Vierailin talvilomalla Antwerpenissa De Kleine Ontdekker-koulussa. Koulun henkilökunta otti minut ystävällisesti vastaan ja minulle oli laadittu viikoksi mielenkiintoinen ohjelma. Koulun oppilaat tulivat innokkaasti juttelemaan ja ottamaan kontaktia, vaikka yhteinen kieli välillä puuttuikin.  

De Kleine Ontdekker-koulussa opiskelee n. 350 oppilasta, joista n. 100 on 2,5–5-vuotiaita. Belgiassa lapset aloittavat koulun jo 2,5-vuotiaina. Lapset tulee ilmoittaa kouluun jo yksivuotiaina, jotta heille löytyy varmasti mieleinen koulupaikka. Alle viisivuotiaiden ei ole pakko käydä koulua, mutta valtaosa lapsista aloittaa koulun jo 2,5-vuotiaina. He harjoittelevat varsinaiseen kouluun valmistavia taitoja sekä itsenäistä toimimista.  

Koulupäivät alkavat aina klo 8.45. Aamulla osa koulun opettajista on vastassa oppilaita portilla, ja siitä pienetkin oppilaat siirtyvät itsenäisesti koulun sisätiloihin. Koulupäivät päättyvät klo 15.20, paitsi keskiviikkoisin koulu loppuu aiemmin. Päivän aikana oppilailla on aamupäivällä lyhyt tauko, jonka aikana he syövät välipalahedelmän ja käyvät leikkimässä ulkona. Pidempi 1 h 20 min. tauko on klo 12.20 alkaen. Tauon aikana oppilaat syövät eväsleipänsä sekä kaupungin tarjoaman sosekeiton. Sosekeittoa on tarjolla joka päivä. Kerran viikossa oppilaat saavat lisäksi myös hedelmän. Perheet maksavat jokaisesta koulupäivästä 75 senttiä ruokailun valvomisesta sekä astioiden tiskaamisesta.  

De Kleine Ontdekker sijaitsee monikulttuurisella alueella. Aluetta leimaavat maahanmuuttajien sosioekonominen tausta, köyhyys ja rikollisuus. Alueella on paljon muuttoliikettä. Koulun painotusalueet, käytänteet sekä sisällöt ja tavoitteet ovat muotoutuneet alueen tarpeiden mukaisesti. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden kielelliset haasteet. Käytännössä kaikkien oppilaiden äidinkieli on jokin muu kuin hollanti, joten kielen oppimiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Osa oppilaista ei ole käynyt aiemmissa kotimaissaan lainkaan koulua, joten monet opettelevat samalla koululaisten taitoja.  

Oppimisessa hyödynnetään perinteisten oppikirjojen lisäksi paljon toiminnallisuutta ja pelejä. Koulussa panostetaan kielen oppimiseen esim. visuaalisen tuen, sanastoharjoittelun, sana- ja kuvalistojen sekä tavoitteellisten suullisten keskustelujen ja harjoitusten avulla. Työskentelyssä hyödynnetään ict-välineistöä. Oppilaita kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn pienestä pitäen ja sen tukena on mm. Planboard-työskentely, jonka avulla lapset valitsevat itse tehtävät ja työskentelevät niiden parissa itsenäisesti. Opetuksessa hyödynnetään teemoja, joiden parissa työskennellään 3-4 viikkoa. Teeman avulla vahvistetaan mm. käsitteiden oppimista ja ymmärtämistä. Opetustavat vaihtelevat ja motivoivat oppilaita oppimaan. Opettajat eriyttävät tehtäviä oppilaiden taitotasojen mukaisesti. Luokissa vallitsi hyvä työrauha ja oppilaat työskentelivät ahkerasti.  

Kouluvierailun lisäksi pääsin käymään Antwerpenin keskustassa sijaitsevassa Stedelijk Onderwijs-keskuksessa. Keskuksessa työskentelee kasvatuksen ammattilaisia, jotka toimivat opettajien tukena sekä auttavat oppilaita oppimisessa sekä koulunkäynnin haasteissa. Vierailun aikana kuulin ja keskustelin Belgian koulujärjestelmästä sekä tuen järjestämisestä. Lisäksi sain tietoa kouluissa käynnissä olevasta Active Citizenship-projektista, jonka tavoitteena on opettaa lapsille ja nuorille tulevaisuuden taitoja. Projektin teemoina ovat oikeudenmukaisuus, demokratia, rauha, monimuotoisuus sekä maailman koulu.  

Viikon aikana näin, miten oppiminen etenee tavoitteellisesti aivan pienempienkin oppilaiden toiminnasta isompien oppilaiden työskentelyyn. Opetuksessa sekä sen suunnittelussa ja järjestämisessä näkyi vahvasti tutkimustieto, opetussuunnitelman tavoitteet ja koko koulupolun läpäisevä jatkuvuus, ns. punainen lanka. Viikko tarjosi erilaisia kokemuksia sekä paljon pohdittavaa erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetukseen sekä jatkuvuuteen ja tavoitteellisuuteen liittyen.  

-Annika