2019-2020 toiminta

Tavoitteenamme on OPPIA ELÄMÄÄN YHDESSÄ


Koulun toiminta-ajatus on oppia elämään yhdessä. Kasvattaa, opettaa ja tukea luonnonmukaisia mukuloita, joilla on juuret maassa ja siivet selässä. Oppilaalle vahvistuu kouluvuosien aikana tietoisuus omasta itsestä, omista mahdollisuuksista ja unelmista.

 

LUKUVUOSIARVIOINTI
Vuosiluokkien 1-5 lukuvuosiarvioinnin (~kevättodistuksen) rooli Jyväskylässä on soveltaa lakisääteistä minimiä. Vuosiluokilla 1-5 todistus kertoo sen, onko oppilas saavuttanut oppiaineen oppimäärän hyväksytysti eli minimitavoitteet. Jos käytössä olisi numeroarviointi, puhuttaisiin siis siitä, saavuttaako oppilas vähintään arvosanan viisi.
Varsinainen arviointi annetaan koko lukuvuoden aikana tapahtuvana ja jatkuvana arviointina (esim. arvioidut työt, arviointikeskustelu, kokeet, itsearviointi, esitelmät, Wilman kautta annettu palaute).

 Opetushallitus on määritellyt erityisiksi nivelvaiheiksi 2. ja 6. luokan päättymiskohdan. Toisen luokan päättyessä arvioidaan todistuksessa oppiaineiden lisäksi sanallisesti oppilaan kielelliset valmiudet, työskentelytaidot sekä tehtävistä huolehtiminen. 

Opetushallitus on antanut kuvauksen hyvän osaamisen tasosta 6. luokan loppuessa. Kuudennen luokan päättyessä todistuksessa arvioidaan oppilaan osaamista suhteessa määriteltyyn hyvän osaamisen tasoon. Arviointiasteikko on ”Hyvän osaamisen taso 6. vuosiluokan päätteeksi” (suoritus) on hylätty / ei ole saavutettu / on saavutettu osittain / on saavutettu / on ylitetty.

Käyttäytyminen arvioidaan asteikolla tavoitteet saavutettu hyväksytysti/tavoitteita ei ole saavutettu hyväksytysti

YHTEYSTIEDOT
Hallinto:

Rehtori/Yhtenäiskoulu, Satu Lahti: 014 266 4628
Sp: satu.m.lahti@jkl.fi

Koulusihteeri, Heli Halmekoski-Laine: 014 266 4626
Sp: heli.halmekoski-laine@jkl.fi

Koulunjohtaja, Tiina Jylhä: 014 266 4619 /050 311 8127 (tekstiviestit)
Sp: tiina.jylha@jkl.fi

Opettajanhuone: 014 266 1966 / 050 311 8166 (tekstiviestit) (puhelut kääntyvät jälkkärin puhelimeen)

Jälkkäri: 014 266 1965/050 3118133 (tekstiviestit)

Keittiö: 014 266 2324

Opettajat: (sp: etunimi.sukunimi@jkl.fi)

Tiina Jylhä, koulun johtaja, luokanopettaja 5.-6.lk
Anna-Maija Raitila, luokanopettaja 3.-4.lk
Kirsi Eronen, luokanopettaja 1.-2.lk
Jukka Suoniemi, luokanopettaja, samanaikaisopettaja
Iiro Eira, erityisluokanopettaja, pienryhmä ja laaja-alainen erityisopetus
Maijastiina Mäntysaari, englannin ja ruotsin kielen opetus, 3.-6.lk

Koulunkäynninohjaajat/jälkkäriohjaajat (sp: etunimi.sukunimi@jkl.fi)

Merja Ahopelto, koulunkäynninohjaaja/jälkkärin vastuuohjaaja
Minna Hirvonen, koulunkäynninohjaaja/jälkkäri/vahtimestari
Janne Hiekkanen, koulunkäynninohjaajaharjoittelija
Elisa Trygg, jälkkäriohjaaja


Koulutaksit:
Jyvässeudun taksiautot Oy, puh. 050 372 4635, taksiautot@gmail.com
Puhelin autoon/Teppo: 040 179 0716
Jokisen taksi/Piret Töysä: 044 033 5784

Terveydenhoito:

Korpilahden terveysasema puh. 014 266 2716

Kouluterveydenhoitaja Leena Heilä puh. 014 266 2708 tai 040 7337 558

Koulupsykologi puh. 014 266 0931, soittoaika ma-pe 11.30-12
-tekstiviestit 050 371 9294

Koulukuraattori Mervi Männistö puh. 050 561 5234
Korpilahdella ti-iltapäivisin, keskiviikkoisin ja torstaisin.
Yhteydet wilma/sp/puh.

ISS-kiinteistönhoito/siivous:

ISS 0400 597 606

Kiinteistönhoitaja/ISS, puh. 040 197 4035

Vanhempaintoimikunta:

Puheenjohtaja: Anu Piira, puh: 0400 163468, anuelina.piira@gmail.com
Yhteyshenkilöt: Kaisa Malinen, puh: 050 337 0981, kaisa.malinen@jamk.fi 

Tilinhoitaja: Paula Pekkanen.

Sähköposti: tikkalan.vanhempaintoimikunta@gmail.com

Tikkalan vanhempaintoimikunta on joukko oppilaiden ja päiväkodin vanhempia, jotka kokoontuvat koululla. Toiminta on leppoisaa. Saman pöydän äärellä vanhemmilla on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia kouluun, päiväkotiin ja lapsiin liittyvissä asioissa.

Kokoukset ovat avoimia kaikille vanhemmille, toivommekin näkevämme uusia Isiä, Äitejä, Mummeja, Pappoja tai muita huoltajia kokouksissa.

Tervetuloa tutustumaan muihin vanhempiin ja vanhempaintoimikunnan toimintaan. Luodaan yhdessä lapsillemme turvallinen yhteisö, jossa on kaikilla kiva olla.

Oppimisesta yhdessä:

Minä ihmisenä, Ympäröivä maailma ja Luonnon rakenteet

Koulun opetus rakentuu lukuvuoden jaksojen ympärille tavoitteena mahdollisimman monipuolinen käsitys opiskeltavasta aihekokonaisuudesta. Suuret linjakokonaisuudet ovat Minä ihmisenä, Ympäröivä maailma sekä Luonnon rakenteet. Nämä löytyvät valtakunnan OPSista kaikilta luokka-asteilta.

Yhdessä oppiminen ja yhteistoiminnallisuus on tärkeä perusta sekä oppimiselle että kaikkien hyvinvoinnille.

Yhteisten jaksojen ja teemojen ympärille rakentuva toiminta on yhteistoiminnallista ja tutkivaa oppimista eri-ikäisistä koostuvissa ryhmissä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen oppiminen on tärkeä painopisteemme yhteistoiminnallisessa oppimisessa. Harjoittelemme myös tavoitteiden asettelua sekä niiden saavuttamisen arviointia.
Harjoittelemme tietoisesti joissakin jaksoissa myös ryhmän erilaisia rooleja ja ko. roolien mukaisten tehtävien hoitoa. Samalla opetellaan vastuunottoa omasta tekemisestä ja toisten auttamisesta ja tukemisesta. Oppimisryhmät muodostetaan kulloisenkin teeman mukaan, joko laajemmin eri-ikäiset yhdessä tai suppeammin lähiluokkien oppilaat yhdessä. Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan tapahtumia tai retkiä kohteisiin, jotka syventävät/monipuolistavat opiskeltavia teemoja tai palvelevat muutoin koulun toimintaa tai yhteisöllisyyttä.

Koulun kasvatukselliset tavoitteet

Koulun ja kotien kasvatustavoitteiden samansuuntaisuus edistää oppilaan hyvinvointia monella tavalla tukien samalla ehjää kasvua ja kehitystä. Yhteistyö vaikuttaa mm. kaikkea oikean ja väärän erottamiseen sekä toisen huomioonottamiseen, ymmärtämiseen ja erilaisuuden kunnioittamiseen. Kasvatustavoitteemme ovat:

  • Toisen kunnioitus ja suvaitsevaisuus
  • Avoin vuorovaikutus
  • Oppilaan itsetunnon terve vahvistuminen
  • Oikean ja väärän toiminnan erottaminen ja rehellisyys
  • Oman kulttuuriperinteen arvostaminen


Unesco- kouluna vuodesta 1994

Tämän lukuvuoden Unesco-teemamme yhdessä Jyvässeudun muiden Unesco-koulujen kanssa on mm. Maailmanperintöopetus ja lasten oikeudet.

PAINOPISTE ON KULTTUURIPERINNÖSSÄ JA IHMISOIKEUKSISSA. Koulussamme Unesco-koulujen arvopohjaa toteutetaan koulun arjessa, sekä omina paikallisuudesta että Unescon peruskirjasta esiin nousevina teemoina oppilaiden ikä- ja kehitystason mukaisesti. Maailmanperintökokonaisuus toteutetaan jaksona joka 2. vuosi. Toinen säännöllinen teema on Ihmisoikeudet/Lasten oikeudet, joka sidotaan joko yhdessä elämisen sääntöjen, oikeuksien ja vastuun käsittelyyn lukuvuoden alussa koko koulun kesken tai toteutetaan omana jaksonaan Lasten oikeuksien päivän tienoilla.
Toimimme säännöllisessä yhteistyössä Jyvässeudun Unesco-koulujen, Norssin, Kilpisen yläkoulun, Lyseon, OKL:n ja Kristillisen opiston kanssa. Opettajat tapaavat vuosittain 3-5 kertaa työkokousten merkeissä, joissa suunnitellaan yhteisiä teemoja ja kehitetään sekä vaihdetaan oppimisen ideoita.
MAAILMANPERINNÖSTÄ VOIMAA - VERKOSTOYHTEISTYÖSSÄ 2016 syksyllä käynnistyi Korpilahden Humakin koordinoima ja JyväsRiihen rahoittama laaja yhteistyöhanke kohteena Struve/Korpilahden Oravivuori ja Petäjäveden vanha kirkko. Tavoitteena on paitsi kehittää kohteiden matkailumahdollisuuksia, myös löytää niille sopivia tuotteistamiskeinoja, lisätä niiden näkyvyyttä ja kehittää kohteiden oppimismahdollisuuksia lasten ja nuorten parissa. Mukana on laaja kattaus mm. yrittäjiä, kaupungin matkailuväkeä, Keski-Suomen Museon edustajia, matkailuväkeä, Korpilahden teatteri, koulujen edustajia, OKL Jyväskylä sekä Jyvässeudun muut Unesco-koulut. Hanke kuuluu Humakin kulttuurituottajien opintoihin.
Tulemme kehittelemään mm. elämysretkeilyä Struvelle, roolioppimista Petäjävedelle, mahdollisesti verkkomateriaalia lapsille ja nuorille. Yhtenä ideana on myös muotoilukasvatus ja matkamuiston suunnittelutyö koulussa.
YLEISTÄ UNESCO-TOIMINNASTA UNESCO:n peruskirjan mukaan sen päämääränä on edistää rauhaa ja turvallisuutta edesauttamalla kansojen välistä yhteistyötä koulutuksen, tieteen ja kulttuurin alalla. Pyrkimyksenä on täten edistää sekä em. tavoitetta että oikeudenmukaisuutta, laillisuutta ja ihmisoikeuksia. Perusvapauksia tulee kunnioittaa maailmanlaajuisesti riippumatta ihon väristä, sukupuolesta, kielestä tai uskonnosta. Meidän lapsemme ovat maailman hyväosaisia kansalaisia, sillä heillä on mahdollisuus käydä koulua ja syödä itsensä kylläisiksi. Edustamme hyväosaisuudessamme pientä vähemmistöä koko maapallolla. Toteuttaakseen näitä ajatuksia käytännössä UNESCO käynnisti vuonna 1953 ASP-kouluverkkohankkeen. Nykyään projekti on käynnissä 180 maassa, ja siihen kuuluu yli 8500 koulutusalan instituutiota; esiopetusta, ala- ja yläkouluja sekä ammatillisia oppilaitoksia. Suomessa Unesco-oppilaitoksia on ollut 1960-luvun alusta lähtien, tällä hetkellä n. 60. Toimintaa koordinoidaan Opetushallituksesta ja ohjataan Suomen UNESCO -toimikunnasta. Tikkalan koulu on toiminut Unesco-kouluna vuodesta 1994.

Unesco-koulut kokeilevat uusia lähestymistapoja, testaavat Unescon aineistoja ja levittävät hyviä käytänteitä, jotka liittyvät globaaleihin kysymyksiin ja Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään, ihmisoikeuksiin ja demokratiaan, kulttuuriperintöön ja kulttuurienväliseen oppimiseen ja ympäristönsuojeluun.

Unesco-kouluilla on erityiskumppanuus UNESCO:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmän kanssa. Toiminnassa keskeistä on lasten perehdyttäminen oman kansan juuriin ja perinteisiin sekä ohjaus eettisen vastuuntunnon kasvuun omassa lähiympäristössä.

Unesco-koulujen päämääränä on edistää rauhaa ja turvallisuutta edesauttamalla kansojen välistä yhteistyötä koulutuksen, tieteen ja kulttuurin alalla. Sitä toteutetaan koulun arjessa sekä omina paikallisuudesta tai Unescon peruskirjasta esiin nousevina teemoina oppilaiden ikä- ja kehitystason mukaisesti. Unesco-koulut vahvistavat 2000-luvun oppimisen perustaa toiminnassaan:

-opimme tekemään (learning to do)

-opimme tietämään (learning to know)

-opimme olemaan (learning to be)

-opimme elämään yhdessä (learning to live together)

TUTUSTU YKn SDG2030 –tavoitteisiin

Kestävä kehitys on luonteeltaan ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista. Alla linkki YKn sivulle:

http://yk.fi/sdg ja vuosituhattavoitteisiin.

Eskarista kouluun

Koululaiset ja päiväkodin lapset kohtaavat päivittäin mm. ruokailutilanteessa ja muissa koko talon yhteisissä tapahtumissa, toiminnassa ja juhlissa. Säännöllisiä yhteistoimintamuotoja ovat:

  • eskari-eppuyhteistoiminta
  • kevään metsäpäivät, 3 päivää toukokuussa metsässä eskarit ja koululaiset yhdessä, aiempina teemoina Eläinlaumat luontoa tutkimassa, Pepin vahvuushaaste vahvuuksia etsimässä ja kestävän elämäntavan metsästys/Metsän haltijan mysteerin ratkaisu
  • liikkuvaksit leikittävät lapsia päiväkodin pihalla yhdellä pitkällä välkällä viikossa

 

VIERIVÄT KIVET EIVÄT SAMMALOIDU. TOIMIMME LIIKKUVANA KOULUNA.
HARRASTEVÄLKKIÄ JA LIIKUNTAA OPPILAIDEN TOIMESTA

Liikkuvana kouluna haluamme mahdollistaa oppilaille monipuolisia liikkumismahdollisuuksia koulupäivien aikana. Toiminnallisuuden lisääminen opiskeluun liittyen sekä vapaaehtoisen osallisuuden tukeminen ja liikkumis-sekä harrastusmahdollisuuksien mahdollistaminen ovat kehittämiskohteitamme.

Aamun pitkä, puolen tunnin välkkä sekä pitkä ruokatauko mahdollistavat leikit, pelit ja muut mukavat tekemiset pitemmäksi aikaa kuin vartin pikapyrähdys opiskelun lomassa. Pitkällä ruokatauolla myös ruokailuun jää runsaasti aikaa. Pitkillä välitunneilla (2 x 30 min./pvä) koulussa toimii oppilaiden suunnittelemaa ja vetämää harrastetoimintaa; tanssia, piirtämistä, liikuntaa, sarjakuvaa, pokemonkerhoa, paperinukkekerhoa, ystävyysvälkkä jne.

Harrastustoiminnassa halukkaat saavat toimia vastuuoppilaina. Toimintaperiaatteet ovat:

-Oppilaat toimivat vertaisohjaajina

-Ohjaajat osallistuvat myös itse toimintaan

-Ohjaajat suunnittelevat toiminnan ja ottavat vastaan lisäideoita

-Ohjaajat huolehtivat, että paikat ovat kunnossa välkän jälkeen

-Ohjaajat laativat oman harrastevälkän säännöt, aikuiset hyväksyvät ne

-Välkkävalvojat seuraavat myös harrastevälkkätoimintaa, 2 valvojaa välkällä

JOS HOMMA TOIMII, TOIMII MYÖS VÄLKKÄ!

LIIKKUVAKSIT LIIKUTTAVAT
Liikkuvakseja koulutettiin keväällä 2018. Liikkuvaksit järjestävät välituntitoimintaa omatoimisesti ja huolehtivat välkkälainaamosta.
Jokaisella luokalla on oma salivälkkä kerran viikossa. Silloin salissa pelataan, leikitään, liikutaan yhdessä. Välkän toiminnasta päättävät osallistujat välitunnin alussa. Liikkuvaksit ohjaavat pienempien salivälkkiä, 2 ohjaajaa kerrallaan.
Liikkuvaksit liikuttavat yhdellä välitunnilla myös päiväkotilaisia päiväkodin pihalla.

Välkkälainaamo
on avoinna välituntisin, ja sieltä voi lainata erilaisia välineitä valituntitoimintaan.


YHDESSÄ ELÄMISEN SÄÄNNÖT ja KOTIRYHMÄT

Lukuvuoden alussa oppilaat työskentelevät kotiryhmissä yhdessä elämisen teemoja pohtien. Kotiryhmät koostuvat eri-ikäisistä oppilaista. Jokaisella pienemmällä oppilaalla on oma koulukaveri eli koulukummi. Nämä parit kuuluvat samaan kotiryhmään. Kotiryhmät ruokailevat ajoittain yhdessä, varsinkin kotiryhmätyöskentelyn yhteydessä. Kotiryhmissä opiskellaan joitakin jaksoja, aina myös lukuvuoden ensimmäinen yhdessä elämisen jakso. Kotiryhmissä myös juhlitaan yhdessä. Yhdessä! -jakson päätteeksi juhlitaan koulunalkua ja vietetään kotiryhmäjuhlat nyyttäreiden merkeissä. Kotiryhmän jäsenet sopivat etukäteen, mitä kukin tuo omalle kotiryhmälle. Suosimme pieniä makupaloja, omatekemiä, terveellisiä ja maltillisia herkkuja.
Yhdessä elämisen ohjeet laaditaan työskentelyn päätteeksi ja asetetaan näkyville. Niihin sitoudutaan yhteisesti.

Lukuvuoden alussa käydään kaikkien oppilaiden kanssa läpi myös seuraavat asiat:

-turvallisuuskertaus ja poistumisharjoitus 

-henkilökohtainen turvallisuus: mitä on kiusaaminen ja miten siihen meidän koulussa puututaan

-koulun järjestyssäännöt

-tunneportaat

Oppilaskokouksessa  kootaan ideat harrastevälkkiin, kerhoihin, yritystoimintaan ja muihin tapahtumiin.

NÄIHIN YHTEISELON SÄÄNTÖIHIN OLEMME SITOUTUNEET ELOKUUSSA 2019 YHTEISEN JAKSON PÄÄTTEEKSI:
HALUAMME EDISTÄÄ RYHMÄHENKEÄ
-yhteistyöllä, auttamisella ja kannustamisella
-jaksamisella ja keskittymisellä
-rohkeudella ja kompromissien teolla
-joustavuudella ja huomaavaisuudella
-toisten kuuntelulla ja kärsivällisyydellä
-kekseliäisyydellä, neuvottelutaidoilla ja itsesäätelytaidoilla
JA
pidämme kovaa ääntä, että kuuluu sekä myös hiljaista ääntä, että kuulee toisia.


KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 
https://peda.net/jyvaskyla/pok/jarjestyssaannot

Koulun toimintaohjeet

Järjestysääntöjen tarkoitus on turvata jokaiselle hyvä työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen sekä turvallinen ja viihtyisä kouluympäristö. Sääntöjen avulla myös kasvetaan vastuuseen.

1. Koulun alue

Koulun alue rajoittuu ympäröiviin metsiin, tulotiehen ja parkkipaikkaan ja välituntialueen rajat kierretään oppilaiden ja aikuisten kanssa lukuvuoden ensimmäisenä koulupäivänä. Koulun alueelta ei saa poistua ilman lupaa.

2. Käyttäytyminen

Koulun alueella työskentelevien tai oleskelevien, niin oppilaiden kuin aikuisten on käyttäydyttävä hyvin sekä noudatettava hyviä tapoja ja järjestyssääntöjä. Hyvään käytökseen kuuluu yleisesti hyväksyttyjen tapojen, sääntöjen ja lakien noudattaminen, sovelias kielenkäyttö, kohteliaisuus, rehellisyys, toveruus, auttavaisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudenmukaisuus. Yhdessä elämisen säännöt ja välituntisäännöt sovitaan ja kirjataan aina lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa. Tupakointi ja tulenteko koulun alueella on kielletty.

3. Työrauha

Jokaisella on oikeus häiriöttömään työskentelyyn, oppilaalla oppimiseen, opettajalla opettamiseen, muulla henkilöllä tehtäviensä suorittamiseen. Jokaisella on velvollisuus ottaa huomioon muiden työskentelymahdollisuudet sekä edistää niitä.

4. Henkilökohtainen turvallisuus

Jokaisella on oikeus kokea olonsa turvalliseksi sekä velvollisuus edistää kaikkien turvallisuutta. Ketään ei saa vahingoittaa ruumiillisesti tai henkisesti. Välitunnilla on aikuisen valvonta.

5. Omaisuuden suoja

Jokaisella on oikeus henkilökohtaisen omaisuuden koskemattomuuteen ja velvollisuus sekä yhteisen että muun omaisuuden suojaamiseen.

6. Yleistä päivittäisestä työskentelystä

Kouluun saavutaan ajoissa, tarpeelliset koulutarvikkeet mukana ja kotitehtävät suoritettuina. Roskien, kivien, käpyjen, lumipallojen yms. heitteleminen on kielletty. Piha-alueella ei saa kouluaikana ajaa pyörällä. Arvoesineitä, teräaseita, tulitikkuja, sytkäreitä, kuula-aseita tms. ei saa tuoda kouluun. Aikuisilla on tarvittaessa oikeus tarkentaa sääntöjä sekä antaa ehdottomia kieltoja.

7. Puhelimien ja muiden teknisten laitteiden käyttö koulussa

Oppilas voi käyttää omaa laitetta tilanteissa, joissa opettaja on antanut siihen luvan. Käyttö tapahtuu tällöin opettajan antamia ohjeita noudattaen.

Laitteiden käytön koulussa tulee olla lain, hyvien tapojen, koulun järjestyssääntöjen ja näiden käyttöehtojen mukaista.

Oppilas vastaa laitteen kuljettamisesta ja säilyttämisestä koulupäivän aikana sekä koulumatkoilla. Koulu ei vastaa laitteen katoamisesta.

Mikäli laite tai ohjelmisto rikkoutuu oppilaan omassa käytössä, vastaa hän itse tai laitteen muu omistaja vahingosta. Mikäli vahingon aiheuttaa toinen henkilö, vahingonaiheuttaja on vastuussa vahingosta vahingonkorvauslain säännösten mukaisesti.

Vahingonkorvauslain mukaan myös alaikäinen on vahingonkorvausvelvollinen. Alaikäinen on kuitenkin velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka on kohtuullinen ottaen huomioon esimerkiksi hänen ikänsä ja kehitystasonsa.

8. Järjestyssääntöjen tulkinta

Mikäli järjestyssääntöjen tulkinnasta syntyy erimielisyyksiä, koulun aikuiset päättävät niistä yhdessä. Opettajilla on oikeus ja velvollisuus puuttua rikkomuksiin ja epäoikeudenmukaisuuksiin sekä tarvittaessa ojentaa yhteisten sääntöjen rikkojaa.

 

Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet

Voimassa oleva perusopetuslaki määrittelee oppilaan velvollisuudet:

  • Velvollisuus osallistua opetukseen
  • Suorittaa tehtävänsä tunnollisesti
  • Käyttäytyä asiallisesti ja noudattaa koulun järjestyssääntöjä sekä käsitellä huolellisesti koulun omaisuutta.
  • Näiden velvollisuuksien noudattamiseen ohjaamme oppilaita päivittäin. Jos oppilas kuitenkin toimii vastoin opettajan ohjeita, koulun järjestyssääntöjä tai käyttäytymisellään häiritsee, uhkaa tai vaarantaa oman ja toisten rauhan tai turvallisuuden, käydään oppilaan kanssa ensimmäisessä vaiheessa keskustelu, selvitetään tapahtuma ja yksilöidään teko. Seurauksena tästä on tilanteen mukaan
  • Puhuttelu tehtävien laiminlyönnistä, kiusaamisesta tai muusta epäasiallisesta käyttäytymisestä
  • Tehtävien tekeminen enintään tunnin ajan ennen koulupäivää tai koulupäivän jälkeen opettajan tai ohjaajan valvonnassa.
  • Tunnilta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi häiritsemistilanteessa opettajan, koulunjohtajan tai ohjaajan valvontaan.
  • Opetuksen epääminen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos oppilaan käyttäytyminen vaarantaa toisten tai hänen itsensä turvallisuuden mm. väkivallan, uhkaavan käyttäytymisen tai häirinnän johdosta. Oppilaan poistaa opetustilasta tai koulun alueelta kaksi opettajaa yhdessä. Tilanteesta raportoidaan opetusvirastoon.
  • Jälki-istunto enintään kahdeksi tunniksi oppilaalle, joka rikkoo koulun järjestyssääntöjä tai menettelee vilpillisesti.

Poissaolot:

Mikäli lapsi on sairauden tai muun syyn vuoksi poissa koulusta, tulee siitä ilmoittaa Wilman kautta klo 8.30 mennessä. Mikäli ilmoitusta ei tule, koulusta otetaan yhteyttä kotiin. Poissaolot tulee ilmoittaa myös suoraan taksinkuljettajalle, mikäli lapsi on koulukyytiläinen. Myös kaikki muut kyytioppilaan kuljetuksia koskevat muutokset, mm. kerho-osallistumiset ilmoitetaan kotoa/oppilaalta suoraan taksinkuljettajille.

Oppilas voi olla opetuksesta poissa vain, jos hän on saanut siihen luvan. Sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia lupa voidaan myöntää jälkikäteen. Perusopetuslain mukaan opettajalla on velvollisuus ilmoittaa huoltajille oppilaan luvattomista poissaoloista. Tieto kirjataan Wilmaan.

Tukiopetusta ei omien poissaolojen vuoksi ole mahdollista saada. Poissaoloajan kotitehtävien kysymisestä ja suorittamisesta vastaa oppilaan huoltaja. Oppilaan on otettava itse etukäteen selvää etenemisestä eri oppiaineissa ja huolehdittava koulutehtävistään ylimääräisen loman aikana ja/tai sen jälkeen. Poissaolomakkeen saa pyydettäessä koululta täytettäväksi tai sen voi tulostaa itse Wilmasta tai täyttää sähköisesti ja lähettää sähköpostilla omalle opettajalle.

  • Vanhempien pyytäessä lupaa oppilaan poistumiseen kesken koulupäivän, asiasta sovitaan opettajan kanssa.
  • Jos lapsi sairastuu kesken koulupäivän, lasta ei pääsääntöisesti lähetetä kotiin vanhempien tietämättä.
  • Jos lasta ei voi lähettää kotiin eikä vanhempia tavoiteta, lapsi pidetään koulussa tai lähetetään tilanteen mukaan terveysasemalle aikuisen kanssa.
  • Tapaturmatilanteissa ensiapua annetaan koululla, oppilas lähetetään tarvittaessa terveysasemalle aikuisen kanssa ja vanhempia informoidaan asiasta.
 Allaolevat toimintatavat on sovittu Korpilahden OHRssä.    

LUVALLINEN POISSAOLO:

 

1. Huoltaja anoo kirjallisesti vapautusta koulutyöstä ennen poissaoloa.

 

2. Opettaja myöntää 5 päivää tai sitä lyhyemmät poissaoloajat, rehtori sitä pidemmät ajat.

 

3. Oppilas selvittää ennen poissaoloa suoritettavat tehtävät yms.

   

 

LUVATON POISSAOLO:

 

1. Opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa (1 päivän luvaton poissaolo). Oppilas korvaa tunnit sovitulla tavalla.

 

2. Jos luvaton poissaolo toistuu, kuraattori/rehtori tai joku muu henkilökunnan jäsen keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilas korvaa luvattoman poissaolon sovitulla tavalla. Oppilas voi saada myös jälki-istuntoa.

 

3. Jos ei edellä olevat toimenpiteet eivät auta, opettaja ilmoittaa kotiin huolensa. Samalla hän ilmoittaa kutsuvansa koolle yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän (mukana tilanteen mukaan luokanvalvoja/opettaja, erityisopettaja, muu opettaja, sosiaalityöntekijä, kuraattori, rehtori, psykologi, terveydenhoitaja). Palaveriin kutsutaan myös huoltaja ja oppilas. Jos palaverissa sovitut toimenpiteet eivät auta, tehdään lastensuojeluilmoitus.

 

   

SAIRASPOISSAOLO:

 

1. Yhteensä yli viikon, poissaoloja n. 30h/lukukausi, otetaan yhteyttä kotiin.

 

2. Yhteensä yli 50h/lukukausi, ohjataan oppilas terveydenhoitajalle (tarvittaessa lääkärille) ja yhteys kotiin.

 

3. Jos edellä olevat toimenpiteet eivät auta, opettaja ilmoittaa kotiin huolensa. Samalla hän ilmoittaa kutsuvansa koolle yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän (mukana tilanteen mukaan luokanvalvoja/opettaja, erityisopettaja, muu opettaja, sosiaalityöntekijä, kuraattori, rehtori, psykologi, terveydenhoitaja). Palaveriin kutsutaan myös huoltaja ja oppilas. Jos palaverissa sovitut toimenpiteet eivät auta, tehdään lastensuojeluilmoitus johon viranhaltija on velvoitettu. Luokanvalvoja/opettaja ilmoittaa rehtorille asiasta. Poissaoloja on yli 80-100h/lukuvuosi. Tarvittaessa oppilas velvoitetaan toimittamaan terveydenhoitajan tai lääkärintodistus kouluun.

   

 

JOS OPPILAALLA ON RUNSAASTI POISSAOLOJA, OPETTAJA SOPII OPPILAAN JA HUOLTAJAN KANSSA, MITEN OPPIVELVOLLISUUS SUORITETAAN: luokan kertaus, sovitut lisätehtävät ja näytöt osaamisesta tms.

   

 

Koulukyyditykset ja kyydinodotukset

Suurin osa oppilaista kulkee kouluun taksilla. Mikäli koulukyytien kilometriraja ei ylity, tulee huoltajan anoa joka vuosi erikseen oppilaalle koulukyytioikeutta.
Aamuisin tulee olla odottamassa kyytiä sovitussa paikassa 5 minuuttia ennen lähtöaikaa. Taksin kuljettajille tulee huoltajien ilmoittaa, jos lapsi jostain syystä ei ole tulossa taksiin, esim. sairaus- tms. poissaolot, kesken koulupäivän kotiinlähdöt, matkat tai kulku omalla kyydillä.

Koulukyytien yhdistely vaikuttaa siihen, että osa oppilaista odottaa koulukyytiä joko aamulla tai iltapäivällä. Kyydin odottajille sovitut säännöt ovat:

  • Oleskelupaikkana aamuisin pääasiassa yläaula
  • Kyytiläiset voivat olla sisällä 8.30 saakka (tai myöhäisenä aamuna 9.30 saakka)
  • Kyydinodotuksen tekemistä voi olla piirtäminen, lautapelit, lukeminen tai muu rauhallinen toiminta, myös läksyjä voi toki tehdä
      • Myös puhelinta voi käyttää kyytiä odottaessa iltapäivisin, kun koulu on päättynyt
      • Kyydinodotus iltapäivisin alapihalla (kaverikivi, leikkikenttä, oven edusta)
      • Kyydinodotuksessa majoille, metsikköön ja yläpihalle meno kiellettyä


Koulukuljetusperiaatteet Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunki järjestää omalla päätöksellään koulukuljetuksen 1.-2. luokan perusopetuksen oppilaalle, kun koulumatkan pituus yhteen suuntaan ylittää 3,5km. 1.-2. luokan oppilas on velvollinen omin avuin kulkemaan pysäkille tai kuljetusreitin varrelle enintään 3,5 km, ellei tien vaarallisuus tai oppilaan terveys muuta edellytä tai matka muutoin muodostu oppilaalle liian vaikeaksi ja rasittavaksi.

Jyväskylän kaupunki järjestää 3.-9. luokan perusopetuksen oppilaan koulukuljetuksen, kun koulumatkan pituus yhteen suuntaan ylittää 5 km. 3.-9. luokan oppilas on velvollinen omin avuin kulkemaan pysäkille tai kuljetusreitin varrelle enintään 5 km, ellei tien vaarallisuus tai oppilaan terveys muuta edellytä.

Koululaiset ovat koulun vakuutuksen piirissä myös koulumatkoilla. Pyöräilijöiden on lain mukaan käytettävä kypärää. Pyörät jätetään pyöräparkkiin yläpihalle. Pyörät pysyvät parkissa koulupäivän ajan.

Kouluruokailu ja välipalavälkkä

Kouluruokailu on oleellinen osa hyvinvointia, oppimista ja yhdessäoloa. Sen yhteydessä opetellaan mm. ”ruokasivistystä”, sekä ruokakulttuuria. Tavoitteena on edistää oppilaan hyvinvointia, sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluissa tarjottavan ruoan ravintosisällön suunnittelun lähtökohtana ovat valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Kouluruoka, joka syödään säännöllisesti, ylläpitää oppilaan jaksamista koulutyössä ja vähentää levottomuutta oppitunneilla. Ruokaillessa tulee noudattaa hyviä ruokailutapoja ja toisten ihmisten huomioon ottavaa käytöstä. Kouluateria tarjotaan koulun lounasaikaan klo 10.30 alkaen ja nautitaan opettajien ohjauksessa ja valvonnassa.

Koulussa on myytävänä maksullista välipalaa klo 13 välipalavälkällä. Se sisältää mm. täytetyn sämpylän, hedelmiä, viiliä, jogurttia, mehua ja maitoa. Myös omia eväitä voi syödä iltapäivän välkillä. Ne syödään yläaulassa.

ERITYISRUOKAVALIOT

Kouluterveydenhoitaja kirjoittaa erityisruokavaliotodistuksen koulun keittiölle ruoka-aineallergioista, joista voi aiheutua oppilaalle vakavia oireita (anafylaksia). Lievemmissä allergioissa ja vakaumukseen tms. liittyvissä asioissa sekä aiemman todistuksen päivittämisen suhteen ohjaamme olemaan yhteydessä suoraan koulun keittiöön.


Jälkkäri

Koululla toimii iltapäivähoito eli jälkkäri. Iltapäivähoito on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat iltapäivän ajaksi hoitoa. Jälkkäri tarjoaa monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä turvallisen kasvuympäristön koulupäivän jälkeen. Toimintaa ohjaavat koulunkäynninohjaajat. Jälkkäri on sopiva yhdistelmä virkistystä ja lepoa, myös välipala kuuluu ohjelmaan. Jälkkäriin voivat osallistua 1. ja 2. luokan oppilaat sekä erityisopetukseen siirretyt 1.-5. luokkalaiset

Ottakaa yhteyttä koululle mikäli lapsellanne on tarvetta iltapäivähoitoon. Iltapäivähoitoa järjestetään arkisin yli 4 tuntia pääsääntöisesti klo 12.00-17.00 välisenä aikana.

Painopistealueina jälkkärissä ovat: lasten toiveiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa, säännöllisen ulkoilun sisällyttäminen kaikkien jälkkäriläisten päivään sekä yhteistyön vahvistaminen varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa.

Erityistä huomiota kiinnitetään lasten kaveruuden ja keskinäisen yhteisöllisen ilmapiirin vahvistamiseen. Jälkkärissä lapsia kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen. Ulkoilua ja liikkumista tarjotaan vähintään tunti jokaisena toimintapäivänä. Toiminta ja tekeminen on valvottua ja aikuisen tukemaa.

Välipalahetket ovat myös kasvatuksellisia tuokioita ja lapsille opetetaan ekologisuutta ja kestävää elämäntapaa. Jälkkärissä lasten ja vanhempien toiveet toiminnan suunnitteluun huomioidaan ja vanhemmat pääsevät arvioimaan toimintaa vuosittain. Jälkkärissä ja koulussa noudatetaan samoja sääntöjä. Kaiken toiminnan pohjana on lasten osallisuus toiminnassa ja osallistumisen vapaaehtoisuus.

Oppilaan tuki ja oppilashuoltotyö

Koulunkäynninohjaajat

Koulunkäynninohjaajat työskentelevät yhdessä opettajien kanssa. Kaikki oppilaat ovat meidän oppilaitamme, ja myös kaikki aikuiset ovat samalla tavoin oppilaita ohjaavia aikuisia.
Ohjaajan tärkein tehtävä on oppilaan oppimisen ohjaaminen ja tukeminen ja kasvun sekä toimintakyvyn tukeminen eri tilanteissa. Koulunkäynninohjaajat ohjaavat myös yksittäisiä oppimistuokioita pienelle ryhmälle tai yksittäiselle oppilaalle.

Laaja-alainen erityisopetus

Osa tunneista on klinikkamuotoista opetusta (esim. matematiikka, äidinkieli, englanti) ja osa yksittäisten oppilaiden/oppilasryhmien opetusta. Osa laaja-alaisen erityisopettajan työstä on myös samanaikaisopetusta.  Tilannekatsauksia pidetään tarpeen mukaan vuoden varrella, jolloin kartoitetaan kunkin erityisopetuksessa olevan oppilaan tilanne, tarpeet ja tavoitteet.

Tukiopetus

Opettajat järjestävät oppilaalle tarvittaessa tukiopetusta. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jossa oppilaalle järjestetään tarvittaessa yksilölliset tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus; ennalta ehkäistään oppimisvaikeuksien syntyä tai opintojen jälkeen jäämistä. Aloitteen tukiopetuksesta voi tehdä opettaja, huoltaja tai oppilas. Lomamatkat eivät ole peruste tukiopetukseen.

Oppilashuoltotyö

Koulumme oppilashuoltotyöryhmä on Korpilahden alueen oppilashuoltotyöryhmä, joka kokoontuu pohtimaan oppilaan kasvua ja kehitystä, esim. tilanteessa, jossa huoli lapsen kehityksestä, oppimisesta tai muusta on havaittu. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu tarvittaessa myös omalla koululla. Oppilashuoltotyöryhmä on moniammatillinen kokoonpano, johon kuuluu rehtori, erityisopettajat, koulupsykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä sekä opettajat/koulunkäynninohjaajat, joiden oppilaita asia kulloinkin koskee.

Koulupsykologi ja koulukuraattori

Koulupsykologit ja koulukuraattorit työskentelevät perusopetuksen 1-9 luokkien kouluissa sekä esiopetuksessa. Oppilashuollon tehtävä on auttaa ja tukea oppilaita ja heidän perheitään erilaisissa koulunkäyntiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa yhteistyössä opettajien kanssa. Tavoitteena on ehkäistä ongelmien syntymistä ja vaikeutumista varhaisella auttamisella. Koulupsykologit ja koulukuraattorit tekevät yhteistyötä myös muiden lapsia ja nuoria auttavien ja hoitavien viranomaisten kanssa. Oppilashuollon palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia.

Ota rohkeasti yhteyttä, jos jokin lapsen tai nuoren elämään tai koulunkäyntiin liittyvä asia mietityttää tai huolestuttaa. Vanhemmat voivat itse soittaa suoraan koulukuraattorille tai koulupsykologille tai ottaa yhteyttä opettajan tai kouluterveydenhoitajan välityksellä. Tietoturvan vuoksi koulukuraattorit, -psykologit ja -terveydenhoitajat eivät voi keskustella asiakkaan asioista sähköisesti Wilmassa tai sähköpostilla. Paras tapa ottaa yhteyttä on puhelin.

Lisätiedot http://www.jyvaskyla.fi/opetus/oppilashuolto

KOULUN JA KODIN YHTEISTYÖ

TIEDOTUS JA VANHEMPAINILLAT

Tiedotus koulusta kotiin tapahtuu perjantaisin kotisivulla julkaistavalla viikkotiedotteella ja koulun kotisivujen välityksellä, joissa tiedotamme tulevista tapahtumista ja muista tärkeistä kouluun liittyvistä asioista. Wilman kautta tapahtuu luokkien ja opettajien oma tiedotus.

Vanhempainillat järjestetään syys- ja kevätlukukaudella. Syksyn vanhempainilta on luokkakohtainen ilta.  Kevään vanhempainillan teemaa pohditaan yhteistyössä vanhempaintoimikunnan kanssa. Yhdessä valitun teeman puitteissa järjestetään koko koulun yhteinen vanhempainilta.

HYVINVOINTIOPPIMINEN

Kiusaamisen ennaltaehkäisy

Oppilaita ohjataan hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon. Vastuuntuntoon kuuluu mm. toisten huomioonottaminen ja ympäristöstä huolehtiminen. Erilaisuuden hyväksymistä edistetään tietoisesti monilla eri tavoilla.

Kiusaamisen ennaltaehkäisy on tärkein osa hyvinvointia. Olemme työyhteisössä kirjanneet yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi: KAIKKI OPPILAAT OVAT MEIDÄN OPPILAITA. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti. Kiusaamistilanteet käsitellään välittömästi ja asiasta tiedotetaan koteihin.

Edellä mainitun lisäksi myös mm. seuraavat toimintatapamme edistävät hyvää yhdessäoloa, toisten huomioonottamista sekä kouluviihtyvyyttä.

1.Yhdessäelämisen ohjeet

Koulussa pohditaan ja hyväksytään yhteiset ohjeet jokaisen lukuvuoden alussa. Niiden laatiminen aloitetaan mm. oikeuksien ja velvollisuuksien sekä toisen huomioonottamisen näkökulmasta. Kaikkien oppilaiden tulee sitoutua yhteisesti sovittuihin asioihin. Koulun järjestyssäännöissä määritellään ehdottomasti kielletyt asiat. Säännöt ovat esillä ja niihin palataan tarvittaessa.

2.Koulukaveritoiminta

Oppilaat toimivat koulukaveripareina koulun yhteisessä toiminnassa. Isomman koulukaverin tehtäviin kuuluu mm. koulun retkillä ja tapahtumissa pienemmästä huolehtiminen. Myös tuttuuden ja turvallisuuden tunteen herättäminen pienemmissä on merkityksellistä; omalle kaverille voi kertoa aina ilot ja murheet. Kaveriparit toimivat samassa työskentelyryhmässä. Kaveritunti pidetään kerran kuussa. Oppilaskunta suunnittelee tunnin toiminnan ja kerää ideoita siihen kaikilta oppilailta.

3. Yhdessä oppiminen ja kotiryhmät

Kaikki koulun oppilaat jaetaan yhteisessä toiminnassa, esim. yhteisessä jakso-oppimisessa (4-6 oppilasta) työskentelyryhmiin. Yhdessä elämisen kysymykset ja oppilaiden omat säännöt työstetään myös sekaryhmissä. Jaksotyöskentelyssä ryhmissä toimiminen yhdessä ennaltaehkäisee kiusaamista ja lisää toisen tuntemista. Kotiryhmät muodostetaan koulukaveripareista. Kussakin kotiryhmässä on 4-6 oppilasta. Kotiryhmissä työskennellään lukuvuoden ensimmäisessä yhteiselämän pohtimiseen keskittyvässä jaksossa. Kotiryhmissä vietetään myös koulun ja oppimisen juhlia, nyyttäreitä jne. Ajoittain myös ruokaillaan kotiryhmän kanssa yhdessä.

4. Yhteinen toiminta päiväkodin kanssa

Tuttuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta edistetään koko talon lasten ja henkilökunnan kesken yhteisillä tapahtumilla ja toimintatuokioilla.

5. Tunneportaat

Tunneportaat on toimintamalli tilanteeseen, joka oppilaasta tuntuu pahalta tai ikävältä. Tunneportaat ovat näkyvillä ala-aulassa ja niiden merkitys käsitellään luokissa syksyllä.

1.Porras
Sanon selvästi lopeta, kun minusta tuntuu pahalta/ikävältä. Varmistan että toinen/toiset kuulevat sen. Kysyn myös toiselta esim.:"Mitä tarkoitit, kun teit noin?" Lopetan, jos joku sanoo minulle ”lopeta”.

2. Porras
Mikäli tilanne jatkuu, lähden pois ja kerron tarvittaessa asiasta aikuiselle.

3. Porras
Jos tilanne vielä tämänkin jälkeen jatkuu, menen kertomaan aikuiselle. Aikuiselle on hyvä tulla kertomaan aina, jos tilanne jää vaivaamaan tai muuten painaa mieltä, vaikka se olisikin jo selvinnyt ensimmäisellä portaalla.

6. Oppilaskokoukset ja oppilaskunta

Koko koulun yhteisissä oppilaskokouksissa käsitellään oppilaiden omia kouluun liittyviä asioita esim. välituntipelien sääntöjä ja ongelmia, harrastevälkkiä ja asioita oppilaiden omasta aloitteesta. Myös kaupungin Pikku Parlamentti –asiat käsitellään.

Oppilaskuntaan kuuluu 1 oppilas kultakin luokalta, 5.-6.luokan oppilaat toimivat sihteerinä ja puheenjohtajana. Oppilaskunta suunnittelee ja ideoi kaverituntien toimintaa, suunnittelee asioita oppilaskokouksen käsiteltäviksi ja kehittelee oppilaista itsestään kumpuavia ideoita.

Oppilaskunta laatii hyvinvointia, kiusaamista ja kouluviihtyvyyttä mittaavan kyselyn keskellä lukuvuotta. Sen tuloksia käsitellään oppilaskokouksessa tai luokittain ja ryhdytään tarvittaessa toimiin hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kokoukset antavat oppilaille tilaisuuden harjoitella vaikuttamista yhteisiin asioihin ja omaan ympäristöön sekä kouluviihtyvyyteen. Tarvittaessa asioista myös äänestetään. Aikuisilla on oikeus puuttua oppilaskokousten päätöksiin.

MITÄ KUULUU -PALAVERI
Oppilaskunta ja koulun aikuiset kokoustavat  syksyllä ja keväällä oppilaiden hyvinvointiin liittyvän juttelun ja mehujen merkeissä.

7.Julkinen kiitos

Tunnustuksena yhteisen hyvinvoinnin lisäämisestä luovutetaan OtsoNalle hyvästä teosta ansioituneelle oppilaalle, joka luovuttaa sen taas eteenpäin seuraavalle. Ilmiantoja hyvistä teoista  OtsoNallen saamiseksi voivat esittää sekä lapset että aikuiset. 

8.Asenteisiin vaikuttava keskustelu

Luokissa, erilaisissa pienemmissä tai isommissa kokoonpanoissa tilanteen mukaan käydään yhdessä aikuisten avustuksella keskustelua oppilaiden mieltä painavista asioista. Keskusteluiden avulla pyritään siihen, että oppilaat itse oppivat löytämään rakentavia keinoja selviytyä ristiriita –tai muista hankalista/ikävistä tilanteista. Samalla pyritään kehittämään toisen huomioonottamiskykyä sekä vuorovaikutustaitoja.

Toiminta kiusaamis- ja konfliktitapauksissa

Tavoite on, että kiusaaminen loppuu heti

Tavoitteena on myös se, että oppilas oppii jäsentämään tapahtumia, joissa itseä tai toista on kiusattu. Milloin hän itse on ollut kiusaaja; hän oppii ymmärtämään, milloin ja miten on toimittu väärin. Oppilaalle kehittyy kouluvuosien aikana eväät kantaa itse vastuuta omista teoistaan. Oppilas oppii löytämään rakentavia tapoja selviytyä ristiriitatilanteista. Oppilas kasvaa oivaltamaan, että huolimatta ihmisten välille syntyvistä ristiriidoista, asioista voidaan sopia.

Toiminta kiusaamistapauksissa

Kiusaamiseen puututaan välittömästi. Kiusatun, kiusaamisen havainneen oppilaan tai heidän vanhempiensa on heti ilmoitettava asiasta opettajalle. Asia voidaan sopia myös ko. oppilaiden kotien kesken.

Opettaja ja tilanteessa ollut aikuinen selvittävät kiusaamistilanteen kuulemalla kiusattua, kiusaajaa ja muita mahdollisia asiaan liittyviä oppilaita erikseen ja /tai yhdessä heti tapahtuneen tilanteen jälkeen. Tapahtunut kirjataan kiusaamislomakkeelle ja tilanteessa olleiden oppilaiden huoltajia tiedotetaan tapahtuneesta. Väärin tehnyt oppilas/oppilaat pohtivat itse, miten voisivat tekonsa sovittaa ja kiusaamisen kohde yhdessä opettajan kanssa päättää sovittelusta. Opettajat päättävät rangaistuksesta, jos se on tarpeen. Asiaa käsitellään tarvittaessa myös luokassa. Kaikille osapuolille tehdään selväksi, että kiusaamisen on loputtava ja tilannetta seurataan.

Asiaa seurataan ja siihen palataan oppilaiden kanssa. Mikäli kiusaaminen jatkuu, kutsutaan oppilaat huoltajineen koolle. Mikäli kiusaaminen jatkuu vielä tämänkin jälkeen, kutsutaan oppilashuoltoryhmä koolle. Siellä käsitellään oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa tilannetta. Päätetään yhdessä tarvittavista toimenpiteistä kiusaamisen lopettamiseksi, mahdollisista yhteydenotoista koulukuraattorille, perheneuvolaan, sosiaaliviranomaisiin tai poliisiin sekä tilanteen jälkiseurannasta. Myös oppilashuoltotyöryhmä voi osallistua asian käsittelyyn huolehtien mm. kaikkien kiusaamisen osapuolien oppilashuollollisista toimenpiteistä Kiusaamisen jatkuessa edelleen toimitaan tilanteen mukaan rehtorin hallinnollisten ratkaisujen pohjalta. Em. toimintamalli ei sulje pois jälki-istunnon mahdollisuutta, mikäli sillä katsotaan olevan kasvatuksellista vaikutusta.

Väkivaltatapauksista tai sen uhasta raportoidaan aina ohjeiden mukaan uhkatilanneilmoituksella.

Tehokas kiusaamistapausten selvittäminen vaatii aina kotien ja koulun välistä hyvää yhteistyötä.


Mikä on kiusaamista?

Kiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan/kiusaajiin nähden.

Kiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen toiminnan kohteeksi. Nimittely ja pilkkaaminen on kiusaamista, jos samaa oppilasta nimitetään uudestaan ja uudestaan. Töniminen ja lyöminen on kiusaamista, jos tönitään ja lyödään aina yhtä ja samaa oppilasta. Kiusaamista on myös epäsuora toiminta eli esim. ryhmän ulkopuolelle jättäminen ja ilkeiden juttujen levittäminen. Netissä tai puhelimen avulla tapahtuva kiusaaminen on yhtä vakavaa kuin muukin kiusaaminen.

Sopimaton ja huono käytös on erotettava kiusaamisesta. Huonotapaista käyttäytymistä on kaikki sellainen käytös, joka vähentää toisten viihtyvyyttä ja joka toistuessaan heikentää myös huonosti käyttäytyvän itsensä sosiaalista arvostusta ja yhteisössä elämistä. Huonotapaiseen käyttäytymiseen kuuluu aina myös epäkunnioitus ja välinpitämättömyys.

Kiusaamista ei ole, kun kaksi tasavertaista oppilasta riitelee tai nahistelee, enemmän tai vähemmän satunnaisesti. Ristiriidat ja erimielisyydet kuuluvat elämään, eivätkä lapset osaa vielä aina ratkaista niitä rakentavasti. Näitä sosiaalisen kanssakäymisen taitoja lapsi oppii kotona ja koulussa.

Muiden osuus kiusaamistapauksessa?

Useimmissa kiusaamistilanteissa on läsnä myös muita lapsia. Se, miten muut toimivat kiusaamistilanteissa vaikuttaa kiusatun oloon, kiusaamistilanteen etenemiseen ja kiusaamisen kestoon. Tärkeää on saada kaikki ymmärtämään, miten voi omalta osaltaan vaikuttaa. Lopetetaan kiusaaminen yhdessä!

Rohkaisemme oppilaita ja kotiväkeä kertomaan aina kiusaamisesta.
Oppilaan huoltajana

  • Jos epäilet, että lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan asiasta.
  • Ota aina yhteys kouluun, jos epäilet koulukiusaamista. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin yhteydenoton.
  • Koulukiusaamisen selvittäminen aloitetaan aina koulussa.
  • Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, että et hyväksy minkäänlaista kiusaamista. Kerro asiasta opettajalle.

Sinä Oppilas,

  • Kiusaamistilanteessa sano päättäväisesti ja tarkasti mistä et pidä: ”Jätä minut rauhaan, koska en pidä siitä että sinä… ”
  • Lähde pois kiusaajan luota.
  • Kerro aikuiselle, kun huomaat kiusaamista. Kerro, jos olet itse kiusattu tai kiusaaja tai näet toveriasi kiusattavan.
  • Ole kiusatulle kaveri, älä jätä häntä yksin.
  • Rohkaise kiusattua kertomaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle, voit myös itse tarjoutua kertomaan hänen puolestaan.
  • Jos olet kiusattu, pyri löytämään ystävä. Yhdessä olette vahvempia.


OPPIMINEN KOULUN ULKOPUOLELLA

KOMPASSI-Kulttuuriretket

Kompassi on Jyväskylän kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma. Sen tarkoituksena on taata jokaiselle koululaiselle joka luokka-asteella kulttuurielämyksiä eri taiteenaloilta. Kompassin kulttuuriretket ja työpajat järjestää yhdessä Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut ja lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta.

https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/kompassi

Virtapiiri ja POKO-seniorit

Koululla toimii päivisin myös ikäihmisten ryhmiä. Virtapiiri kokoontuu torstaisin erilaisten teemojen puitteissa. POKOn seniorit jumppaavat koululla maanantaisin. 
Toimimme ikäihmisten kanssa yhteistyössä sopivien teemojen puitteissa.

Lukumummot ja –vaarit

Vapaaehtoiset lukumummot ja –vaarit käyvät koululla lukemassa 1.-4.luokkalaisten kanssa jo kuudetta vuotta. Lukutoiminta keskittyy n. 10 viikkoon keväällä. Tuolloin luetaan yhdessä kerran viikossa.

Hyödyllistä ja kiinnostavaa verkon syövereistä

Netin käyttöasiaa vanhemmille:

http://www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/aineistot/

 

Tietoa oppimisesta ja aivojen hyvinvoinnista:

http://yle.fi/teos/ihmeellisetaivot/

 

Hieman historiaa - koulua Tikkalassa jo vuodesta 1898!

Valoa ,virtaa ja virikkeitä

”Sivistyksen valo kun alkaisi pohjatunnollemme, eiköhän silloin elämäkin muuttuisi, en sillä tahdo sanoa, että kovinkaan paljon muita kehnompia olisimme, vaan kun tuon tuostakin täällä passitetaan linnaan rötöstelystä sun muusta, niin huomaa, että apu on tarpeen. Varakkaammat voivat tosi kouluttaa pitkän matkan päässä kirkolla, mutta köyhät, joilla ei ole kun jokapäiväinen ja tuskin aina sitäkään leipää, eivät voi, ja kun tänne saamme koulun, jota en ollenkaan epäile, jos vaan asia oikein ajetaan, saattaa ken tahansa saada lapsilleen kouluopetusta. Lopetan tällä kertaa pyytäen ja sydämestäni toivoen kansakoulua Tikkalan kylään. ”

Näin kirjoitti nimimerkki Talonpoika Keski-Suomi lehdessä 1800-luvun lopulla. Lähimmät koulut olivat matkojen päässä ja koulumatkat vaivalloisia; tiet talvisin usein lumen tukkimia ja monet portit sekä veräjät piti koulumatkalaisen kulkiessaan avata ja sulkea. Koulua puuhattiin Tikkalan kylään varsin tarmokkaasti vuosia, ja vuonna 1898 tammikuussa alkoi Laukkalan talossa kansakoulu opettaja Jaakko Heleniuksen johdolla. Oppilaita tuli kolmisenkymmentä eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet kouluun.

Koulurakennus valmistui 1904 ja siirtyi historiaan täysin palvelleena 19.10.2009, kun koulunkäynti uudessa Tikkalan koulurakennuksessa alkoi. Samalla vaihtui vuodesta 1997 ollut koulun nimi Patajärven koulusta takaisin Tikkalan kouluksi.

Luonnonläheisellä paikalla pellon laidassa, Tikkalan kylän ytimessä sijaitseva koulumme on hyvien kulkuyhteyksien päässä kaupungista. Matkaa Jyväskylän keskustaan on vajaat 25km, Muurameen 20km ja Korpilahden kylälle 17 kilometriä. Maaseudun rauhassa sijaitsevan koulun välittömässä läheisyydessä on myös loistavat ulkoilumahdollisuudet; lähiliikuntapaikka eli valaistu latu/pururata, luistelu/jääkiekkokaukalo sekä pieni urheilukenttä, joita oppilaat käyttävät aktiivisesti koulun liikuntatunneilla sekä vapaa-ajan harrastuksissaan.

Saman katon alla toimitaan vauvasta vaariin; hoito- ja koulupäivien lomassa toimii myös ikäihmisten liikunta- ja harrasteryhmiä. Ruokalassa kohtaavat taaperot ja tädit; myös ikäihmisillä on ruokailumahdollisuus toimintansa yhteydessä.

Talon seinien sisällä harrastetaan myös iltaisin; musiikkia, tanssia, pelejä, jumppaa, joogaa ja muuta liikuntaa erilaisissa ja eri-ikäisten ryhmissä. Kansalaisopiston ompelukerho toimii joka 2. vko. Koulu toimii myös paikallisten toimijoiden kokous-/tilaisuuspaikkana. Kaikenikäisten ja – kokoisten kohtaamispaikka on totta.