Yleistä

Ohjelmoinnin opetuksen ideana on kehittää ongelmaratkaisun ja loogisen ajattelun taitoja. Se tukee osaltaan myös hahmottamisen kehittymistä ja taitoa pilkkoa asiat pienempiin osiin. Pari- ja ryhmätyöskentelyn myötä sosiaaliset taidot kehittyvät. Ohjelmoinnin avulla voi myös eriyttää esimerkiksi matematiikassa. (mm. Suomen harjoittelukoulujen ohjelmointipolku, 2015)

Alkuopetuksessa ohjelmoinnin opetus voi olla hyvin käytännönläheistä ja se voi tapahtua suurelta osin myös ilman tietokonetta. Oikeastaan jo ennen uutta opetussuunnitelmaa ohjelmointia on opetettu kouluissa varmaan usein sitä tiedostamattakaan. Esimerkiksi erilaisten ohjeiden antaminen ja niiden noudattaminen liittyy läheisesti ohjelmointiin. Esimerkiksi käsitöissä on monenlaisia ohjeita, joita noudattamalla syntyy tietynlaista jälkeä, (esim. kanavapujottelu). Samoin liikunnassa toimitaan monesti ohjeiden ja tiettyjen sääntöjen mukaan. Toki arjen säännöt ovat myös osaltaan ohjelmointia. Matematiikan laskusäännöt sekä syy-seuraustuhteiden ymmärtäminen liittyvät myös siihen. Alkuopetuksessa ohjelmointi on hyvä integroida muihin oppiaineisiin ja ohjelmoinnin avulla voidaan oppia myös muiden aineiden oppimissisältöjä. Idea ohjelmoinnista, ohjeiden antamisesta ja syy-seuraussuhteista on hyvä opetella alkuopetuksen aikana.

Osaamistavoitteet

• Ajattelutaitojen kehittyminen
• Ohjelmoinnin perusasioihin tutustuminen
• Ohjeiden antamisen harjoittelu
• Ohjeiden noudattaminen ja ymmärrys niiden yhteydestä ohjelmointiin (syy-seuraus -suhteet)
• Pari- ja ryhmätyötaitojen kehittyminen

Lähtökohtana ohjelmoinnin tavoitteiden määrittelyssä alkuopetusluokilla on opetussuunnitelman asettamat tavoitteet. Ohjelmointi liitetään osaksi matemaattisia taitoja (OPS 2014, 129), mutta myös toisaalla opetussuunnitelmassa, kuten laaja-alaisissa osaamisessa (L1, L2 ja L5) oppimistavoitteita voi harjoitella ohjelmointia hyödyntäen.

Arviointia

Ohjelmoinnin, kuten kaiken muunkin arvioinnin tulee peilautua tavoitteisiin. Koska ohjelmointia tehdään paljon pareittain tai pienissä ryhmissä, olisi hyvä käyttää arvioinnin yhtenä muotona myös vertaisarviointia. Parit ja ryhmät voivat arvioida ryhmän toiminnan lisäksi myös ryhmäläisten toimintaa ja oppimista. Itsearviointi on myös tärkeä arvioinnin tapa, jota vertaisarvioinnin ohella uusi opetussuunnitelma painottaa. Näitä arvioinnin muotoja voi hyvin toteuttaa myös koodaamalla. Esimerkiksi lattialle voidaan laittaa maalarinteipistä jana, jonka toisessa päässä on sanat "osaan jo", ja toisessa päässä "harjoittelen vielä". Blue-Botit ja Bee-Botit voidaan lähettää matkaan harjoittelu-puolelta, ja lapset voivat laittaa robotin kulkemaan sen verran, kuin arvioivat taitoja osaavan. Samoin ScratchJr:n avulla voi koodata pienen arviointiohjelmoinnin.

Opettajan on hyvä antaa jatkuvaa, oppimista tukevaa arviointia ohjelmoinnin aikana keskustellen ja kannustaen ideoimaan ja miettimään asioita sekä yksin että yhdessä. On hyvä muistaa, että koodausharjoituksilla on aina jokin päämäärä, tavoite, esimerkiksi saada joku asia tai esine koodien avulla siirtymään tiettyyn paikkaan. Oppilasta kannattaa rakentavan arvioinnin avulla ohjata kohti tavoitetta, ettei koodaamisesta tule vain asioiden sinne tänne siirtämistä. Syy-seuraussuhteet on hyvä oppia ymmärtämään.

Sisältöjä

Laaditaan ja testataan toimintaohjeita puhutun kielen ja symbolien avulla, myöhemmin kirjoitetun kielen avulla. Lapset itse laativat ohjeita, joita testataan, sekä opettelevat noudattamaan toisten antamia ohjeita. Voidaan opetella graafisen ohjelmoinnin alkeita. Ohjelmointia harjoitellaan leikkien, pelien, harjoitusten ja erilaisten aktiviteettien sekä pienien projektitöiden avulla.

Käsitteitä voidaan käsitellä ja niistä puhua esimerkiksi seuraavaan tapaan: "Algoritmi, ohjelma (ja ohjelman luonne), ohjelmointi. Algoritmi on ohjeet jonkun tehtävän suorittamiseksi. Ohjelma on koneen ymmärtämällä kielellä kirjoitetut ohjeet tehtävän suorittamiseksi. Ohjelma kirjoitetaan ensin kokonaan. Sen jälkeen se annetaan ”koneelle” suoritettavaksi. Kone toimii mekaanisesti ohjeiden mukaisesti eikä ota vastaan lisäohjeita suorituksen aikana, pitsi jos se on ohjelmoitu tekemään niin. Jos kone ei pysty suorittamaan jotakin käskyä, se sanoo ERROR".

Kehittyvät ajattelun taidot ovat tärkeä osa ohjelmointia ja sen sisältöä. Ongelmanratkaisu, suunnitelmallisuus, kokonaisuuden pilkkominen osiin ja hahmottaminen osista, täsmällinen ajattelu (tarkkojen ohjeiden antaminen ja ohjeiden kirjaimellinen seuraaminen), omien virheiden etsiminen ja korjaaminen kehittävät ajattelutaitoja, joten kannattaa varata aikaa ajatella.

Eriyttäminen on tärkeää myös ohjelmoinnissa ja siihen liittyvissä projekteissa. Monista toiminnoista ja pedagogisista ratkaisuista on muotoiltavissa eriyttävät, helpommat, sekä enemmän kompleksisuutta ja luovuutta vaativat/kehittävät versiot.

Sosiaalisia taitoja harjoitellaan pari- ja ryhmätyöskentelyn, eri roolien ottamisen ja roolien vaihtamisen avulla.

Lähde: Ohjelmoinnin opetussuunnitelman laatimisen tueksi: Anna-Maija Partanen, matematiikan didaktiikan yliopistonlehtori, Lapin yliopisto. https://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=b4741b4b-3fc9-4ebf-86b2-8c07c1b9d927