Tehtäväkohtainen tavoite:

• Johdattaa pohtimaan omaa ainutlaatuisuutta ja niitä ominaisuuksia, jotka tekevät minusta jollakin tavalla erilaisen kuin toiset.
• Havainto siitä, ettei kukaan meistä kuitenkaan ole ”outoutemme” kanssa yksin, jo jokin asia, jossa oppija on voinut kuvitella olevansa täysin yksin, onkin sellainen jonka moni muu jakaa.

 

Työskentely:

• Opettaja ohjaa oppilaat pohtimaan, missä asiassa kukin on mahdollisesti luokkansa tai ryhmänsä ainoa. Asiat voivat olla esimerkiksi jotain, mistä oppilas pitää tai ei pidä, harrastuksia, taitoja, luonteenpiirteitä tai jotakin muuta, jossa oppilas ennakoi olevansa ainoa, jollakin tavalla erilainen, poikkeava tai jopa ”outo”. Oppija määrittää itse, kuinka syvän henkilökohtaisen asian haluaa jakaa: lempikouluruoka on aivan yhtä arvokas maininta kuin vaikkapa epätyypillisen isoon sisarusparveen kuuluminen. Oppilaille kerrotaan myös, että lapulle kirjoitettavaa asiaa ei tarvitse lukea itse ääneen, vaan ne kootaan nimettöminä.
• Ajatukset kirjoitetaan anonyymisti lapuille, jotka opettaja kerää.
• Leikkijät asettuvat seisomaan väljään rinkiin, selkä kohti keskustaa ja silmät suljettuina. Laput ovat leikin ohjaajalla.
• Leikinohjaaja lukee yhden lapun kerrallaan. Ne, jotka kokevat mainitun asian pätevän itseensä tai koskevan itseään, kääntyvät hiljaa kohti piirin keskustaa. Näin vain ne, jotka jakavat saman asian, kohtaavat toisensa. Ennen seuraavan lapun lukemista kaikki leikkijät kääntyvät taas aloitusasentoon.

 

Arviointi ja palaute:

• Puretaan harjoitusta keskustellen: Kuinka moni löysi asian, jossa kukaan ei ole samanlainen? Millaisia ajatuksia heräsi kuunnellessasi lapuilla mainittuja? Yllätyitkö jostakin? Olemmeko me sittenkään niin outoja? Olemmeko me kaikki ihan yhtä outoja?
• Opettaja antaa positiivista palautetta keskusteluun osallistumisesta ja omien ajatusten esiin tuomisesta.