Sara Nousiainen
PRO -22
- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Ensinnäkin se, että yhteiskuntaoppia opetetaan nykyään jo alakoulussa :D. Pitänee seurata perusopetuksen tuntijakoa hieman tarkemmalla silmällä jatkossa... Suurimpana oivalluksena kuitenkin pidän sitä, miten pitkälti historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa tulisi keskittyä siihen, että oppilaat oppivat tulkitsemaan erilaisia lähteitä tekstejä, tilanteita, näkökulmia ja kokonaisuuksia. Näin ollen myös kielenopetus (mm. monilukutaito ja tekstin analysointi) on alati läsnä myös historian ja yhteiskuntaopintunneilla, konteksti vaan on oppiaineen mukainen.
Lisäksi koko tutkivan oppimisen käsite ja sen tarjoama näkökulma tuli minulle uutena. Opettajana tykkään toteuttaa erilaisia projekteja ja myös esimerkiksi pelit ja draama ovat minulle luontaisia tapoja opettaa. Etenkään historian opetuksen kontekstiin en kuitenkaan ehkä aiemmin ole osannut näitä keinoja sijoittaa, koska ainoana mallina on opetusjohtoinen luentomainen opetus, jota olen itse peruskoulussa saanut. Sen sijaan kielten opetuksessa olen jo pidemmän aika suosinut harjoituspohjaista (task-based language learning, TBL) opetustapaa, jossa oppiminen tapahtuu usein vuorovaikutuksellisten eri kielen osa-alueita yhdistelevien harjoitusten, tehtävien projektien ja pelien avulla perinteisen opettajajohtoisen opetuksen ja yhtä osa-aluetta painottavien yksilötehtävien yhdistelmän sijaan. Koen, että tutkivalla oppimisella on paljon yhteistä TBL:n kanssa ja voin hyödyntää monia kielten opettajana oppimiani taitoja myös historian ja yhteiskuntaopin opettajana.
- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Hyödyllistä oli saada tietää, että valmiita tutkivaan oppimiseen pohjautuvia projekteja on jo olemassa lukuisia, eikä pyörän keksiminen uudestaan ole välttämätöntä heti ensimmäisellä historian oppitunnilla. Aion siis hyödyntää niin valmiiksi olemassaolevia resursseja kuin kehitellä täysin omia projektejakin. Tärkeimpänä kuitenkin koen, että painotan opetuksessani ja arvioinnissa aiemmin luettelemiani taitoja, enkä haksahda arvioimaan ainoastaan oppilaiden kykyä opetella ulkoa.
- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Summatiivisen arvioinnin yhdistäminen opetukseen. Formatiivisen arvioinnin osaan mielessäni sulauttaa hyvinkin mm. tutkivaan oppimiseen, mutta summatiivisen arvionnin toteuttamisesta toivoisin kuulevani vielä lisää tässäkin kontekstissa.
- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Tutkivan oppimisen projektia kehitellessä huomasin, miten valtavan paljon faktatietoa historiasta edes jossain määrin onnistuneeseen projektiin vaadittiin. Toki valitsemamme toteutustapakin oli melko työläs ja vähemmälläkin olisi varmasti päässyt, mutta joka tapauksessa oppikirjojen ulkopuolisen materiaalin suunnittelu yleensä vaatii myös oppikirjojen ulkopuolista siäsltöä. Haastavinta minulle on siis kaiken tasapainottelu niin, ettei työmäärä innostuksen ja inspiraation myötä käy täysin mahdottomaksi.
- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Ensinnäkin se, että yhteiskuntaoppia opetetaan nykyään jo alakoulussa :D. Pitänee seurata perusopetuksen tuntijakoa hieman tarkemmalla silmällä jatkossa... Suurimpana oivalluksena kuitenkin pidän sitä, miten pitkälti historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa tulisi keskittyä siihen, että oppilaat oppivat tulkitsemaan erilaisia lähteitä tekstejä, tilanteita, näkökulmia ja kokonaisuuksia. Näin ollen myös kielenopetus (mm. monilukutaito ja tekstin analysointi) on alati läsnä myös historian ja yhteiskuntaopintunneilla, konteksti vaan on oppiaineen mukainen.
Lisäksi koko tutkivan oppimisen käsite ja sen tarjoama näkökulma tuli minulle uutena. Opettajana tykkään toteuttaa erilaisia projekteja ja myös esimerkiksi pelit ja draama ovat minulle luontaisia tapoja opettaa. Etenkään historian opetuksen kontekstiin en kuitenkaan ehkä aiemmin ole osannut näitä keinoja sijoittaa, koska ainoana mallina on opetusjohtoinen luentomainen opetus, jota olen itse peruskoulussa saanut. Sen sijaan kielten opetuksessa olen jo pidemmän aika suosinut harjoituspohjaista (task-based language learning, TBL) opetustapaa, jossa oppiminen tapahtuu usein vuorovaikutuksellisten eri kielen osa-alueita yhdistelevien harjoitusten, tehtävien projektien ja pelien avulla perinteisen opettajajohtoisen opetuksen ja yhtä osa-aluetta painottavien yksilötehtävien yhdistelmän sijaan. Koen, että tutkivalla oppimisella on paljon yhteistä TBL:n kanssa ja voin hyödyntää monia kielten opettajana oppimiani taitoja myös historian ja yhteiskuntaopin opettajana.
- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Hyödyllistä oli saada tietää, että valmiita tutkivaan oppimiseen pohjautuvia projekteja on jo olemassa lukuisia, eikä pyörän keksiminen uudestaan ole välttämätöntä heti ensimmäisellä historian oppitunnilla. Aion siis hyödyntää niin valmiiksi olemassaolevia resursseja kuin kehitellä täysin omia projektejakin. Tärkeimpänä kuitenkin koen, että painotan opetuksessani ja arvioinnissa aiemmin luettelemiani taitoja, enkä haksahda arvioimaan ainoastaan oppilaiden kykyä opetella ulkoa.
- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Summatiivisen arvioinnin yhdistäminen opetukseen. Formatiivisen arvioinnin osaan mielessäni sulauttaa hyvinkin mm. tutkivaan oppimiseen, mutta summatiivisen arvionnin toteuttamisesta toivoisin kuulevani vielä lisää tässäkin kontekstissa.
- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Tutkivan oppimisen projektia kehitellessä huomasin, miten valtavan paljon faktatietoa historiasta edes jossain määrin onnistuneeseen projektiin vaadittiin. Toki valitsemamme toteutustapakin oli melko työläs ja vähemmälläkin olisi varmasti päässyt, mutta joka tapauksessa oppikirjojen ulkopuolisen materiaalin suunnittelu yleensä vaatii myös oppikirjojen ulkopuolista siäsltöä. Haastavinta minulle on siis kaiken tasapainottelu niin, ettei työmäärä innostuksen ja inspiraation myötä käy täysin mahdottomaksi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.