• Kulttuurienvälisessä viestinnässä lähtökohtana on ihminen ja hänen toiveidensa ja tarpeidensa ymmärtäminen.
• On kuitenkin monenlaisia tapoja ilmaista jokin toive tai tarve. Viestintätavat ovat usein kulttuurisidonnaisia.
• Vain osa ihmisten välisestä viestinnästä on kielellistä. Yhtä keskeistä kuin se, mitä sanotaan tai miten sanotaan, ovat kaikki ne ei-kielelliset viestit, joita tilanteessa lähetetään.

• Ei-kielellisiä viestejä ovat esimerkiksi
  • ilmeet ja eleet
  • taukojen käyttö
  • katsekontakti
  • koskettaminen
  • tilan käyttö

• Samat vuorovaikutustilanteet tai viestit voidaan ymmärtää erilaisin tavoin eri taustaisten ihmisten välillä. Tämä voi synnyttää väärinymmärryksiä tai yhteentörmäyksiä. Niitä ei voi taitavinkaan kulttuuritietoinen viestijä aina välttää.
• Perehtymällä erilaisiin viestintätyyleihin vuorovaikutustilanteissa epäselvyyksien määrää voidaan kuitenkin vähentää.
• Ensimmäisenä kannattaa tarkastella suomalaisia vuorovaikutustapoja. On helpompi varautua eroavaisuuksiin monikulttuurisissa kohtaamisissa, kun ymmärtää, mitkä asiat omissa viestintätavoissa ovat kulttuurisidonnaisia eli liittyvät suomalaisuuteen ja suomalaisiin käsityksiin.