Tämä puhututti meitä pienryhmässä....
Petra Äkkinen, Petrus Turunen, Elli-Maija Salo
• Millaisia käytänteitä muistat tai olet havainnut asioiden ja ilmiöiden avaamisesta kielellisesti matematiikan opetuksessa? Millaisissa tilanteissa luonnollista kieltä käytettiin?
- suu auki suurempaan (esim. 3<5 tai 6<100)
- nenä nimittäjä, otsa osoittaja
- Kirjan matikkatarinat ja laulut eri aiheista esim. kymppiparivalssi
- Opettaja selitti omaa matemaattista ajatteluaan opetuksessa laskiessaan esimerkkilaskuja taululle
- Tarkat matikan käsitteet tärkeitä -> piti sanoa esim. vähennyslaskut eikä miinuslaskut. Ei riittänyt että ymmärtää asian vaan piti sanoa oikea termi.
- Emman kommenti: hyviä huomioita ja "muistisääntöjä", hyvin olette miettineet, että sekä mielikuvia & muistisääntöjä mutta myös tarkkoja käsitteitä on käytetty
• Millaisia vuorovaikutustilanteita matematiikan opetuksessa esiintyi? Miten niitä tunneilla rakennettiin ja tuettiin?
- Opettaja johdattelee matematiikan opetusta oppilailta kyselemällä. Apukysymysten avulla saa selville oppilaan ajatusmaailmaa, miten hän on ratkaisuun päätynyt
- Oppilaan pitää selittää muille oppilaille miten on laskenut laskun
- Emman kommentti: edelliset hyviä keinoja opettajalle selvittää sitä, miten oppilas ymmärtää tai jäsentää asiaa, matemaattista ongelmanratkaisua
- Omana kouluaikanamme oli harvoin ryhmätyöskentelyä (Emma: höh)
• Miten luonnollisen kielen käyttöön matematiikan opetuksessa ylipäänsä suhtauduttiin? Käytettiinkö mielestäsi kielentämisen paikat hyödyksi vai hukattiinko mahdollisuuksia?
- Alakoulussa käytettiin paljon havainnollistavia välineitä, loruja tai lauluja asioiden oppimisessa ja opettajat selitti asioita lapsille helposti ymmärrettävästi
- Yläkoulussa ja lukiossa luonnollisen kielen käyttöä oli vähemmän ja matemaattista kieltä enemmän
- Emman kommentti: hyviä ja tarkkoja havaintoja -> ikätasoinen kielenkäyttö
• Mikä olisi voinut olla eri tavalla, esimerkiksi innostanut ja tukenut matematiikan oppimista?
- Erilaiset esimerkit vs. pelkästään taululla läpi käynti. → Konkreettisia esineitä yms.
- Enemmän tarinoita
- Pelillistäminen
- Teknologian hyödyntäminen opetuksessa, pystyy luomaan kuvia abstrakteista käsitteistä
- Eri opetusmenetelmät
- Enemmän oppilaslähtöisyyttä
- Ryhmätyöskentelyn hyödyntäminen, oman ajattelun selittäminen ääneen
- Emma: Mahtavia huomioita, nämä varmasti tulevat olemaan teidän käytössänne :)
Entä muissa oppiaineissa?
• Millaisia eroja on asioiden ja ilmiöiden avaamisessa luonnollisella kielellä eri oppiaineissa?
- Joissain oppiaineissa (esim. ympäristöoppi) käsitteet liittyvät suoraan tavalliseen elämään ja maailmaan. Silloin monet ovat saattaneet nähdä asioita oikeasti ja pystyvät kuvittelemaan ilmiön. Matematiikassa kaikkia käsitteitä ja asioita ei ole ”oikeasti olemassa” eikä oppilas pysty arkikielellä välttämättä ymmärtämään uutta asiaa. Tällaisten asioiden oppimiseen tarvitaan havainnollistavia välineitä.
- Emma: Kiinnostavia huomioita konkreetin ja abstraktin tarkastelusta
• Liittyvätkö kielentämisen erot mielestäsi tiedonalan luonteeseen?
- Matematiikassa on niin paljon käsitteitä, joita ei voi selittää arkikielellä. Asioita voi kuitenkin yrittää havainnollistaa arkikielen avulla.
• Entä mitkä erot liittyvät muihin tekijöihin, kuten opetustraditioon?