(lähde: OPH)

Oman koulun opetussuunnitelmaan tutustuminen tärkeintä

Jokaisen huoltajan on tärkeää tutustua lapsensa koulun opetussuunnitelmaan. Sen myötä huoltaja voi paremmin tukea lapsensa oppimista ja koulunkäyntiä, ja osallistua myös koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön kanssa.

Kodin ja koulun yhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko koulun hyvinvointia ja turvallisuutta. Toimiva yhteistyö on avain onnistuneen koulupolun rakentamiseen jokaiselle oppilaalle.

Tavoitteena taata tarpeelliset tiedot ja taidot sekä innostaa oppimaan

Opetussuunnitelmassa on pedagogisia linjauksia, joiden avulla koulut voivat kehittää toimintatapojaan niin, että oppilaiden mielenkiinto ja motivaatio oppimiseen lisääntyy.

TAVOITTEENA

-vahvistaa oppilaan aktiivisuutta

-lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset jokaiselle

Lapsia ja nuoria ohjata ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissa. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Oppilaan kokemukset, tunteet, kiinnostuksen kohteet ja vuorovaikutus toisten kanssa luovat pohjaa oppimiselle. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata oppilaita elinikäisiksi oppijoiksi ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset tavat oppia.

Oppimista myös luokkahuoneen ulkopuolella ja teknologian avulla

Uudistuksessa on haluttu kehittää etenkin peruskoulun oppimisympäristöjä ja työtapoja. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja innostaa oppimaan. Luokkahuoneen lisäksi oppimisympäristöinä käytetään yhä enemmän myös koulun ulkopuolisia ympäristöjä: liikutaan luonnossa ja vieraillaan esimerkiksi museoissa tai yrityksissä. Pelit ja muut virtuaaliset ympäristöt kuuluvat myös oppimisympäristöihin. Teknologialla on yhä suurempi merkitys koulun arjessa, ja oppilaat voivat entistä paremmin osallistua omien oppimisympäristöjensä kehittämiseen ja valitsemiseen. Jokaisen oppiaineen opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja siten, että oppilaat oppivat myös erilaisia taitoja niiden myötä.

Muutoksia oppiaineiden sisällöissä ja aloitusajankohdissa

Perusopetuksen opetussuunnitelma perustuu edelleen perusopetuslaissa määriteltyihin oppiaineisiin. Oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä on uudistettu vastaamaan nyky-yhteiskunnan ja tulevaisuuden tieto- ja taitovaatimuksia. Muutoksia on tullut myös oppiaineiden aloitusajankohtiin. Esimerkiksi yhteiskuntaoppia ja toista kotimaista kieltä aletaan opettaa alemmilla luokilla kuin aikaisemmin.

Laaja-alainen osaaminen karttuu kaikissa oppiaineissa

Uudet opetussuunnitelmat  korostavat oppiaineiden opetuksessa laaja-alaista osaamista, joka rakentuu eri näkökulmista. Opiskelu, työelämä sekä aktiivinen kansalaisuus edellyttävät eri tiedon- ja taidonalojen hallintaa ja myös niitä yhdistävää osaamista. Jokainen oppiaine edistää osaltaan laaja-alaisen osaamisen taitoja.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot sekä monilukutaito, jolla tarkoitetaan taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluvat myös arjen taidot ja itsestä huolehtiminen. Lisäksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin sisältyvät tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen taidot.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on määritelty kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa, ja kunnat ja koulut ovat voineet paikallisesti täsmentää niitä omien painotustensa mukaan.

Ohjelmoinnin periaatteet tutuiksi

Oppilaiden mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittämiseen on parannettu osana kaikkia oppiaineita, ja teknologia näkyy opetuksessa ja opiskelussa entistä enemmän. Opetussuunnitelmaan on tuotu esimerkiksi ohjelmointi osaksi matematiikan tavoitteita. Oppilaat oppivat jo alaluokilla ohjelmoinnin periaatteita.

Joka vuosi vähintään yksi oppiaineiden yhteinen kokonaisuus

Jokaisessa koulussa on lukuvuosittain ainakin yksi selkeä teema, projekti tai jakso, jossa yhdistellään eri oppiaineiden sisältöjä ja käsitellään valittua aihetta useiden oppiaineiden näkökulmista. Näitä kutsutaan monialaisiksi oppimiskokonaisuuksiksi. Oppilaat osallistuvat monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun koulussaan.

Valinnaisuutta aiempaa aikaisemmin

Valinnaiset aineet sijoittuvat entistä enemmän myös alemmille vuosiluokille. Lisäksi taide- ja taitoaineisiin kuuluu myös omia valinnaisia opintoja. Kunnat ja koulut päättävät taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista sekä valinnaisten aineiden sisällöistä ja sijoittelusta eri vuosiluokille.

Oppimisen arviointiin monipuolisuutta

Uusi opetussuunnitelma korostaa arviointimenetelmien monipuolisuuden lisäksi myös arviointia, joka ohjaa ja edistää oppimista. Oppilaan opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja huoltajille. Palautetta annetaan muullakin tavoin kuin todistusten avulla.

Jokaisen lukuvuoden päätteeksi oppilaat saavat edelleen lukuvuositodistuksen, jossa on oppiaineittain annettu arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut lukuvuoden tavoitteet. Kunta päättää, ovatko vuosiluokilla 1-7 lukuvuositodistukset sanallisia vai annetaanko oppilaille numeroarvosanat. Numeroarvosanat tulee kuitenkin antaa viimeistään kahdeksannen luokan lukuvuositodistuksessa jokaisesta oppiaineesta.

Arvioinnin yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin on laadittu jokaiseen oppiaineeseen 6. vuosiluokan ja 9. vuosiluokan päätteeksi kansalliset arvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Nämä arvioinnin kriteerit kuvaavat, millaista osaamista arvosana 8 edellyttää kussakin oppiaineessa. Jokainen opettaja käyttää näitä kriteereitä antaessaan oppilaillensa arviota 6. luokan lukuvuositodistukseen sekä perusopetuksen päättötodistukseen.

TUTUSTUTTAVAKSI

Jyväskylän paikallinen opetussuunnitelma: https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla

Huoltajille suunnattu ops-esite: http://www.jyvaskyla.fi/opetus/esitteet