- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Historian opetus voi olla paljon monipuolisempaa kuin mihin olen tottunut. Tapahtumien lisäksi on tärkeää oppia, kuinka historiantietoa tehdään ja tulkitaan. Tätähän tehdään jo ympäristöopissa, miksi ei siis historiassakin. Olen myös ymmärtänyt erilaisia käytännöntapoja tällaisen opetuksen toteutukseen. 

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Tarvitsen teitenkin lisää tietoa historiasta, onhan tämä kurssi aika lyhyt ja tiivis. Ajattelin lukea ainakin historian perusopinnot ja jos pidän niistä, luen niistä itselleni aineen. Tällöin minulla on enemmän sisältötietoa ja tietoa myös historian tutkimuksesta ja tulkinnasta, joka varmasti helpottaa opetusta. Opettajana minun tulisi yrittää keksiä luovempia tapoja opettaa ja panostaa alakoulussa isojen suuntaviivojen ja pohjatiedon sekä ymmärryksen kehittymiseen. Kun pohja on hyvä ja ymmärtää aikakauden perusilmiöitä, on helpompaa lähteä rakentamaan tarkempaa tietoa tähän päälle. Itsenikin tulisi tarkastella kokonaisuuksia, jotta voin luoda niiden pohjalta tutkivamman oppimisen menetelmiä.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Ehkä vielä enemmän käytännöstä. Mistä voin löytää materiaalia ja pohjaa tutkivan oppimisen toteuttamiseen? Kuinka voisin arvioida oppilaitani muutenkin, kuin tylsällä ja hieman vanhanaikaisella kokeella? Mikä taso sopii alakoululaisille ja mikä on liian haastavaa? Ja kuinka tasapainotan sisällön ja muiden tavoitteiden välisen suhteen?

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Ymmärrän, että historian oppimisen ei pitäisi perustua pelkälle muistamiselle, mutta silti tästä käsityksestä on vaikea päästä irti. Ja myöskin ymmärtää, kuinka vältän opetuksessani painottamasta liikaa muistamista. 
Tämän kurssin aikana olen opetellut tekemään tutkivan oppimisen kokonaisuuden. Silti olen vielä hyvin epävarma, osaanko toteuttaa sellaista tarpeeksi hyvin. Eli ehkä vain varmuutta ja harjoitusta tässä enää kaipaisi. 

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Koen suurimmaksi oivaltamakseni asiaksi sen, että historian opiskelulle on niin monenlaisia muotoja, eikä sen tarvitse olla pelkkää kirjan ulkoa opettelua. Monet tehtävämuodot tuntuivat itsestänikin innostavilta ja sellaisilta, joita voisin soveltaa omaan opetukseeni. 

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Voisin tutkia laajemmin erilaisia elämyksellisiä historian tehtäviä ja kokeilla niiden luomista itse. Olen innostunut ajatuksesta, että voisin tarpeeksi asioita tutkimalla saada aikaiseksi esimerkiksi pakohuoneen jostain historiallisesti oikeasta aiheesta. 

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Haluaisin lisätietoa siitä, miten elämyksellinen tapa oppia aiheista soveltuisi esimerkiksi kokeiden suorittamiseen. Tuntuisi oudolta, jos monet tehtävät olisivat todella erilaisia siitä, mitä kokeissa käytäisiin läpi paperilla. 

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Tehtävien itse tekeminen. Tuntuu haasteelta saada aikaiseksi toimiva kokonaisuus, joka opettaisi haluttavat asiat kohderyhmälle.

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurimmat oivallukset liittyvät ehkä siihen kuinka monipuolista ja käytännönläheistä näiden aineiden opetus voi olla. Myös se, millaisia asioita opsissa oli jopa osittain yllätti, sillä en olisi edes vastaavantyyppisiä osannut nimetä omalta peruskouluajalta saadusta opetuksesta. Lukiossa varsinkin sain todella hyvää historian opetusta, joten täysin vierasta tutkivan oppimisen ja erilaisten tehtävätyyppien luominen ei ollut, mutta ajatus sen tärkeydestä vahvistui. Samalla huomasin myös sen, että oma muistijälki monelta osin oli vahvempi näin useamman vuoden jälkeen kuin muilla ryhmäläisillä, jotka ovat saaneet niin sanottua perinteistä historian opetusta. Samaan aikaan olen jäänyt miettimään sitä, miten historian roolin saisi laste ymmärrykseen, historia ei ole pelkkiä satuja, vaan jossain määrin tapahtunutta, mutta toisaalta sitä mitä on tapahtunut harvoin tiedetään ja asioita voi olla keksitty tai väritetty paljonkin, jolloin se voi olla "satua". Historia voi olla pelottavaa, ja tunteita saa olla, mutta koulussa opetettavan historian ei kuulu aiheuttaa painajaisia tai jäädä painamaan oppilaita. Historian opettavaisuuden vieminen olisi ehkä se tärkein asia, me uskomme/tiedämme jotain tapahtuneen, luultavasti syystä x tai y ja sen takia emme enää tee näin uudestaan, olisi ajatus jonka toivoisin oppilaiden ymmärtävän. 

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Monipuolista opetusta, jossa on tilaa pohtia, tutkia ja ihmetellä. Parhaassa tapauksessa historia herättää laajempaankin mielenkiintoa, sekä opettaa meille paljon. Opetuksessa tärkeää on myös tuntea oppilaat ja edetä heidän tahtiaan, toiselle ryhmälle voi olla hyvä käsitellä asioita eri tavoin kuin toisen kanssa. Toivon, että hiljalleen oman opettajauran aikana saa koottua hyviä projekteja ja tehtäviä historian ja yhteiskuntaopin opetukseen, joita voi sitten käyttää useampaan otteeseen. Samaan aikaan näen tässä hyviä mahdollisuuksia kollegojen kanssa yhdessä tekemiseen, myös yli luokkarajojen. Parhaassa tapauksessa oppilaat oppisivat erilaisita näkökulmista ja ajatuksista toisiltaan, yhdessä tekien. Näen kuitenkin, että on varsinkin alkuun annettava itselle armoa opetuksessa, eikä yrittää luoda kaikista kokonaisuuksista isoja projekteja, vaan edetä hiljalleen niin, että oma tehtäväpankki kasvaa hiljalleen. Uskon että oppilaat hyötyvät enemmän muutamasta hyvin suunnitellusta projektista, ja arjessa monipuolisesti totetutetusta, mutta "tavallisesta" opetuksesta, kuin siitä että on yritetty kursia kokoon liikaa isoja projekteja ja poltettu opettaja loppuun. 

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Oma historian tietämys painottuu vahvasti osaan osa-alueista, esim Suomen historia tuntuu aika selkeältä, mutta moni muu ei. En sano että osaamista tarvitsee olla aivan valtavasti, mutta uskoisin että tietämyksen kasvattamisesta voisi olla hyötyä kokonaisuuksien ja opetuksen rakentamisessa. Toisaalta kuten ollaan jo tunneilla puhuttu, ihmetellä voi myös yhdessä ja oppilaille voi tehdä hyvää nähdä, ettei opettajakaan tiedä tai osaa kaikkea, mutta osaa etsiä tietoa ja on valmis oppimaan lisää. 

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Omalla tavallaan käytäntö, tehtävien suunnittelu tuntuu vielä ihan sujuvalta, mutta vaikeaa on suhteuttaa sitä siihen mitä lasten kanssa voi ja ei voi tehdä, minkä ikäiset selviää mistäkin ja missä ajassa. Toisaalta myös osittain ainerajat ylittävä opetus ja sisältöjen suhteutuminen toisiinsa, esim vaikuttaminen kuuluu moneen aineeseen, joka on hyvä, mutta toisaalta vaatii vielä enemmän kokemusta siitä miten asiat on hyvä yhdistellä. 

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Olen oivsltanut, että poiketen saamaani historian opetukseen, voi historian ja yhteiskuntaopin opetus olla todella mielekästä, monipuolista, käytännönläheistä ja eritoten osallistavaa.

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Koen, että tekemämme ryhmätyö osallistavasta tehtävästä oli todella hyvä harjoitusta vastaaviin tehtäviin ja aionkin luoda samankaltaisia tehtäviä ja lainata netin materiaaleja omaankin opetukseeni. 

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Ehkä niitä yksittäisiä tapahtumia eri aikakausilta, joista kertoa ja joiden pohjalle rakentaa tarinoita, pelejä ja tehtäviä. Lisäksi myös eväitä ja erilaisia mahdollisuuksia osallistavaan oppimiseen historiassa ja yhteiskuntaopissa. 

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Minun ikäluokkani aloitti yhteiskuntaopin opiskelun vasta yhdeksännellä luokalla. Nyt se käsittääkseni alkaa jo viidennellä. Jotenkin kaipaisin konkreettisia asioita ja aihepiirejä, joita vitos-ja kutosluokkalaiset käyvät yhteiskuntaopissa ja miten niitä voisi heille opettaa. 

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Olen oivaltanut, että draamakasvatusta voi yhdistää myös historian opetuksessa. Meidän historian opettaja yläkoulussa käytti todella paljon aktivoivia tehtäviä opetuksessaan, mutta olen vasta nyt opintojakson aikana oivaltanut, että myös hänen metodinsa ovat sisältäneet draamakasvatusta.


- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Lähtisin viemään oivallustani käytäntöön teettämällä itse opettajana erilaisia draamakasvatusta sekä historian osaamista sisältäviä tehtäviä. Yksi esimerkki voisi olla roolipelit.


- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Haluaisin lisätietoa alakoulun historian tärkeimmistä teemoista, ja siitä, miten niitä voidaan yhdistää aktivoiviin tehtäviin.


- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Tuntuu vielä haastavalta itse teettää erilaisia historian tehtäviä. En ole ikinä ollut kovin hyvä historiassa, joten tuntuu haastavalta miettiä, minkälaiset tehtävät olisivat hyviä. Stressaa myös se, että osaanko opettaa historian sisällöt oikein. Liittyen edelliseen kohtaan, tarvisin siis lisää ymmärrystä alakoulun historian teemoista ja aiheista.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Se, miten historian ja yhteiskuntaopin opetuksesta voi tehdä todella mielenkiintoista kun poikkeaa normaalista opettajajohtoisesta työskentelystä. Esimerkiksi tutkiva oppiminen on mielestäni todella hyvä keino lisätä oppilaiden innostusta ja oppimismotivaatiota. Myös niin sanotusti eläytyvä oppiminen on mielestäni hyvä keino opettaa ja oppia erityisesti historiaa. Monipuolisten opetusmenetelmien ja oppilaiden osallistuttamisen tärkeys nousevat myös itselläni mieleen, kun mietin, mitä olen oivaltanut tämän opintojakson aikana. 

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Mielestäni pystyisin helposti viemään käytäntöön oivaltamiani asioita erilaisten opetusmenetelmien kautta. Myös erilaisten työtapojen kokeileminen historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaiden kanssa voisi olla hyvä keino siirtää oivalluksia käytäntöön. Koen myös tarvitsevani lisää tietoa esimerkiksi tutkivan oppimisen käyttämisestä, ennenkuin voisin oikeasti hyödyntää sitä opetuksessani. 

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Koen, että tarvitsisin lisätietoa historian ja yhteiskuntaopin opettamisen käytännöllisemmästä puolesta, kuten oppimateriaaleista tai arvioinnista. Myös toki jos mietin omaa tietämyksen tasoani ylipäänsä peruskoulun historian oppiaineesta ja sen sisällöistä, koen olevani aika heikoilla. Tärkeämpää kuitenkin on tietty opettamisen käytäntöjen ja erilaisten toimintatapojen hallitseminen kuin tarkka sisällöllinen tietämys. 

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Ehkä haastavalta tuntuu kuitenkin myös käyttää todellisuudessä käytännössä näitä erilaisia tutkivan oppimisen tapoja ja erilaisia eläytyviä toimintatapoja, vaikka tavallaan ne ovatkin selkeitä ainakin ajatuksen tasolla.

-Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Tällä opintojaksolla olen oppinut paljon siitä, mitä historian opetus voi olla nykypäivänä ja minkälaista on hyvä historian opetus. Oma peruskoulun ja lukion historian opetus on koostunut opettajajohtoisesta luennoimisesta, jossa oppilaiden aktiviinen osallistuminen ja osallisuus ovat jääneet vähäiseksi. Kokeet ovat koostuneet nippelitiedoista ja keskiössä on ollut muistaminen. Tämä opintojakso on muokannut käsitystäni historiasta oppiaineena ja antanut uuden näkökulman historian ja yhteiskuntaopin opettamiseen ja opiskeluun. Olen oivaltanut, että historiaa voi opettaa tutkivan oppimismallin mukaisesti, jossa oppilaalla on mahdollisuus tehdä itse oivalluksia, kartuttaa teksti- ja perustelutaitojaan, oppia tarkastelemaan ja tulkitsemaan asioita kriittisesti sekä muodostamaan perusteltuja pohdintoja ja päätelmiä. Tärkeintä on oppia opettamaan kokonaisuuksia ja opettaa historiallisen tiedon luonteesta. Tutkivan oppimisen avulla oppimisesta voidaan tehdä oppilaalle mielenkiintoisempaa sekä tiedosta on mahdollista tehdä merkityksellistä. Uskon, että tämä tapa voi johtaa siihen, että asiat jäävät paremmin oppilaan mieleen kuin jos opetus olisi opettajajohtoista luennoimista.

-Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Edellä mainittuja oivalluksia voisin viedä käytäntöön monipuolistamalla opetusta, mitä esimerkiksi itse olen saanut. Mielestäni tutkiva oppimismalli mahdollistaa sen, että opettajan on mahdollista pohtia ja tutkia ilmiöitä oppilaiden kanssa yhdessä ja toisinaan oppituntien kulku voisi luonnistua oppilaiden mietteiden johdattamana. Koen tärkeäksi myös yhteistyön muiden opettajien kanssa, joiden kanssa voisi suunnitella yhteisiä tutkivaan oppimiseen suunnattuja oppimateriaaleja eri oppitunneille ja erilaisiin aiheisiin. Mielestäni kuitenkaan jokaisella oppitunnilla ei tarvitse olla mitään ihmeellistä toimintaa vaan lähinnä ajattelen, että kokonaisvaltaisesti monipuolisella opetuksella lisätään mahdollisuuksia siihen, että oppilaat oppivat oikeita asioita, eikä opita vanhan mallin mukaan vain muistamaan tapahtumia ja vuosilukuja.

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Haluaisin tietoa historian ja yhteiskuntaopin oppiaineiden sisällöistä. Itselläni suurimmat puutteet tietämyksessä. Koen, että itselläni on hyvin heikko yleistieto varsinkin historian tiedoista. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että jos opettaja tekee hyvän pohjatyön tuntien suunnittelemiseen ja perehtyy käsiteltäviin aiheisiin, opettaminen voi olla hyvinkin laadukasta, vaikka yleinen tietämys olisikin heikkoa. Tällaisessa oppiaineessa pedagoginen osaaminen korostuu ja onneksi oppilaiden kanssa on mahdollista etsiä yhdessäkin tietoa. Lisäksi minua kiinnostaisi saada tietoa tuen antamisesta oppilaille ja ehkä yleisesti oppimisvaikeuksista historian kohdalla ja miten opettajana pystyisin antamaan tarpeeksi laadukasta tukea näihin vaikeuksiin.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Käytännön toteutuminen tuntuu ajatuksena vielä haastavalta ja epävarmalta vaikka onkin periaatteessa selkeää ainakin teorian tasolla. Demoillamme tehdessä erilaisia harjoitteita liittyen tutkivaan oppimiseen sai harjoitteista paljon inspiraatiota ja intoa tulevaan. Samanlaiset harjoitteet kuitenkin lasten kanssa ovat täysin eri asia ja vievät paljon enemmän aikaa, joten on ehkä toistaiseksi vielä haastavaa tajuta, että minkälaista tällainen opetus lasten kanssa konkreettisesti on. Periaatteessa on selkeää, mutta kun ei ole vielä kokemusta niin se tuntuu haastavalta.

Koen, että opintojakson suurimmat oivallukseni on ollut yhteydessä erityisesti historian ja yhteiskuntaopin tavoitteisiin ja niiden näkyminen opetuksessa. Näkemykseni niiden suhteen on laajentunut huomattavasti. Olenkin oppinut paljon siitä, millaista opetus nykyään voi olla ja kuinka monipuolista jamielnkiintoista se oikeasti on. Aikaisemmat näkemykseni ovat perustuneet lähinnä omaan kokemukseeni historian ja yhteiskuntaopin opetuksesta, joka on lähinnä ollut sisältöjen ulkoa opettelua, jotta selviää kokeessa mahdollisimman hyvin. Kurssi todisti sen, kuinka tärkeää opetuksessa on motivoida oppilaita, jotta oppiminen on miellyttävää ja kiinnostavaa. Kurssi onkin näyttänyt, kuinka paljon opetus on vuosien aikana muuttunut ja miten se eroaa omasta opetuksesta, jota olen saanut. 

Toivon, että pystyn itse viemään oppimaani mukana opetukseen, jotta saamani opit konkretisoituvat vielä paremmin itse toiminnassa. Haluan panostaa opetukseeni ja siihen, että oppilaat saavat tarkoituksen mukaista opetusta, eikä samanlaista kuin olen itse saanut. Toivon myös, että pystyn tekemään opetuksestani mahdollisimman mielenkiintoista hyödyntämällä esimerkiksi kurssilla oppimaani tutkivan oppimisen muotoa. 

Mietin kuitenkin vielä noita tutkivan oppimisen projekteja, että jos niitä ei ole valmiina niin, kuinka usein opettajalla on resursseja ja aikaa väsätä sellainen jotakin kokonaisuutta varten. Eli kuinka paljon sitä oikeasti voi ja pystyy hyödyntämään. Voiko oikeasti kaikkea käsitellä oppilaiden kanssa järjestämällä erilaisia projekteja, joiden avulla käsitellään esimerkiksi joku kokonaisuus vai onko toisinaan paikkansa perinteiselle opettajajohtoiselle opetukselle? Mietin myös, miten tutkivassa oppimisessa voi huomoida oppilaiden kiinnostuksen kohteet, jotta opetus huomioi myös ne. Ja miten tutkivan oppimisen kautta muistaa ja osaa poimia olennaisimmat sisällöt oppimisen kannalta.

Yhteiskuntaoppi ja sen sisältö koulussa jäi vielä hieman haastavaksi, koska se jäi vähemmälle käsittelylle ja on itselle vieras aine alakoulussa. Periaatteessa tiedän opetuksesta sijaisuuksieni kautta, mutta silti se tuntuu vielä vaikealta erityisesti senkin takia, ettei minulla itsellä ole ollut yhteiskuntaoppia alakoulussa, enkä tiedä miten sit kuuluisi opettaa. Tiedän, millaisia aiheita ja sisältöjä alakoulun yhteiskuntaopissa on, mutta en koe tietäväni tapoja opettaa sitä. Myös arviointi tuntuu haastavalta sen moninaisuuden vuoksi ihan molempien aineiden kohdalla.

-Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Menneen opintojakson aikana olen oivaltanut monia asioita liittyen historian ja yhteiskuntaopin mielekkääseen opetukseen. Olen päässyt osallistumaan demoilla itse aktiivisesti oppilaan roolissa sekä päässyt suunnittelemaan vastaavan osallistavan kokonaisuuden opettajan roolissa. Nämä kokemukset ovat antaneet avaimia historian ja yhteiskuntaopin sisältöjen opetuksen lisäksi myös muuten pedagogiseen ajatteluuni. Koen, että tutkiva oppimismalli antaa oppilaalle tilaa ja mahdollisuuksia ymmärtää ja yhdistää sisältöjä myös omaan merkitykselliseen kokemusmaailmaansa. Heillä on mielestäni tällaisessa oppimismallissa hyviä mahdollisuuksia harjoitella kriittistä ajattelua sekä erilaisten pohdintojen ja päätelmien perustelua erilaisiin sisältökokonaisuuksiin liittyen.

-Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Edellä mainittuja oivalluksia vien varmasti käytäntöön monenlaisia asioita. Koen, että tahdon opetuksessani tuoda esiin erilaisia kokonaisuuksia projektiluontoisen tutkivan oppimisen kautta ja koenkin, että näin oppilaat voivat olla entistä demokraattisemmin mukana opetuksen toteutuksessa, mikä on ollut jo pitkään suuri haaveeni omaa opetustani pohtiessa. Toivoisin, että tulevaisuudessa työmaailmassa pystyisin hyödyntämään tällaista oppimista yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Kun jaetaan, voidaan kehittää jokaisen opetusta ja vähentää yksittäisen opettajan työtaakkaa.

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Koen, että tällaisen oppiaineen kohdalla suurin puute itselläni on sisältötiedossa. Pystyn kuitenkin varmasti luomaan laadukasta historian ja yhteiskuntaopin opetusta erilaisten materiaalien avulla, mutta se vaatii itseltäni enemmän ennakkovalmistautumista, kuin oppiaineet, jotka ovat itselleni jo valmiiksi tuttuja. Myös opetuksen eriyttäminen mietityttää hieman, mutta uskon, että pystyn sitä toteuttamaan erityispedagogiikan kursseilta saamieni tietojen pohjalta. Toivoisinkin, että tulevaisuuden luokassani pystyisin toteuttamaan opetusta inklusiivisesti oppiaineesta riippumatta.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Minulle haastavalta tuntuu vielä tutkivan opetuksen toteuttaminen koko oman opettajuuden ollessa vielä rakentumassa. Pitkä sijaisuushistoria ja tähän mennessä suoritetut opinnot ovat antaneet minulle jo selkeyttäviä suuntaviivoja, joiden avulla pystyn toteuttamaan laadukasta, inklusiivistä opetusta luokassani. Toisaalta myös demokraattisen opetuksen toteuttaminen tuottaa vielä harmaita hiuksia, sillä se on ehdottomasti sellainen asia, mitä tahdon opetuksessani toteuttaa.

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Ensinnäkin se, että yhteiskuntaoppia opetetaan nykyään jo alakoulussa :D. Pitänee seurata perusopetuksen tuntijakoa hieman tarkemmalla silmällä jatkossa... Suurimpana oivalluksena kuitenkin pidän sitä, miten pitkälti historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa tulisi keskittyä siihen, että oppilaat oppivat tulkitsemaan erilaisia lähteitä tekstejä, tilanteita, näkökulmia ja kokonaisuuksia. Näin ollen myös kielenopetus (mm. monilukutaito ja tekstin analysointi) on alati läsnä myös historian ja yhteiskuntaopintunneilla, konteksti vaan on oppiaineen mukainen.

Lisäksi koko tutkivan oppimisen käsite ja sen tarjoama näkökulma tuli minulle uutena. Opettajana tykkään toteuttaa erilaisia projekteja ja myös esimerkiksi pelit ja draama ovat minulle luontaisia tapoja opettaa. Etenkään historian opetuksen kontekstiin en kuitenkaan ehkä aiemmin ole osannut näitä keinoja sijoittaa, koska ainoana mallina on opetusjohtoinen luentomainen opetus, jota olen itse peruskoulussa saanut. Sen sijaan kielten opetuksessa olen jo pidemmän aika suosinut harjoituspohjaista (task-based language learning, TBL) opetustapaa, jossa oppiminen tapahtuu usein vuorovaikutuksellisten eri kielen osa-alueita yhdistelevien harjoitusten, tehtävien projektien ja pelien avulla perinteisen opettajajohtoisen opetuksen ja yhtä osa-aluetta painottavien yksilötehtävien yhdistelmän sijaan. Koen, että tutkivalla oppimisella on paljon yhteistä TBL:n kanssa ja voin hyödyntää monia kielten opettajana oppimiani taitoja myös historian ja yhteiskuntaopin opettajana.

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Hyödyllistä oli saada tietää, että valmiita tutkivaan oppimiseen pohjautuvia projekteja on jo olemassa lukuisia, eikä pyörän keksiminen uudestaan ole välttämätöntä heti ensimmäisellä historian oppitunnilla. Aion siis hyödyntää niin valmiiksi olemassaolevia resursseja kuin kehitellä täysin omia projektejakin. Tärkeimpänä kuitenkin koen, että painotan opetuksessani ja arvioinnissa aiemmin luettelemiani taitoja, enkä haksahda arvioimaan ainoastaan oppilaiden kykyä opetella ulkoa.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Summatiivisen arvioinnin yhdistäminen opetukseen. Formatiivisen arvioinnin osaan mielessäni sulauttaa hyvinkin mm. tutkivaan oppimiseen, mutta summatiivisen arvionnin toteuttamisesta toivoisin kuulevani vielä lisää tässäkin kontekstissa.

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Tutkivan oppimisen projektia kehitellessä huomasin, miten valtavan paljon faktatietoa historiasta edes jossain määrin onnistuneeseen projektiin vaadittiin. Toki valitsemamme toteutustapakin oli melko työläs ja vähemmälläkin olisi varmasti päässyt, mutta joka tapauksessa oppikirjojen ulkopuolisen materiaalin suunnittelu yleensä vaatii myös oppikirjojen ulkopuolista siäsltöä. Haastavinta minulle on siis kaiken tasapainottelu niin, ettei työmäärä innostuksen ja inspiraation myötä käy täysin mahdottomaksi.