2018
2018
Seinäjoen kansalaisopiston Hyvinvoinnin tilat – hankeessa Seinäjoen kansalaisopisto on osatoteuttajana valtakunnallisessa Hyvinvoinnin tilat-hankkeessa. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja toteutetaan vuosina 2017-2020.
Hankkeen tavoitteena on kehittää malleja, joilla valjastetaan tyhjät tilat hyvinvoinnin käyttöön tilan kulttuurihistoriaa unohtamatta. Kehitettävä toiminta kumpuaa tilan historiasta, alueen ja asukkaiden tarpeista sekä toimijan omista vahvuuksista sekä tarpeista.
Kansalaisopiston, sijoittuminen vuoden 2020 aikana upeaan, vanhan lääninsairaalan miljööseen mahdollistaa alueen kokonaisvaltaisen huomioimisen ihmisten hyvinvoinnin lisäämisessä. Alueelle kehittyviä uudenlaisia toimintamalleja pilotoidaan koko hankeajan yhdessä kaupunkilaisten sekä Seinäjoen eri yhteistyökumppaneiden kanssa.
Tulevalle Kansalaiskampukselle voi kuka tahansa tulla piipahtamaan, nauttimaan kupin kahvia, osallistumaan erilaisiin tapahtumiin, näyttelyihin ja kursseihin tai tulla vain nauttimaan ja aistimaan Vanhan lääninsairaalan upeaa tilaa ja tunnelmaa. Avoimissa, yhteisöllisissä tiloissa käyttäjät pääsevät osallistumaan ja suunnittelemaan uudenlaisia toimintamalleja yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Kansalaiskampuksen sydämenä toimiva Yhteisen keittiön- mallin arvopohja perustuu yhdessä tekemiseen, yhdenvertaisuuteen sekä avoimuuteen, mikä tukee Kansalaisopiston jo olemassa olevia arvopohjia.
Hankkeessa on tarkoitus kuulla ja kartoittaa eri kohderyhmien tarpeita. Tärkeänä kohderyhmänä ovat nuoret. Lokakuussa käynnistynyt Nuorten Startti on rakennettu yhteistyössä Seinäjoen kansalaisopiston sekä nuorisopalveluiden kanssa. Uudenlaisella toiminnallisella Nuorten Startilla 16-29-vuotiaat nuoret pääsevät pysähtymään oman hyvinvoinnin äärelle mielekkään tekemisen kautta sekä saavat apua oman tulevaisuuden polkujen suunnitteluun. Nuorten Startille nuoret ohjautuvat etsivän nuorisotyön, aikuissosiaalityön sekä TYP:n kautta. Nuorten Startti kokoontuu kaksi kertaa viikossa tiistaisin ja torstaisin klo 10-14 Opistotalolla. Lisätiedot Nuorten Startista: https://nuorten-startti.webnode.fi/Toinen nuorille 16-29-vuotiaille hankkeessa kehitetty toimintamalli on SYTY-kortti. SYTY -kortti on kehitetty yhteistyössä Seinäjoen kaupungin sivistystoimijoiden kanssa. Kortin toiminta-ajatuksena on toimia kannustinvälineenä nuorille, ohjata nuoria löytämään, tutustumaan ja kokeilemaan heitä kiinnostavia harrastuksia sekä ohjata matalan kynnyksen palveluihin, joilla tuetaan nuorten hyvinvointia sekä edistetään nuorten osallisuutta. SYTY-kortilla nuoret pääsevät vuodeksi VELOITUKSETTA eri sivistystoimijoiden tarjoamiin palveluihin. Lisätiedot SYTY-kortista https://sytykortti-fi.webnode.fi/
Tulevalle kansalaiskampukselle luodaan uudenlaisia kaikenikäisten hyvinvointia lisääviä palveluja. Hyvinvoinnin tilaa rakennetaan osallistujien sekä toimijoiden kanssa – yhdessä.
Yhteystiedot:
Hyvinvoinnin tilat-hanke
Projektikoordinaattori Piia Lampinen
Puh. 044 754 1855
piia.lampinen@seinajoki.fi
www.seinajoenkansalaiskampus.fi
www.hyvinvoinnintilat.fiKielten taitotasot osaamismerkeiksi, 2018 - 2019
Linnalan opiston, Sastamalan Opiston ja Valkeakoski-opiston yhteishanke
Hanke pähkinänkuoressa
Suunnitellaan kansalaisopistojen kieltenopetukseen sopiva, Kielitaidon eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) pohjalle rakennettuun kriteeristöön perustuva Open Badge -osaamismerkki, joka on sähköinen ja visuaalinen tapa kuvata osaamista. Merkkiä voi hyödyntää kielitaidon näkyväksi tekemisessä työssä ja työn haussa (esim. LinkedIn), opiskelussa, omaehtoisessa harrastamisessa jne. sekä liittää sähköiseen portfolioon. Opettajia/henkilöstöä koulutetaan arvioimaan merkkihakemuksia kriteerien pohjalta sekä hyödyntämään portfoliota arvioinnissa. Tuloksena on kevyt osaamisen tunnustamisen järjestelmä, joka kannustaa opisto-opintojen aikana etenemään välietappien kautta henkilökohtaisiin tavoitteisiin tai esim. virallisiin Yleisiin kielitutkintoihin. Osaamismerkki suunnataan aluksi kansalaisopistoissa suosituimmille taitotasoille A2-B1, S2-opinnoissa myös tasolle A1.
Hankkeen tuloksia
Opistojen opiskelijoiden on mahdollista hakea valituilta kielikursseilta osaamismerkkiä, joka, toisin kuin opistojen osallistumistodistukset, kuvaa heidän todellista osaamistaan. Opettajat, joiden kursseilta merkkiä voi hakea, osaavat arvioida hakijan taitoja suhteessa kriteereihin. Kielikurssien suunnittelu jäntevöityy ja järjestelmä toimii samalla laadun kehittämisen tukena opistojen kielenopetuksen suunnittelussa. Lisäksi osaamisperustaisuus on entistä paremmin näkyvillä kurssien sisällöissä, vaikka opiskelijoiden vapaus määritellä omat tavoitteensa säilyy edelleen. Valmistunut kriteeristö ja muut merkin myöntämisperusteet ja -käytännöt ovat kaikkien kiinnostuneiden kansalaisopistojen käytössä.
Lisätietoja hankkeen kotisivuilta osoitteesta https://opistostaosaamista.wordpress.com/
KOKEILLAAN YHYRES! - vetovoimaa kokeilevalla kehittämisellä on Seinäjoen kansalaisopiston kokeilevan kehittämisen ja kohtaamisen hanke 2018 - 2019:
Hankkeen aikana kartoitetaan Seinäjoen reuna-alueiden väestöä ja väestön toimintaa ja pyritään löytämään uusia malleja reuna-alueiden ihmisten ja järjestöjen sekä Seinäjoen kansalaisopiston kohtaamiselle. Hankkeen aikana tehdään ruohonjuuritason työtä. Ei keksitä pyörää uudelleen, vaan etsitään olemassa olevien toimintojen kautta opiston piiriin ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta ole osanneet opiston kursseille hakeutua. Herätellään henkiin uinuvia organisaatioita ja jalkaudutaan sinne, missä ihmiset ovat.
Kansalaisopiston toiminnassa kokeileva kehittäminen tarkoittaa uusien kurssi-ideoiden toteuttamista nopealla aikataululla. Kurssisuunnittelusykliä nopeuttamalla vastataan paremmin ajankohtaisiin koulutushaasteisiin.
Toimenpiteitä ovat entistä tarvelähtöisempi sekä nopeasyklisempi koulutussuunnittelu. Kokeilevan kehittämisen menetelmien avulla tavoitellaan laajan tuntiopettajajoukon olemassa olevaa osaamisresurssia vahvemmin koulutussuunnittelun käyttöön – ”varmojen” kurssin rinnalle tarvitaan innovatiivisia, ajassa vahvasti kiinni olevia kursseja, joilla voidaan yhdistellä elementtejä useista perinteisistä aineryhmistä.
Kokeilevan kehittämisen menetelmässä on tärkeää selkeyttää kohderyhmän tarpeet. Tarvekartoituksella selvitetään olemassa olevaa tilastodataa hyödyntäen alueiden erityispiirteet. Osana tarvekartoitusta etsitään alueilta kyläyhdistykset, järjestöt ja muut yhteisöt, joiden aktiivitoimijoiden kautta saadaan realistinen kuva alueen koulutus- ja harrastetarpeista sekä tiloista, jotka sopisivat kansalaisopiston kurssipaikoiksi paikkaamaan fyysistä tilavajetta kaupungin luopuessa osasta koulukiinteistöjä.
Hankkeen kohderyhminä ovat toiminnassa aliedustetut ryhmät kuten yksinasuvat ikäihmiset, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ja yleisesti opistossa aliedustettuina olevat miehet.
Aliedustettujen ryhmien koulutus- ja harrastetarpeiden kartoitus toteutetaan hyödyntämällä em. ryhmien kanssa toimivien ammattilaisten tietovarantoa ja verkostoja (sosiaalityöntekijät, etsivän nuorisotyön toteuttajat, 4h, vanhustyön edustajat).
Hankkeen valittuna toimintamallina on kokeileva kehittäminen, joka on uudenlainen palveluiden kehittämisen tapa. Kokeiluille yhteistä on se, että kehitettävä palvelu tai tuote löytää lopullisen muotonsa vasta kokeiluprosessin aikana. Kokeilu ei näin ollen ole valmiin ratkaisun kokeilua (pilotointia). Kokeilu on ennen kaikkea kehittämisprosessi, ei lopullisen palvelun tai tuotteen toimivuuden testaamista.
Opistojen IlmE – Ekososiaalisuuden ja ilmiöoppimisen integroiminen kansalaisopistotyöhön
Kaarinan kansalaisopisto, Auralan kansalaisopisto, Lieto-opisto, Naantalin opisto,
Paimion opisto, Raisio-opisto, Saariston Kombi, Turun suomenkielinen työväenopisto
2018 – 2019
Tulevaisuudessa osaamisen tavoitteet ja oppilaitosten toimintakulttuurit nojaavat yhä vahvemmin ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Kansalaisopistojen on vastattava myös näihin pedagogisiin tavoitteisiin. Aika, jota parhaillaan elämme, asettaa ihmisille haasteen edistää ekologista elämäntapaa ja rakentaa kunnioittavaa ympäristösuhdetta. Tulevaisuuden oppijan on myös yhä vahvemmin kyettävä kuvittelemaan, luomaan ja myötäelämään toisenlaisiakin yhteisöjä ja kulttuureita kuin omansa. Hankkeessamme vastataan tähän tehtävään ekososiaalisen sivistyksen käsitteen avulla.
Kansalaisopistojen opetus on monessa mielessä hyvin erityistä: Opetusryhmissä eri koulutustaustaiset, erilaiset historiat omaavat, eri kulttuurisista ympäristöistä tulevat ja eri ikäiset ihmiset oppivat yhdessä, tuovat ryhmään omat elämänkokemuksensa ja -taitonsa sekä jakavat oman erityisosaamisensa. Tästä näkökulmasta ilmiöoppiminen toteutuu jo nyt monessa kansalaisopiston ryhmässä. Näemme kuitenkin tärkeäksi vahvistaa sitä myös rakenteellisella tasolla.
Hankkeen toiminta ja tavoiteltu tulos
Hankkeessa järjestetään syksyn ja kevään aikana työpajoja tunti- ja päätoimisille opettajille sekä suunnitteluhenkilöstölle. Keväällä toteutamme pedagogisen seminaarin ja rakennamme pilottikursseja syksyn 2019 opintotarjontaan. Hanke päättyy yleisöluentoon. Näin saamme opitut sisällöt ja saadut tulokset leviämään mahdollisimman laajalle.
Hanke vahvistaa opistojen roolia toimia tulevaisuudessa alueellaan näkyvinä ekososiaalisen sivistyksen rakentajina. Opistojen johto-, suunnittelu- ja opetushenkilöstön ymmärrys ilmiöoppimisen tavoitteista ja niiden soveltamisesta vapaan sivistystyön opetukseen lisääntyy. Ilmiöpohjainen opetus vakiintuu opistojen kurssisuunnitteluun.
Hankkeen tuloksia
Kansalaisopistot ovat ainoa oppilaitosmuoto, jossa niin eri koulutustaustaiset, erilaiset historiat omaavat, eri kulttuurisista ympäristöistä tulevat ja eri ikäiset ihmiset oppivat yhdessä. Kansalaisopistojen opetusryhmien erityispiirre on, että osallistujat tuovat omat elämänkokemuksensa ja -taitonsa sekä oman erityisosaamisensa osaksi koko ryhmän oppimista. Tämä piirre tekee meistä ainutlaatuisen, tasa-arvoisen ja kilpailuvapaan yhteisöllisen oppimisen paikan.
Opistojen IlmE-hankkeessa etsimme keinoja juurruttaa ilmiöpohjaisen oppimisen ja ekososiaalisen sivistyksen käsitteitä opistoarkeen. Toteutimme useita työpajoja, kehittämistapaamisia, pedagogisen seminaarin ja luentosarjan näiden käsitteiden ympärille. Ilmiöiden äärellä -verkkojulkaisu tekee hankettamme näkyväksi. Verkkojulkaisuun pääset tästä linkistä: https://opistojenilme.files.wordpress.com/2019/11/ilmioidenaarella2020_21.pdf
Lisätietoja: Juha Nummelin, Kaarinan kansalaisopisto
Hankkeesta lisää: https://opistojenilme.wordpress.com/
Institutet - här och nu
Institutens strategiska mål är att i högsta grad vara en delaktig och synlig aktör i samhället. Detta projekt strävar efter att tydliggöra bilden av institutens roll i framtidens samhälle samt att skapa en träffsäker och ändamålsenlig marknadsföring, både regionalt och lokalt, som når relevanta och utvidgade målgrupper.
Målsättningarna förverkligas genom workshops, seminarier, studieresor och föreläsningar. Projektet gagnar interaktionen och samarbetet mellan instituten, mellan instituten och kunden samt tillför en allmännytta till såväl regional- som lokalsamhället.
Kielisolmu
Hankkeen tavoitteena on työväenopistojen yhteisen kielitarjottimen kehittäminen, kieltenopetuksen elinkaarivaiheen kartoittaminen sekä erityisesti suomen ja ruotsin opetuksen kehittäminen tarvekartoituksen ja monialaisen yhteistyön pohjalta. Hankkeessa lisätään kielitietoisuutta Vaasan kaupungin opistojen viestinnässä. Viestintää uudistettaessa noudatetaan selkokielisyyttä, tarjotaan henkilökunnalle selkokielikoulutusta ja kulttuuritietoisuuskoulutusta sekä kehitetään markkinointia ja viestintää kaupungin maahanmuuttajataustaisille asujille. Hankkeessa toteutetaan myös maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille sekä perheille suunnattuja opetuskokonaisuuksia taiteen perusopetuksessa sekä kielestä riippumattomia musiikki- ja taideryhmiä eri ikäisille. Maahanmuuttajille tarjotaan taidekasvatusta ja hyödynnetään maahanmuuttajataustaisia taiteen ammattilaisia opistojen taideopetuksessa.
Tavoitteena on verkostoitua entistä tiiviimmin kohderyhmän parissa työtä tekevien kanssa sekä perehtyä kohderyhmän opiskeluedellytyksiin ja opiskelun esteisiin. Myös uusia pedagogisia ja käytännön lähestymistapoja rakennetaan ja kokeillaan havainnoista käsin muun muassa tarjoamalla koulutusta opettajille ja asiakaspalvelussa toimiville. Hankkeen aikana kehitetään tulosalueen palvelukonseptia arvioinnin tulosten pohjalta.
Opistojen viestintästrategiasuunnitelma ja sen jalkauttaminen käytäntöön
Hanke keskittyy kehittämään Sipoon ja Porvoon kansalaisopistojen viestintää.
Hankkeen myötä sisäinen ja ulkoinen viestintä tulee olemaan ennakoivaa, suunnitelmallista ja yhdenmukaista. Viestinnällä tehdään näkyväksi opistojen tavoitteita ja toimintaa sekä rakennetaan ja ylläpidetään suhteita sidosryhmiin, opettajiin ja opiskelijoihin. Hankkeen myötä otetaan käyttöön uusi Hellewi-järjestelmä (Sipoo on aloittanut jo vuoden 2018 alusta) ja hyödynnetään tehokkaasti sen uusia ominaisuuksia. Hankkeessa hyödynnetään myös perinteisten viestintämuotojen lisäksi uusia sosiaalisen median välineitä aktiivisesti.