Tehtävä on kaksiosainen: ensin paperin äärellä tehtävä ryhmä-, pari- tai yksilötyöskentely, jonka jälkeen purkutyöskentely keskustelupiirinä.

 

Tehtäväkohtainen tavoite:

• Ohjata oppilaita tarkastelemaan normaaliuden häilyvyyttä ja tavoittamattomuutta
• Harjoitella toisten kuuntelemista sekä omien näkemysten esittämistä ja perustelemista

 

Työskentely:

1. Vaihtoehto: katoamisilmoitus
   • Sopii myös kotitehtäväksi. Oppilaat täyttävät yksin tai pareittain katoamisilmoituksen (monistepohja materiaalit -osiossa). Katoamisilmoitus ohjaa määrittelemään normaaliuden ulkoisia tuntomerkkejä, esiintymispaikkoja ja arvoa (löytöpalkkio)

 

2. Vaihtoehto: normaali luokkakaveri

1. • Ryhmätyö. Voidaan aloittaa yhteisellä keskustelulla, jossa etsitään oppilaiden elämään liittyviä normeja: mitä “kaikilla” on? Mitä “kaikki” tekevät? Minkä puuttumista pitäisit kummallisena?
   • Oppilaat saavat pienryhmissä rakentaa itselleen uuden luokkatoverin, kuvitteellisen absoluuttisen normaalin viidesluokkalaisen henkilön. Toteutus A3-paperille esimerkiksi ajatuskarttana tai piirrettynä hahmona, jonka viereen nimetään nuolien ja viivojen avulla, missä asioissa hänen normaaliutensa ilmenee.
   • Apukysymyksiä: Millainen on normaali nimi, normaali harrastus, normaali pukeutuminen, normaali ikä, normaali kielitaito, normaalit asiat joita henkilö omistaa, normaali asumismuoto jne
   • Ryhmät esittelevät rakentamansa ”normaalit”

 

Keskustelupiiri normaaliudesta

• Tullaan istumaan keskustelupiiriin. Opettaja voi edellyttää, että jokainen oppilas käyttää vähintään yhden tai kaksi puheenvuoroa keskustelun aikana. Tämän tukena voi hyödyntää esimerkiksi puheenvuoromerkkejä.
• Aloitetaan pohtimalla, miltä normaaliuden määritteleminen ja sanoittaminen tuntui. Mikä oli vaikeaa, mikä helppoa?
• Viittaustehtävä: Kootaan katoamisilmoitusten tai ryhmätöiden perusteella lista asioista, jotka näiden tekevät normaaliuden. Kaikki oppilaat nostavat kätensä ylös. Opettaja lukee yksi kerrallaan normaaliuden tuntomerkkejä, ja kun mainitaan jokin sellainen asia, joka ei päde oppilaaseen, hän laskee kätensä alas. Jokainen määrittelee itse, missä kohtaa laskee kätensä, mutta opettaja ohjaa tarvittaessa todenmukaisuuteen. Lista kannattaa aloittaa yleispätevistä asioista: viidesluokkalainen, jyväskyläläinen jne ja edetä niistä kohti erottelevampia. Luetellaan asioita niin kauan, että yhtään kättä ei jää pystyyn. Tarkoittaako se, että kukaan tässä piirissä ei ole normaali?
• Käydään keskustelua oppilaiden ajatusten ja pohdintojen pohjalta. Opettaja voi tarvittaessa tukea keskustelua pyytämällä perusteluja ja jakamalla puheenvuoroja.
• Tarvittaessa voidaan käyttää apukysymyksiä:
  • Mitä normaali ja normaalius on?
  • Mistä meidän käsityksemme normaalista ja normaaliudesta ovat peräisin?
  • Onko normaali sama asia kuin yleinen?
  • Onko normaali absoluuttista vai muuttuvaa? Jos muuttuvaa, millä perusteella ja milloin se muuttuu?
  • Kuka päättää, missä menevät normaalin rajat?
  • Toisessa ajassa tai toisessa paikassa normit ja normaaliuden määritelmä poikkeavat tämänhetkisestä. Kumpi on oikeassa? Miksi?
  • Addams Family –musikaalissa Wednesday Addams kysyy, miksi heidän perheensä ei voi olla normaali. Äiti Morticia toteaa: ”Normaali on harhaa, kultaseni. Hämähäkin normaali on kärpäselle kauhistus.” Mitä ajattelette sen tarkoittavan?

 

Arviointi ja palaute:

• Tässä tehtävässä oppijoiden ajatukset, näkemykset ja kyky muotoilla ja perustella ajatuksensa tulevat näkyviin ja kuuluviin. Opettaja voi käyttää arvioinnin tukena esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
  • Kuinka oppija sanoittaa ajatuksiaan?
  • Pystyykö oppija osallistumaan keskusteluun ja reagoimaan toisten tuottamiin puheenvuoroihin mielekkäällä ja tilanteesen sopivalla tavalla?
  • Miten oppija perustelee esittämiään ajatuksia?
  • Näkyykö oppilaan toiminnassa kyky tarkastella asiaa eri näkökulmista?
  • Kuinka oppilas suhtautuu omasta näkemyksestään poikkeaviin ajatuksiin ja mielipiteisiin?