To 6.10.2022 poissaolotehtävät (vastasin luentodiojen ja demomateriaalien kysymyksiin ja tein tehtävät)
Kielitietoisuus - Luento:
Missä käytän / en käytä eri kieliä?
Käytän eri kieliä matkalla, opetuksessa, töissä, eri kielisten ihmisten kanssa puhuessa suomessa
Vaikeampaa puhua vierasta kieltä, jos on suomenkielisiä kavereita ympärillä tai sellaisia, jotka on kuullut minulta vain suomea
Vaikeaa jos toinen puhuu murretta
Helpompaa käyttää vieraita kieliä lasten ja esim. vaihto-opiskelijoiden kanssa, saa mokata eikä se haittaa
Miten kielten osaaminen helpottaa elämää: Vuorovaikutus, ystävät, kommunikointi arkipäivän tilanteissa, erilaisten näkökulmien kuuleminen eri kielisiltä, itsensä ilmaiseminen
Ympäristöopin kirjatehtävä
Tärkeitä sanoja ympäristöopin kannalta: sopeutua, ravinto, pakkanen, kestää
-> näitä käytetään ympäristöopissa paljon, eri yhteyksissä, eri vuodenajat, ravintoketju, luonnon toiminta…
Muiden oppiaineiden kannalta: riittävästi, enemmän, joutua
-> näitä käytetään niin monissa yhteyksissä, hyvä ymmärtää niiden merkitys
Havainnollistaminen tärkeää -> muutamia sanoja aina taululle tunnin aikana
A1 B1 C2 D1 E1
-> selkeämmin ymmärrettävissä ainakin aikuiselle, kun ei ole monipolvisia lauseita
-> toisaalta lapsen ymmärryksen kannalta kaikki sanat eivät ole vielä selviä ja joutuu selittämään uudestaan, ei saisi sisältää vaikeita sanamuotoja
Monet nisäkkäät ja linnut ovat syöneet syksyn aikana niin paljon, että niistä on tullut pulleita. Niille on tullut ruuan syömisestä paljon rasvaa ihon alle, mikä suojaa niitä kylmältä. Kun ilmat kylmenevät, monet linnut pudottavat vanhat höyhenet ja niille kasvaa uudet höyhenet, vähän samalla tavalla kuin syksyn lehdet putoavat ja uudet kasvavat tilalle.
Kpl 29 teksti:
Eläinten selviäminen talven yli: Ravinto talvella, kylmältä suojautuminen
Paljon eläimiä, elinympäristönä ilma, maa ja vesi
Elämän hankaluus talvella, harvat puut ja suojaväri
Teemat:
1. Eläimiä on liikkeellä myös talvella
2. Miten eläinten elämä muuttuu talvella?
3. Miten ne hankkivat ruokaa?
4. Miten ne suojautuvat kylmältä?
Rakenne yleisestä yksityiseen
Yleistiedosta nippelitietoon
Heikko kielitaito, keskittyminen -> aloituskappale, kuvat, kappaleiden alut (korostuskynillä voi merkata tällaiselle oppilaalle)
Kuvat: liittyvät kappaleissa käsiteltäviin eläimiin ja teemoihin
Miten kuvat liittyy tekstiin? Mahdolliset väärinkäsitykset?
Hirvi -> syö männyn taimia talvisin
Käpytikka -> syö männyn siemeniä talvisin
Oravan suojaväri -> tekstissä puhutaan oravan ravinnosta ja johtaa hieman harhaan
Kalat järven päällä -> joku voi luulla että kalat elää lumessa talvella
Pullea punatulkku -> ravinnon varastoiminen
Löytyykö tehtävien vastaukset kirjasta, onko kaikilla samanlaiset mahdollisudet saada niihin apua kotona?
1. Ei löydy, kotona ei välttämättä saa apua tai ei ole mahdollisuuksia olla niin paljon ulkona
2. Löytyy kirjasta
3. Löytyy kirjasta
4. Ei löydy, koulussa saa tukea mutta kotona välttämättä ei saa
Kulttuurinen ymmärrys, yllättäviä huomioita:
⁃ lintu kaivaa kuoppaa
⁃ lintu syö kaarnaa
-> näitä en olisi itse tullut ajatelleeksi, muut pystyn kyllä hyvin kuvittelemaan haasteellisiksi
Kielitietoiset luokkahuonehavainnot
Miten linkittyy luentoon?
⁃ käydään konkreettisesti läpi luennolla käsiteltyjä aiheita
Miten laajentaa ymmärrystä kielitietoisuudesta?
⁃ konkreettisia asioita kielitietoisuudesta: luokassa, koulun kyltit, kirjat
⁃ kieli on paljon enemmän kuin ajattelin ennen
⁃ ei toteudu samalla tavalla joka paikassa -> miksi?
⁃ mitä kieltä käytetään milloinkin ja kenen kanssa? -> rajoittaako joidenkin sanallista ilmaisua, jos luodaan sääntöjä, ei pysty sanoa sitä, mitä haluaa?
Jokaisen aineen opettaja on kieltenopettaja -> miten voi vahvistaa jokaisen oppilaan osallistumista luokassa ja omassa oppimisessa?
DEMOMATERIAALIT:
Osaan näitä kieliä: suomi, ruotsi, englanti, vähän espanjaa
- akateeminen kieli ja puhekieli
- matkustaessa eri kielten kuuleminen
Vaasassa ei ole erityistä murretta
Lähipiirissä pohjanmaan ja turun murretta
Kielipotretin piirtäminen:
- korvat: ymmärrän suomea, ruotsia, englantia
- pää: ajattelen suomeksi
- suu: puhekieli
- antenni pään päällä: akateeminen kieli
- kädet: ruotsi, liikunnan ohjaaminen ja töissä
- sormet: kirjoittaminen koneella ja käsin suomeksi ja englanniksi
- jalat/matkustelu: englanti ja espanja, vähän saksaa
- maha: eri maiden ruuat
Piirsin kuvan, mutta sitä ei voinut lisätä tähän kommentteihin.
Minä kielenkäyttäjänä:
Millä tavoin käytän kieliä/kieltä, miten kieli on osa minua?
- ajattelu, vuorovaikutus, opiskelu, ilmaiseminen, ihmissuhteet, kirjoittaminen, musiikki
Millainen rooli kodissani ja perheessäni kielillä on?
- tärkeää osata ruotsia ja englantia
- lukemaan opettelua jo ennen eskaria
- matkoilla kannustettu puhumaan vieraita kieliä
- äidinkielen osaamista myös pidetty tärkeänä
Lähipiirissä käytettävät kielet:
- puhekieli, yleiskieli
- kuulen paljon eri murteita koulussa kavereilta, poikaystävä puhuu Turun murretta ja vanhemmat sekä varsinkin isovanhemmat jonkin verran Pohjanmaan murretta
Koulu:
- kirjoittaminen englanniksi ja suomeksi
- eri kielisten lähteiden hyödyntäminen
- kouluryhmien ohjaaminen suomeksi ja välillä englanniksi
- erilainen kieli opettamisessa kuin puhuessa kavereiden kanssa
Yhteiskuntaan kuuluvia kieliä
- suomi, ruotsi
- englanti
- viittomakieli
- maahanmuuttajat -> arabia ja persia esim. yleistynyt Suomessa
- emojit, hymiöt, kuvalliset ohjeet
- eri ammatteihin kuuluvat kielet
- tieteellinen kieli
Laajempi yhteisö / maailma?
- monipuolinen yhteistyö maiden välillä mahdollistuu yhteisten kielten avulla
- tiedon jakaminen
- internet
Mieti mitkä asiat tekevät koulusta hyvinvoivan?
- Aivan ensimmäisenä tulee mieleen se, että jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Eikä kenenkään tarvitse pelätä joutuvansa kiusatuksi. Hyvinvoivassa koulussa panostetaan hyvän yhteishengen luomiseen niin luokassa kuin opettajanhuoneessa. Koko koulun yhteiset pelisäännöt, jotka on käyty oppilaiden kanssa läpi tai mitkä on jopa suunniteltu yhdessä oppilaiden kanssa.
- Viihtyisät koulutilat, jossa ei ole hometta, on monipuolisia oppimisympäristöjä ja visuaalisesti viihtyisä. Hyvä ja ravitsemussuositukset täyttävä kouluruoka. Koulun tilat ja koulun piha innostavat liikkumaan välitunneilla.
- Hyvinvoiva koulu tarjoaa matalalla kynnyksellä tukea oppilaille, niin oppimisessa ohjaajien ja erityisopettajien sekä laadukkaan opetuksen kautta, kuin myös terveydenhoitaja, koulupsykologi ja – kuraattori.
Mitä teemme hyvinvoivan koulun eteen?
- Opettajien tulee tuoda esille erilaisten ja ainutlaatuisten ihmisten arvostaminen ja näkeminen rikkautena. Sekä tiukasti ja johdonmukaisesti kiusaamiseen puuttumista. Ryhmäytymisestä tulee huolehtia joka lukuvuosi ja erityisesti silloin kun luokka muodostetaan uudelleen tai luokkaan tulee yksittäinen uusi oppilas. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen tukee hyvinvointia.
- Koulua rakentaessa tai remontoidessa tai uusia hankintoja tehdessä tulisi kuulla opettajien sekä oppilaiden mielipiteitä viihtyisästä koulusta sekä perehtyä tutkimustuloksiin oppimista ja viihtymistä tukevasta koulusta. Pienempi satsaus välitunteja viihdyttämään on välituntiliikuntavarasto, josta vuorollaan esim. yksi oppilas on vastuussa jakamassa välineitä välitunniksi.
- Moniammatillinen yhteistyö oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa on tärkeää. Sen tulisi toimia joustavasti ja pystyä reagoimaan oppilaassa tapahtuviin muutoksiin nopeasti.
Miten edistän lasten ja nuorten hyvinvointioppimista?
- Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista pystytään harjoittelemaan kaiken muun lomassa. Pari- ja ryhmätöitä tehdään esimerkiksi melko usein, mutta melko harvoin kuitenkaan pohditaan ja käydään läpi, miten parin tai ryhmän kanssa tulisi toimia, jotta kaikkien olisi hyvä olla, kaikki tulisivat kuulluksi sekä työ saataisiin tehtyä niin, että kaikki osallistuvat ja oppivat. Tunteiden tunnistamista ja nimeämistä olisi myös tärkeä harjoitella johdonmukaisesti. Kun omia tunteita alkaa tunnistaa ja ne pystyy nimeämään on myös helpompi muille sanoittaa omia tuntemuksia ja selittää, miksi jokin asia aiheuttaa näitä tunteita.
- Oppimistehtäviä voidaan toteuttaa ravinnosta, liikunnasta ja unesta esimerkiksi päiväkirjojen avulla, joita oppilas saa itse verrata esimerkiksi suosituksiin ja oppilasta tuettaisiin pohtimaan omaa hyvinvointia ja sitä, miten sitä voisi lisätä. Arvioinnin kohteena ei olisi oppilaan toiminta tai suositusten täyttäminen vaan pohdinta siitä, miten omaa toimintaa voisi muuttaa.
- Oppilaan omien vahvuuksien tunnistamiseen tulisi rohkaista ja opettajan tulisi myös pyrkiä tunnistamaan oppilaan vahvuudet, sanoittaa niitä ja antaa niistä tunnustusta.
Demo – Kulttuurielämystehtävä
Milloin jokin elämys on herättänyt sinussa… (noh juuri tällä hetkellä vastaisin näistä jokaiseen ringette ja mm-kisat :D)
- kiitollisuutta -> muiden tuki, tsemppaaminen, onni, ilo ja innostuminen mun onnen ja onnistumisen puolesta
- ihailua -> siskon pianon soittotaidot sen jälkeen, kun itse oli kolme tuntia hakannut pianoa
- ihmettelyä -> somessa kun tulee vastaan nopeutetut videot, joissa joku maalaa, piirtää tai muuten tekee jonkin taideteoksen
- haltioitumista -> ringeten mm-kisoissa nähdyt suoritukset
- liikuttumista -> Maamme laulu vanhan joukkuekaverin laulamana ennen ensimmäistä maaotteluani, uskomaton ääni ja ylipäänsä tunnelma isohkon yleisön edessä
Mitä uutta ymmärrystä saatte/saitte kulttuurielämysten kautta opettajina?
( kuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/sarjakuva-piirustus-manga-koominen-5190942/ )
- Opettajana tulee ymmärtää, että kaikki eivät vain saa kaikista asioista inspiraatiota tai eivät innostu samoista asioista ja sen tulisi olla ok. Toisille asiat jäävät leijumaan irrallisina eivätkä osaa yhdistää erilaisia elämyksiä aiemmin opittuun tai osaa arvostaa elämyksiä vain elämysten ja tunteiden takia.
Toiset taas saattavat jäädä leijumaan ja jäädä johonkin elämykseen tai tunteeseen kiinni pitkäksikin aikaa, jolloin opettajana tulee osata myös käsitellä jokin kokemus ja myös niin sanotusti päättää se, jotta oppilaat pystyvät siirtymään seuraavaan asiaan.
Kommentit
Kielitietoisuus - Luento:
Missä käytän / en käytä eri kieliä?
Käytän eri kieliä matkalla, opetuksessa, töissä, eri kielisten ihmisten kanssa puhuessa suomessa
Vaikeampaa puhua vierasta kieltä, jos on suomenkielisiä kavereita ympärillä tai sellaisia, jotka on kuullut minulta vain suomea
Vaikeaa jos toinen puhuu murretta
Helpompaa käyttää vieraita kieliä lasten ja esim. vaihto-opiskelijoiden kanssa, saa mokata eikä se haittaa
Miten kielten osaaminen helpottaa elämää: Vuorovaikutus, ystävät, kommunikointi arkipäivän tilanteissa, erilaisten näkökulmien kuuleminen eri kielisiltä, itsensä ilmaiseminen
Ympäristöopin kirjatehtävä
Tärkeitä sanoja ympäristöopin kannalta: sopeutua, ravinto, pakkanen, kestää
-> näitä käytetään ympäristöopissa paljon, eri yhteyksissä, eri vuodenajat, ravintoketju, luonnon toiminta…
Muiden oppiaineiden kannalta: riittävästi, enemmän, joutua
-> näitä käytetään niin monissa yhteyksissä, hyvä ymmärtää niiden merkitys
Havainnollistaminen tärkeää -> muutamia sanoja aina taululle tunnin aikana
A1 B1 C2 D1 E1
-> selkeämmin ymmärrettävissä ainakin aikuiselle, kun ei ole monipolvisia lauseita
-> toisaalta lapsen ymmärryksen kannalta kaikki sanat eivät ole vielä selviä ja joutuu selittämään uudestaan, ei saisi sisältää vaikeita sanamuotoja
Monet nisäkkäät ja linnut ovat syöneet syksyn aikana niin paljon, että niistä on tullut pulleita. Niille on tullut ruuan syömisestä paljon rasvaa ihon alle, mikä suojaa niitä kylmältä. Kun ilmat kylmenevät, monet linnut pudottavat vanhat höyhenet ja niille kasvaa uudet höyhenet, vähän samalla tavalla kuin syksyn lehdet putoavat ja uudet kasvavat tilalle.
Kpl 29 teksti:
Eläinten selviäminen talven yli: Ravinto talvella, kylmältä suojautuminen
Paljon eläimiä, elinympäristönä ilma, maa ja vesi
Elämän hankaluus talvella, harvat puut ja suojaväri
Teemat:
1. Eläimiä on liikkeellä myös talvella
2. Miten eläinten elämä muuttuu talvella?
3. Miten ne hankkivat ruokaa?
4. Miten ne suojautuvat kylmältä?
Rakenne yleisestä yksityiseen
Yleistiedosta nippelitietoon
Heikko kielitaito, keskittyminen -> aloituskappale, kuvat, kappaleiden alut (korostuskynillä voi merkata tällaiselle oppilaalle)
Kuvat: liittyvät kappaleissa käsiteltäviin eläimiin ja teemoihin
Miten kuvat liittyy tekstiin? Mahdolliset väärinkäsitykset?
Hirvi -> syö männyn taimia talvisin
Käpytikka -> syö männyn siemeniä talvisin
Oravan suojaväri -> tekstissä puhutaan oravan ravinnosta ja johtaa hieman harhaan
Kalat järven päällä -> joku voi luulla että kalat elää lumessa talvella
Pullea punatulkku -> ravinnon varastoiminen
Löytyykö tehtävien vastaukset kirjasta, onko kaikilla samanlaiset mahdollisudet saada niihin apua kotona?
1. Ei löydy, kotona ei välttämättä saa apua tai ei ole mahdollisuuksia olla niin paljon ulkona
2. Löytyy kirjasta
3. Löytyy kirjasta
4. Ei löydy, koulussa saa tukea mutta kotona välttämättä ei saa
Kulttuurinen ymmärrys, yllättäviä huomioita:
⁃ lintu kaivaa kuoppaa
⁃ lintu syö kaarnaa
-> näitä en olisi itse tullut ajatelleeksi, muut pystyn kyllä hyvin kuvittelemaan haasteellisiksi
Kielitietoiset luokkahuonehavainnot
Miten linkittyy luentoon?
⁃ käydään konkreettisesti läpi luennolla käsiteltyjä aiheita
Miten laajentaa ymmärrystä kielitietoisuudesta?
⁃ konkreettisia asioita kielitietoisuudesta: luokassa, koulun kyltit, kirjat
⁃ kieli on paljon enemmän kuin ajattelin ennen
⁃ ei toteudu samalla tavalla joka paikassa -> miksi?
⁃ mitä kieltä käytetään milloinkin ja kenen kanssa? -> rajoittaako joidenkin sanallista ilmaisua, jos luodaan sääntöjä, ei pysty sanoa sitä, mitä haluaa?
Jokaisen aineen opettaja on kieltenopettaja -> miten voi vahvistaa jokaisen oppilaan osallistumista luokassa ja omassa oppimisessa?
DEMOMATERIAALIT:
Osaan näitä kieliä: suomi, ruotsi, englanti, vähän espanjaa
- akateeminen kieli ja puhekieli
- matkustaessa eri kielten kuuleminen
Vaasassa ei ole erityistä murretta
Lähipiirissä pohjanmaan ja turun murretta
Kielipotretin piirtäminen:
- korvat: ymmärrän suomea, ruotsia, englantia
- pää: ajattelen suomeksi
- suu: puhekieli
- antenni pään päällä: akateeminen kieli
- kädet: ruotsi, liikunnan ohjaaminen ja töissä
- sormet: kirjoittaminen koneella ja käsin suomeksi ja englanniksi
- jalat/matkustelu: englanti ja espanja, vähän saksaa
- maha: eri maiden ruuat
Piirsin kuvan, mutta sitä ei voinut lisätä tähän kommentteihin.
Minä kielenkäyttäjänä:
Millä tavoin käytän kieliä/kieltä, miten kieli on osa minua?
- ajattelu, vuorovaikutus, opiskelu, ilmaiseminen, ihmissuhteet, kirjoittaminen, musiikki
Millainen rooli kodissani ja perheessäni kielillä on?
- tärkeää osata ruotsia ja englantia
- lukemaan opettelua jo ennen eskaria
- matkoilla kannustettu puhumaan vieraita kieliä
- äidinkielen osaamista myös pidetty tärkeänä
Lähipiirissä käytettävät kielet:
- puhekieli, yleiskieli
- kuulen paljon eri murteita koulussa kavereilta, poikaystävä puhuu Turun murretta ja vanhemmat sekä varsinkin isovanhemmat jonkin verran Pohjanmaan murretta
Koulu:
- kirjoittaminen englanniksi ja suomeksi
- eri kielisten lähteiden hyödyntäminen
- kouluryhmien ohjaaminen suomeksi ja välillä englanniksi
- erilainen kieli opettamisessa kuin puhuessa kavereiden kanssa
Yhteiskuntaan kuuluvia kieliä
- suomi, ruotsi
- englanti
- viittomakieli
- maahanmuuttajat -> arabia ja persia esim. yleistynyt Suomessa
- emojit, hymiöt, kuvalliset ohjeet
- eri ammatteihin kuuluvat kielet
- tieteellinen kieli
Laajempi yhteisö / maailma?
- monipuolinen yhteistyö maiden välillä mahdollistuu yhteisten kielten avulla
- tiedon jakaminen
- internet
Luento - Hyvinvointiosaaminen
Mieti mitkä asiat tekevät koulusta hyvinvoivan?
- Aivan ensimmäisenä tulee mieleen se, että jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Eikä kenenkään tarvitse pelätä joutuvansa kiusatuksi. Hyvinvoivassa koulussa panostetaan hyvän yhteishengen luomiseen niin luokassa kuin opettajanhuoneessa. Koko koulun yhteiset pelisäännöt, jotka on käyty oppilaiden kanssa läpi tai mitkä on jopa suunniteltu yhdessä oppilaiden kanssa.
- Viihtyisät koulutilat, jossa ei ole hometta, on monipuolisia oppimisympäristöjä ja visuaalisesti viihtyisä. Hyvä ja ravitsemussuositukset täyttävä kouluruoka. Koulun tilat ja koulun piha innostavat liikkumaan välitunneilla.
- Hyvinvoiva koulu tarjoaa matalalla kynnyksellä tukea oppilaille, niin oppimisessa ohjaajien ja erityisopettajien sekä laadukkaan opetuksen kautta, kuin myös terveydenhoitaja, koulupsykologi ja – kuraattori.
Mitä teemme hyvinvoivan koulun eteen?
- Opettajien tulee tuoda esille erilaisten ja ainutlaatuisten ihmisten arvostaminen ja näkeminen rikkautena. Sekä tiukasti ja johdonmukaisesti kiusaamiseen puuttumista. Ryhmäytymisestä tulee huolehtia joka lukuvuosi ja erityisesti silloin kun luokka muodostetaan uudelleen tai luokkaan tulee yksittäinen uusi oppilas. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen tukee hyvinvointia.
- Koulua rakentaessa tai remontoidessa tai uusia hankintoja tehdessä tulisi kuulla opettajien sekä oppilaiden mielipiteitä viihtyisästä koulusta sekä perehtyä tutkimustuloksiin oppimista ja viihtymistä tukevasta koulusta. Pienempi satsaus välitunteja viihdyttämään on välituntiliikuntavarasto, josta vuorollaan esim. yksi oppilas on vastuussa jakamassa välineitä välitunniksi.
- Moniammatillinen yhteistyö oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa on tärkeää. Sen tulisi toimia joustavasti ja pystyä reagoimaan oppilaassa tapahtuviin muutoksiin nopeasti.
Miten edistän lasten ja nuorten hyvinvointioppimista?
- Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista pystytään harjoittelemaan kaiken muun lomassa. Pari- ja ryhmätöitä tehdään esimerkiksi melko usein, mutta melko harvoin kuitenkaan pohditaan ja käydään läpi, miten parin tai ryhmän kanssa tulisi toimia, jotta kaikkien olisi hyvä olla, kaikki tulisivat kuulluksi sekä työ saataisiin tehtyä niin, että kaikki osallistuvat ja oppivat. Tunteiden tunnistamista ja nimeämistä olisi myös tärkeä harjoitella johdonmukaisesti. Kun omia tunteita alkaa tunnistaa ja ne pystyy nimeämään on myös helpompi muille sanoittaa omia tuntemuksia ja selittää, miksi jokin asia aiheuttaa näitä tunteita.
- Oppimistehtäviä voidaan toteuttaa ravinnosta, liikunnasta ja unesta esimerkiksi päiväkirjojen avulla, joita oppilas saa itse verrata esimerkiksi suosituksiin ja oppilasta tuettaisiin pohtimaan omaa hyvinvointia ja sitä, miten sitä voisi lisätä. Arvioinnin kohteena ei olisi oppilaan toiminta tai suositusten täyttäminen vaan pohdinta siitä, miten omaa toimintaa voisi muuttaa.
- Oppilaan omien vahvuuksien tunnistamiseen tulisi rohkaista ja opettajan tulisi myös pyrkiä tunnistamaan oppilaan vahvuudet, sanoittaa niitä ja antaa niistä tunnustusta.
Demo – Kulttuurielämystehtävä
Milloin jokin elämys on herättänyt sinussa… (noh juuri tällä hetkellä vastaisin näistä jokaiseen ringette ja mm-kisat :D)
- kiitollisuutta -> muiden tuki, tsemppaaminen, onni, ilo ja innostuminen mun onnen ja onnistumisen puolesta
- ihailua -> siskon pianon soittotaidot sen jälkeen, kun itse oli kolme tuntia hakannut pianoa
- ihmettelyä -> somessa kun tulee vastaan nopeutetut videot, joissa joku maalaa, piirtää tai muuten tekee jonkin taideteoksen
- haltioitumista -> ringeten mm-kisoissa nähdyt suoritukset
- liikuttumista -> Maamme laulu vanhan joukkuekaverin laulamana ennen ensimmäistä maaotteluani, uskomaton ääni ja ylipäänsä tunnelma isohkon yleisön edessä
Mitä uutta ymmärrystä saatte/saitte kulttuurielämysten kautta opettajina?
( kuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/sarjakuva-piirustus-manga-koominen-5190942/ )
- Opettajana tulee ymmärtää, että kaikki eivät vain saa kaikista asioista inspiraatiota tai eivät innostu samoista asioista ja sen tulisi olla ok. Toisille asiat jäävät leijumaan irrallisina eivätkä osaa yhdistää erilaisia elämyksiä aiemmin opittuun tai osaa arvostaa elämyksiä vain elämysten ja tunteiden takia.
Toiset taas saattavat jäädä leijumaan ja jäädä johonkin elämykseen tai tunteeseen kiinni pitkäksikin aikaa, jolloin opettajana tulee osata myös käsitellä jokin kokemus ja myös niin sanotusti päättää se, jotta oppilaat pystyvät siirtymään seuraavaan asiaan.
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin