Kuunneltiin viikkotehtävän tarinoita arjen sankareista. Keskusteluun nousi viikkotehtävän tekemisen vaikeus, jos tehtävää ei ole muistanut tai tehnyt. Entä jos ei ole ns. aikaa, eli jos lähes joka päivä on jotain harrastusta tai menoa? Ja jos on vain yksi päivä viikossa, jolloin ehtisi tehdä, mutta kun juuri silloin ei ole MOTIA. Silloin on tehtävä suoritettava ajatuksella, että se on TYÖ, joka on tehtävä, oli motia tai ei. Jos on mahdollisuus aikatauluttaa tehtävät pitkin viikkoa, voi odotellakin sitä motia ja tehdä tehtävä silloin motivoituneena! Kannattaa kokeilla. Tämän asian oivaltaminen on tärkein viikkotehtävien tavoite. Ne eivät ole vain läksyjä, vaan enemmän. Ne ovat keino opetella vastuuta omasta tekemisestä ja oman aikataulutuksen merkittävää oppimista. Keskustelussa nousi esiin myös oppilaan huomio, MOTI LASKEE kun tehtävää lykkää.