustietoa valikoidaan ja kyseenalaistetaan, jotta luotaisiin tietty mielikuva.

Voisiko ammattimedia tehdä jotakin suitsiakseen valeuutisointia?

— Median mahdollisuudet ovat kaventuneet. Verkossa ja somessa ihmiset pyörivät samanmielisten yhteisöissä ja lukevat uutisensa sieltä.
Skarpattavaa medialla on.
— Mediassa nostetaan usein yksittäisten ihmisten kokemuksia, kuten vaikka rokotusten haittavaikutuksista kerrottaessa. Tällöin kokonaiskuva hämärtyy. Yksittäisten uutisten sijasta pitäisi tehdä kokoavia, taustoittavia juttuja.

Mihin suuntaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin kommentit vaihtoehtoisista faktoista ovat vieneet valeuutisointia?
— Brexitin ja Trumpin myötä valheellisen tiedon levittämistä ei häpeillä. Se on huolestuttava piirre. Samoin kuin se, että tutkimustiedon väheksyminen kuuluu valtavirtaan. Puhutaan kaikenmaailman dosenteista.
Väliverronen muistuttaa, että valeuutisia ja propagandaa on ollut aina.
— Päätöksiä ei ole tehty koskaan pelkästään faktoilla, vaan myös tunteella.

Näin tunnistat valeuutisen:
1. Katso, kuka on julkaisija? Katso tarkkaan sivuston osoite. Moni valeuutissivusto jäljittelee tunnetun median osoitteita. Whois-haulla voit tarkistaa tietoja verkkotunnuksesta.
2. Tutki yhteystietoja. Katso päätoimittajan ja toimittajien nimet. Tarkista, ovatko nimet oikeita vai keksittyjä. Oikeista toimittajista löytyy googlaamalla elonmerkkejä. Entä löytyykö postiosoite, tieto missä toimitus sijaitsee?
3. Valeuutisissa käytetään usein erilaista kieltä kuin oikeissa uutisissa. Valeuutisissa on usein kielioppivirheitä, solvaavia ilmauksia ja omituista huumoria. Älä lue pelkkää otsikkoa, vaan koko juttu. Katso onko jutussa kirjoittajan nimi.
Tarkastele:
Mihin lähteisiin juttu perustuu?
Puhuuko siinä joku?
Löytyykö sitaattia muista lähteistä?
Onko jutussa mainittua tutkimusta olemassa?
Jos jutussa mainitaan numeroita, voiko tiedon tarkistaa jostakin?
Onko jutussa linkkejä ja vievätkö ne luotettaville sivustoille?
4. Tarkista päivämäärä. Milloin uutinen on julkaistu? Onko se enää ajankohtainen?
5. Tutki omia ennakkoluulojasi. Uskomme herkästi uutisiin, jotka vahvistavat omaa maailmankuvaamme.

AIHEET

KAISA JUNTUNEN

Yle: Valemedialista

Kuningaskuluttaja

Valheenpaljastaja: Varoituslista valemedioista – älä luota näihin sivustoihin

Julkaistu 16.09.2016 - 07:33. Päivitetty 21.09.2016 - 09:47

Silmälasien linssin läpi näkyy kumiankka, grafiikka.

Kuva: Yle/Katariina Hirvonen

Johanna Vehkoo

Valeuutisista on viime vuosina tullut merkittävä bisnes ja poliittisen mielipidevaikuttamisen muoto, vaikka juuri kukaan ei tarkoituksella kirjoita selaimeensa valeuutissivustojen osoitteita. Ne menestyvät, koska Facebook mahdollistaa niiden leviämisen – harva lukee otsikkoa pidemmälle ennen kuin jakaa jutun eteenpäin. Tarkista nimi tästä listasta seuraavan kerran, kun kohtaat sosiaalisessa mediassa epäilyttävän uutislähteen.

Huijaukset ja satiiri menevät moniin täydestä, koska harva ihminen vierailee koskaan kyseisten sivustojen etusivuilla saati tutkii niiden about- tai yhteystietosivuja. Moni sivusto antaa kyllä selviä vinkkejä siitä, ettei sen sisältöä pidä ottaa tosissaan. Valheenpaljastaja kokosi yhteen listan tunnetuista valemedioista ja -sivustoista, joiden nimien pitäisi jo alkaa soittaa hälytyskelloja.

Satiiri on myös journalismin parodiaa.

Emme linkitä viha- ja valesivustoille, kerromme vain nimen. Satiirisivustoille linkitämme, koska satiiri on parhaimmillaan hauskaa ja nokkelaa yhteiskunnallista kommentaaria. Usein satiiri on myös journalismin parodiaa, mikä onkin paikallaan.

Kotimaiset vale- ja vihamediat:

MV-lehti
Uberuutiset
Finleaks
Whatdaafuck (englanninkielinen MV)

Ilja Janitskinin Barcelonasta käsin pyörittämiä sivustoja, jotka sekä kopioivat uutisia valtamediasta että tekevät omia rasistisia juttujaan. Rasistinen, maahanmuuttovastainen ja islamofobinen agenda. Valheenpaljastaja on käsitellyt feikkiuutisia ja niiden ansaintalogiikkaa mm. jutussa Uutista on helppo matkia.

Asialehti
Kansalainen
Nykysuomi
Uutismaailma

MV-lehden vanavedessä syntyneitä sivustoja, jotka toivovat menestyvänsä samaa reseptiä hieman muunnellen. Näitä yhdistävät uutissivustoina esiintyminen – ne eivät siis näytä ulkoisesti pelkästään blogeilta. Ne saattavat esimerkiksi kopioida uutisen jostain toisaalta ja kirjata loppuun omia näkemyksiään aiheesta.

Kirjoittajien nimiä ei tyypillisesti julkaista eikä tekijöille anneta anonyymiä sähköpostiosoitetta kummempia yhteystietoja. Ylipäätään oikeiden uutisvälineiden tunnusmerkit puuttuvat, kun esimerkiksi vastaavia päätoimittajia ei ole.

Korjaus 16.9.2016: Kansalainen.fi verkkojulkaisulla on nimetty päätoimittaja Jarkko Jaakola, jonka yhteystiedot löytyvät sivustolta.

Magneettimedia

Ennen Suomen johtava salaliittoteoriasivusto, jolla muun muassa kerrottiin, ettei ihminen kuunaan laskeutunut kuuhun. Lehdessä (niin printissä kuin verkossa) oli myös kyseenalaista terveyskirjoittelua, kuten niin sanottujen vaihtoehtoisten syöpähoitojen mainostamista. Sittemmin linja on koventunut.

Entinen päätoimittaja Juha Kärkkäinen tuomittiin vuonna 2013 oikeudessa 90 päiväsakkoon Magneettimedian juutalaisvastaisten kirjoitusten vuoksi. Magneettimedia on siirtynyt sittemmin tavaratalo J. Kärkkäiseltä kokonaan uusnatsien käsiin.

Satiiri:

LehtiLehti

Suomalainen klassikko. Ei julkaise enää yhtä usein kuin kulta-aikoinaan, mutta silloin tällöin kirjoittajat intoutuvat suorastaan runollisiin saavutuksiin.

TietoInfo

Tuli tunneksi pienimuotoista viraalisuosiota saaneesta jutustaan "Päivi Räsänen: masturboinnille tulisi asettaa 18 vuoden ikäraja". Muita otsikoita: "Teemu Selänne jäädytetään ja nostetaan Hartwall Areenan kattoon" ja "Tutkijat väittävät: Suomalaisten medialukutaidot hataralla pohjalla".

Uutissirkus

Oman sloganinsa mukaan "Pohjoismaiden dynaamisimmin pysähdyttävä satiirisivusto". Tyylilaji on monia muita satiirisivustoja lempeämpi. Hyvän kuvan antaa esimerkiksi tämä otsikko: "Pariskunta paljasti marjapaikkansa sijainnin".

Kuva: Kuvakaappaus Lehtilehti-sivustosta/Yle

Kuva: Kuvakaappaus Tietoinfo-sivustosta/Yle

Kuva: Kuvakaappaus Uutis-Sirkus -sivustosta/Yle

Ulkomaisia valeuutissivustoja:

National Report

Yksi monista sivustoista, jotka on suunniteltu huijaamaan amerikkalaisia konservatiiveja. Saitin logon toisella puolella on Ted Cruzin pää, toisella puolella Sarah Palinin.

Tuli tunnetuksi vuonna 2014 viraalihitistään, jonka mukaan teksasilainen pikkukaupunki oli eristetty ebolan vuoksi. Täysin keksittyä "uutista" jaettiin Facebookissa yli miljoona kertaa.

World News Daily Report

Menestyksekäs feikkiuutissaitti, joka on muun muassa väittänyt, että Yoko Onolla ja Hillary Clintonilla olisi ollut suhde 1970-luvulla. Ei ollut. Juttua on kuitenkin jaettu Facebookissa yli puoli miljoonaa kertaa.

World News Daily Report kertoo tekevänsä "uutisia, joihin voit luottaa", mutta hautaa samalle sivulle kryptisesti muotoillun ilmoituksen uutistensa "fiktioluonteesta".

Kuva: Kuvakaappaus National Report -sivustosta/Yle

Kuva: Kuvakaappaus World News Daily Report -sivustolta/Yle

CartelPress

Vastuussa useista viime aikojen Pokémon Go -huijausuutisista. Väitti esimerkiksi teinin tappaneen pikkuveljensä, koska veli oli deletoinut hänen pokemoninsa. Ilmeisesti Pokémon-huijausten kulta-aika meni nopeasti ohi, sillä CartelPressin osoite ohjautuu nykyään suoraan samojen tekijöiden emosaitille Huzlers.comiin. Sekin on feikkiuutissivusto.

Media Mass

Tällä sivustolla on omintakeinen bisnesmalli. Se tuottaa tismalleen samanlaisia juttuja julkkisten kuolemista, mutta sen sijaan, että se pyrkisi huijaamaan ihmisiä väittämällä, että joku tunnettu henkilö on kuollut, se kertookin, että julkkiksen kuolema oli huijaus. Riippumatta siitä, onko henkilö todellisuudessa kuollut vai ei. Menikö sekavaksi? Tässä esimerkkiotsikko: "Harrison Ford kuollut vuonna 2014: näyttelijän tappoi internet-huijaus" – tässä tapauksessa kyseessä oli huijaus. "Philip Seymour Hoffman kuollut 2014: näyttelijän tappoi internet-huijaus" – tässä tapauksessa Hoffman oli oikeasti kuollut. Media Mass sai monet asiaa googlanneet luulemaan, että kyseessä tosiaan oli huijaus.

InfoWars

Maailman johtava salaliittoteoriasivusto. Suomalainen Verkkomedia.org otti tästä mallia. Se on nyt suljettu, sillä sen vetäjä lähti Donetskiin vetämään lehdistökeskusta.

Satiiria:

The Onion

Yksi maailman tunnetuimmista ja pitkäikäisimmistä satiirilehdistä. The Onion aloitti viikkolehtenä vuonna 1988 ja verkossa 1996. Pyörittää myös ClickHole-sivustoa, joka pilkkaa klikkiotsikkojournalismia erityisen osuvasti.

Borowitz Report

New Yorker -aikakauslehden satiiripalsta, jonka juttuja on taajaan uutisoitu totena – Suomessakin.

The Rochdale Herald

Brittiläinen satiirisaitti. Esimerkkiotsikoita: "Vegaani kestää lähes 24 tuntia mainitsematta, että on vegaani" ja "Lihansyöjä lukee jutun kasvisyönnistä ja veganismista, eikä kommentoi".

Kuva: Kuvakaappaus The Onion -verkkojulkaisusta/Yle

Kuva: Kuvakaappaus The Borowitz Report -sivustosta/Yle

Kuva: Kuvakaappaus The Rochdale Herald -sivustosta/Yle

Muita satiirisivustoja ovat muun muassa:

Tämä lista ei missään nimessä ole täydellinen. Valesivustoja on eri maissa ja eri kielillä niin paljon, että niiden kaikkien löytäminen ja kokoaminen tälle sivulle on mahdotonta. Listaa kuitenkin täydennetään hyvin perustelluilla ehdotuksilla. Tee omasi kommenttikenttään! (Ja ei, Yleisradio, Helsingin Sanomat tai mikään muukaan Journalistin ohjeisiin sitoutunut media ei ole hyvä ehdotus.)

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com

Muokattu 16.9.2016: Korjattu artikkeliin tieto Kansalainen.fi -julkaisun päätoimittajasta.

Valheenpaljastaja