Suomalainen jazz
Suomalaisen jazzin historia alkaa 1900-luvun alkuvuosikymmenistä.
1920-luvun ravintolajazzista on tultu 1960-luvulla alkaneen kansainvälistymisen ja jazzkoulutuksen kautta monimuotoiseen jazzmusiikkikenttään, jossa on sijansa niin perinteisellä big band -jazzilla kuin vaikkapa lauluyhtyeiden tekemällä jazzmusiikilla.
Ensimmäiset tiedot jazzmusiikista kantautuivat Suomeen jo 1910-luvun lopulla. Tuolloin suomeen oli kuitenkin vaikea saada ulkomaisia levyjä, joten vrsinaisesta jazztietoudesta tai -kulttuurista ei voida vielä puhua. eräänä tärkeänä merkkipaaluna suomalaisen jazzin kehityksessä mainitaan usein S/S Andanian saapuminen Suomeen ja laivan jazzorkesterin esiintymiset Suomessa. Vuosi oli 1926. Laivan amerikansuomalaiset muusikot viettivät Suomessa muutaman kuukauden ja konsertoivat useasti. Näin kuulijat saivat ensimmäisiä kunnollisia käsityksiä jazzin rytmiikasta, svengistä.
Andanian yhtyeessä soittanut Tommy Tuomikoski jäi asumaan Suomeen useaksi vuodeksi ja toimi eri jazzyhtyeiden ja -muusijkoiden opettajana. Voidaan sanoa, että hänen kauttaan autenttinen jazztietous tuli Yhdysvalloista Suomeen.
Suomalainen haitarijazz syntyi 1920-luvun puolivälin tienoilla. Dallapé oli tunnetuin ja monessa mielessä merkittävin tämän alan yhtye. Sen soittotapa oli kuitenkin varsin jäykkää ja kulmikasta, pikemminkin marssinsukuista humppaa kuin kolmimuunteista svengiä muistuttavaa. Yhtye esittelikin musiikkiaan 1960-luvulla nimenomaan humppana, mutta sen tyylissä oli mukana aimo annos jazzin vaikutteita.
1930-luvun suomalaiset jazzyhtyeet hakivat vaikutteensa pikemmin ragtimesta ja New Orleansin puhallinyhtyeistä kuin Benny goodmanin tai Duke Ellingtonin big bandien svengistä. Eräs varhainen swnig-tyyliä lähellä oleva kappale on Muistan sua Elaine, joka tunnetaan myöhemmin Pirkka-Pekka Peteliuksen tulkintana. Alkuperäisen levytyksen teki kuitenkin Ramblers vuonna 1931. Mukana levytyksessä olivat esimerkiksi Klaus Salmi ja aiemmin mainittu Tommy Tuomikoski, jotka olivat tuolloin Suomessa vaikuttavista muusikoista ehkä parhaiten perillä jazzin tyylistä.
Sota-aikana monet säveltäjät kuten Erik Lindström kuuntelivat amerikkalaisia swing-levytyksiä ja ammensivat niistä omaan musiikkiinsa. Syntyi omaleimaista suomalaista jazzia, joka oli sukua iskelmälle. Soinnutukseen ja rytmiikkaan mausteet haettiin kuitenkin selkeästi yhdysvaltalaisesta jazzista. Sotien jälkeen, kun tanssikielto kumottiin, tansittavalle musiikille oli kova kysyntä ja tähän myös monet jazzyhtyeet vastasivat.
Amerikassa suosittu, nopeatempoinen ja virtuoottinen bebop ei saanut koskaan merkittävää jalansijaa Suomessa, mutta rennompi ja tyylikäs cool jazz, jota esim. Miles Davis teki Yhdysvalloissa, innosti suomalaismuusikoita. 1950-luvun tärkein suomalainen jazzvirtaus oli kuitenkin jazziskelmä, joka oli erittäin suosittu musiikinlaji. Tyylissä sekoittuivat monet suomalaisille rakkaat musiikinlajit - venäläinen romanssi slaavilaisine kaihoineen, tangon sävyt, swingin rytmiikka, jopa kansanlaulujen tyyli. Erik Lindströmin orkesterin solisteina esiintyivät esimerkiksi Annikki tähti ja Helena siltala.
1960-lukua voidaan pitää monella tavoin merkittävimpänä suomalaisen jazzin vuosikymmenenä. Silloin monet nuoren polven tiedostavat muusikot kuten Pekka Pöyry perehtyivät uudenlaisella tarkkuudella jazzmusiikin saloihin. Alkoi syntyä omaleimaista jazzia, jonka tyylilliset juuret kunnioittivat ulkomaisia esikuvia, mutta jossa kuului myös suomalainen omaleimainen sointi. 1960-luvun muusikot hallitsivat jazzin estetiikan ja tyylilliset lainalaisuudet tiedostavasti. 1970-luku jatkoi trendiä ja Sakari Kukon, Eero Koivistoisen ja olli Ahvenlahden kaltaiset nuoret muusikot loivat ja levyttivät paljon fuusiojazzia, joka ammentaa monista musiikinlajeista kuten popista ja rokista. 1970-luku toi myös kotimaisen jazzkoulutuksen, kun Klaus ja Seija Järvinen perustivat oulunkylän pop/jazz -opiston ja Sibelius-Akatemia aloitti jazzmusiikin koulutusohjelman. Vuonna 1975 aloitti UMO, Uuden Musiikin Orkesteri, joka on toiminut tärkeänä kouluttajana monelle jazzmuusikolle.
Viime vuosikymmeninä suomalainen jazz on edelleen kansainvälistynyt ja monimuotoistunut. 1980-luvulta saakka Eero Koivistoisen kaltaiset merkittävät jazztaiturit ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisesti arvostettuen jazztähtien kanssa. Suomalainen jazz on saanut monenlaista tunnustusta. Nykyisin jazzin kenttä on monipuolinen ja monimuotoinen. 1990-luvulla aloittaneista suurista nimistä voidaan mainita esimerkiksi musiikin moniottelija Iiro Rantala ja hänen johtamansa yhtye Trio Töykeät. Saksofonisti Jukka Perko ja vibrafonisti Severi Pyysalo tekivät pitkään yhteistyötä Perko-Pyysalo -poppoo -yhtyeensä kanssa. Pianisti Lenni-Kalle Taipale on eräs tunnettu, nykyisin neljissäkymmenissä olevan jazzsukupolven tähti.
Mikäli haluat perehtyä jazziin yksityiskohtaisemmin, löydät esimerkiksi seuraavista linkeistä mielenkiintoisia artikkeleita ja musiikkinäytteitä. Oma tiivistelmäni pohjautuu suurelta osin Pomus - suomalaisen jazzin svengaavat 80 vuotta -artikkeliin.
http://pomus.net/nayttelyt/jazz80
http://suomijazz.com/ -sivustolta löydät paljon ajankohtaista tietoa aiheesta.
Aiheeseen liittyy myös useita wikipedia-artikkeleita, kuten luetteloita suomalaisista jazzmuusikoista ja -yhtyeistä.
1920-luvun ravintolajazzista on tultu 1960-luvulla alkaneen kansainvälistymisen ja jazzkoulutuksen kautta monimuotoiseen jazzmusiikkikenttään, jossa on sijansa niin perinteisellä big band -jazzilla kuin vaikkapa lauluyhtyeiden tekemällä jazzmusiikilla.
Ensimmäiset tiedot jazzmusiikista kantautuivat Suomeen jo 1910-luvun lopulla. Tuolloin suomeen oli kuitenkin vaikea saada ulkomaisia levyjä, joten vrsinaisesta jazztietoudesta tai -kulttuurista ei voida vielä puhua. eräänä tärkeänä merkkipaaluna suomalaisen jazzin kehityksessä mainitaan usein S/S Andanian saapuminen Suomeen ja laivan jazzorkesterin esiintymiset Suomessa. Vuosi oli 1926. Laivan amerikansuomalaiset muusikot viettivät Suomessa muutaman kuukauden ja konsertoivat useasti. Näin kuulijat saivat ensimmäisiä kunnollisia käsityksiä jazzin rytmiikasta, svengistä.
Andanian yhtyeessä soittanut Tommy Tuomikoski jäi asumaan Suomeen useaksi vuodeksi ja toimi eri jazzyhtyeiden ja -muusijkoiden opettajana. Voidaan sanoa, että hänen kauttaan autenttinen jazztietous tuli Yhdysvalloista Suomeen.
Suomalainen haitarijazz syntyi 1920-luvun puolivälin tienoilla. Dallapé oli tunnetuin ja monessa mielessä merkittävin tämän alan yhtye. Sen soittotapa oli kuitenkin varsin jäykkää ja kulmikasta, pikemminkin marssinsukuista humppaa kuin kolmimuunteista svengiä muistuttavaa. Yhtye esittelikin musiikkiaan 1960-luvulla nimenomaan humppana, mutta sen tyylissä oli mukana aimo annos jazzin vaikutteita.
1930-luvun suomalaiset jazzyhtyeet hakivat vaikutteensa pikemmin ragtimesta ja New Orleansin puhallinyhtyeistä kuin Benny goodmanin tai Duke Ellingtonin big bandien svengistä. Eräs varhainen swnig-tyyliä lähellä oleva kappale on Muistan sua Elaine, joka tunnetaan myöhemmin Pirkka-Pekka Peteliuksen tulkintana. Alkuperäisen levytyksen teki kuitenkin Ramblers vuonna 1931. Mukana levytyksessä olivat esimerkiksi Klaus Salmi ja aiemmin mainittu Tommy Tuomikoski, jotka olivat tuolloin Suomessa vaikuttavista muusikoista ehkä parhaiten perillä jazzin tyylistä.
Sota-aikana monet säveltäjät kuten Erik Lindström kuuntelivat amerikkalaisia swing-levytyksiä ja ammensivat niistä omaan musiikkiinsa. Syntyi omaleimaista suomalaista jazzia, joka oli sukua iskelmälle. Soinnutukseen ja rytmiikkaan mausteet haettiin kuitenkin selkeästi yhdysvaltalaisesta jazzista. Sotien jälkeen, kun tanssikielto kumottiin, tansittavalle musiikille oli kova kysyntä ja tähän myös monet jazzyhtyeet vastasivat.
Amerikassa suosittu, nopeatempoinen ja virtuoottinen bebop ei saanut koskaan merkittävää jalansijaa Suomessa, mutta rennompi ja tyylikäs cool jazz, jota esim. Miles Davis teki Yhdysvalloissa, innosti suomalaismuusikoita. 1950-luvun tärkein suomalainen jazzvirtaus oli kuitenkin jazziskelmä, joka oli erittäin suosittu musiikinlaji. Tyylissä sekoittuivat monet suomalaisille rakkaat musiikinlajit - venäläinen romanssi slaavilaisine kaihoineen, tangon sävyt, swingin rytmiikka, jopa kansanlaulujen tyyli. Erik Lindströmin orkesterin solisteina esiintyivät esimerkiksi Annikki tähti ja Helena siltala.
1960-lukua voidaan pitää monella tavoin merkittävimpänä suomalaisen jazzin vuosikymmenenä. Silloin monet nuoren polven tiedostavat muusikot kuten Pekka Pöyry perehtyivät uudenlaisella tarkkuudella jazzmusiikin saloihin. Alkoi syntyä omaleimaista jazzia, jonka tyylilliset juuret kunnioittivat ulkomaisia esikuvia, mutta jossa kuului myös suomalainen omaleimainen sointi. 1960-luvun muusikot hallitsivat jazzin estetiikan ja tyylilliset lainalaisuudet tiedostavasti. 1970-luku jatkoi trendiä ja Sakari Kukon, Eero Koivistoisen ja olli Ahvenlahden kaltaiset nuoret muusikot loivat ja levyttivät paljon fuusiojazzia, joka ammentaa monista musiikinlajeista kuten popista ja rokista. 1970-luku toi myös kotimaisen jazzkoulutuksen, kun Klaus ja Seija Järvinen perustivat oulunkylän pop/jazz -opiston ja Sibelius-Akatemia aloitti jazzmusiikin koulutusohjelman. Vuonna 1975 aloitti UMO, Uuden Musiikin Orkesteri, joka on toiminut tärkeänä kouluttajana monelle jazzmuusikolle.
Viime vuosikymmeninä suomalainen jazz on edelleen kansainvälistynyt ja monimuotoistunut. 1980-luvulta saakka Eero Koivistoisen kaltaiset merkittävät jazztaiturit ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisesti arvostettuen jazztähtien kanssa. Suomalainen jazz on saanut monenlaista tunnustusta. Nykyisin jazzin kenttä on monipuolinen ja monimuotoinen. 1990-luvulla aloittaneista suurista nimistä voidaan mainita esimerkiksi musiikin moniottelija Iiro Rantala ja hänen johtamansa yhtye Trio Töykeät. Saksofonisti Jukka Perko ja vibrafonisti Severi Pyysalo tekivät pitkään yhteistyötä Perko-Pyysalo -poppoo -yhtyeensä kanssa. Pianisti Lenni-Kalle Taipale on eräs tunnettu, nykyisin neljissäkymmenissä olevan jazzsukupolven tähti.
Mikäli haluat perehtyä jazziin yksityiskohtaisemmin, löydät esimerkiksi seuraavista linkeistä mielenkiintoisia artikkeleita ja musiikkinäytteitä. Oma tiivistelmäni pohjautuu suurelta osin Pomus - suomalaisen jazzin svengaavat 80 vuotta -artikkeliin.
http://pomus.net/nayttelyt/jazz80
http://suomijazz.com/ -sivustolta löydät paljon ajankohtaista tietoa aiheesta.
Aiheeseen liittyy myös useita wikipedia-artikkeleita, kuten luetteloita suomalaisista jazzmuusikoista ja -yhtyeistä.