Tausta ja matkan tavoitteet

Kouluvierailu Belgiaan toteutettiin osana koulutuksen kehittämistä ja kansainvälisen osaamisen vahvistamista. Matkan keskeisenä tavoitteena oli tutustua belgialaiseen koulujärjestelmään monitasoisesti ja syventää ymmärrystä sen rakenteista, pedagogiikasta ja hallinnosta.

Tavoitteisiin kuului lisäksi havaintojen tekeminen suomalaisen ja belgialaisen koulujärjestelmän eroavaisuuksista ja yhtäläisyyksistä, uusien johtamiskäytänteiden tunnistaminen omaan työympäristöön sovellettavaksi sekä belgialaisen opettajan arkeen, pedagogisiin kysymyksiin ja työn haasteisiin tutustuminen dialogissa opetushenkilöstön kanssa.

Matkan tavoitteissa korostuivat myös aktiivisen kansalaisuuden mallit ja niiden toteuttaminen kouluissa oikeudenmukaisuuden, demokratian, rauhankasvatuksen, monimuotoisuuden ja globaalikasvatuksen näkökulmista. Lisäksi tarkastelun kohteena olivat muun muassa kestävän tulevaisuuden ja hyvinvoinnin teemat.

Kouluvierailut ja oppimisympäristöt

Vierailun aikana tutustuttiin erilaisiin koulumuotoihin, mukaan lukien perusopetuksen koulu, erityistä tukea tarjoava koulu sekä toisen asteen oppilaitos. Tämän lisäksi vierailimme kaupunkitasolla koulujen hallinnossa. Tämä mahdollisti belgialaisen koulujärjestelmän tarkastelun useista näkökulmista ja eri ikätasojen kautta.

Pedagoginen dialogi

Vierailun aikana käytiin keskusteluja opettajien kanssa heidän arjestaan, työn haasteista ja pedagogisista valinnoista. Dialogi tarjosi syvempää ymmärrystä belgialaisen opettajan työnkuvasta ja mahdollisti pedagogisten ratkaisujen peilaamisen omaan työkontekstiin.

Aktiivinen kansalaisuus, arvot ja kestävä tulevaisuus

Belgialaisissa kouluissa aktiivisen kansalaisuuden teemat näkyivät opetuksessa ja koulun toimintakulttuurissa. Oikeudenmukaisuus, demokratia, rauhankasvatus, monimuotoisuus ja globaalikasvatus olivat läsnä sekä oppisisällöissä että jossain määrin koulujen arjessa.

Kielitietoisuus, kulttuurinen identiteetti ja integraatio

Vierailu tarjosi näkökulmia kielitietoisuuden ja kielellisen osaamisen merkitykseen monikielisessä ja monikulttuurisessa kouluympäristössä. Kielellinen osaaminen nähtiin keskeisenä osana oppimista, osallisuutta ja integraatiota.

Kulttuurillinen diversiteetti ja siihen liittyvät kysymykset olivat osa koulun arkea. Koulujen toimintakulttuuri pyrki tukemaan oppilaiden juurtumista yhteiskuntaan samalla kun heidän omaa taustaansa ja identiteettiään kunnioitettiin.

Kansainvälinen yhteistyö ja hallinnolliset rakenteet

Antwerpenin koulujen kansainvälisen yhteistyön malli tarjosi esimerkin kaupunkitasoisesta koordinaatiosta, joka tukee kouluja pitkäjänteisessä kansainvälisessä toiminnassa. Lisäksi perehdyttiin opetuksen tuen malliin ja hallinnon työskentelyyn kaupunkitasolla.

Vierailu tarjosi myös uusia näkökulmia koulun johtamiseen ja hallinnollisiin käytäntöihin, joita on mahdollista soveltaa omaan työympäristöön.

Vierailu Brysselissä

Matkaan sisältyi tapaaminen Brysselissä Euroopan unionissa työskentelevän parlamentaarikon avustajan kanssa. Keskustelussa käsiteltiin koulutuksen roolia EU-tasolla, aktiivista kansalaisuutta ja koulutuksen merkitystä eurooppalaisten arvojen ja demokratian vahvistamisessa. Tapaaminen auttoi hahmottamaan paikallisen koulutyön kytkeytymistä laajempiin eurooppalaisiin tavoitteisiin.

Ossi