Kun olet lukenut tekstin, pohdi sen jälkeen seuraavia kysymyksiä:

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?

 

Historian ja yhteiskuntaopin pedagogiikkaan keskittyvä opintojakso on opettanut minulle tähän mennessä monipuolisesti uusia näkökulmia opetustyöhön liittyen. Olen oppinut sekä oivaltanut opintojaksolla opetuksen monipuolisuudesta valtavasti ja siitä, kuinka opetuksesta voidaan luoda innostavaa ja tutkivaa. Omat koulukokemukseni historian ja yhteiskuntaopin tunneilta, kun pitkälti ovat sitä, että opettaja luennoi aiheesta ja oppijan vastuulla oli kirjata itselleen muistiinpanot, joista lukee kokeeseen. Tämä opintojakso on kuitenkin tarjonnut erilaisia ideoita tutkivaan oppimiseen, jossa oppijoiden roolia korostetaan aktiivisena.

Opintojakso on keskittynyt enemmän historian opetukseen, jonka vuoksi yhteiskuntaoppi on jäänyt hieman taka-alalle. Opetan tällä hetkellä neljäsluokkalaisille yhteiskuntaoppia 2x45min/vk. Olisikin mainiota saada kurssin aikana vielä kosketuspintaa enemmän yhteiskuntaopin tutkivaan ja toiminnalliseen oppimiseen. Olen kuitenkin pyrkinyt viemään oppimaani ja oivalluksiani konkreettisesti käytäntöön tämän kurssin myötä ja olemme syksyn aikana oppilaiden kanssa esimerkiksi perehtyneet yhteiskuntaan ja sen toimintaan erilaisten aktiviteettien avulla (mm. rakensimme omat yhteiskunnat ja ryhmät saivat esitellä yhteiskuntansa ja kertoa yhteiskunnan toiminnasta). Toiminnallista ja tutkivaa oppimista sisältävät aktiviteetit ovat olleet omien havaintojen mukaan oppilaita innostavia ja olemme saaneet hyviä keskusteluita aikaan. Tulevaisuutta ajatellen tahtoisin opettajana, että tuntini olisivat oppilaita kannustavia, motivoivia sekä käsiteltävistä asioista tulisi merkityksellisiä, eikä sisältöjä opiskeltaisi ”koetta varten”. Tärkeää olisi, että opetus olisi tasapainoista ja monipuolista, jossa olisi sekä toiminnallisia harjoituksia/projekteja/eläytymistä, mutta myös ”tavallisia” oppitunteja. (Teoriaoppimista kirjojen/materiaalien avulla.)

Lisätietoa kaipaisin vielä kokonaisuuksien suunnittelemisessa. Etenkin historia ja sen sisällöt tuntuvat itselle haasteellisilta, joka luo osakseen ennakkokäsityksiä opetuksesta. Historiaa olen opettanut kuudesluokkalaisille yhden lukuvuoden, mutta koen silti, että opetussuunnitelman mukaiset sisältötiedot ja tavoitteet vaativat vielä lisätietoa. Haastavalta tuntuukin käsittää historian opetuksen jäsentyminen alakoulun luokille, mitä opiskellaan milloinkin. Tähän suurena apuna ovat kuitenkin oppimateriaalit. Oppimateriaalien lisäksi olisi kuitenkin mainiota, että itseltä löytyisi aiheeseen jotakin lisätuotavaa, jotta opiskeltavat asiat eivät rajautuisi ainoastaan oppikirjojen tarjoamaan tietoon.

 

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Olen ymmärtänyt, että historiastakin voi tehdä toiminnallista ja mielenkiintoista oppilaille. Omat kokemukseni historian tunneista antoivat aihetta olettaa, että historia on vain kirjasta lukemista ja opettajan yksipuoleista puhetta. Nyt olen oppinut, että historiallinen ajattelu on suuressa roolissa ja se tulisikin taustoittaa oppilaiden keskustelua. Historia on tulkintoja menneisyydestä, eli siinä ei aina ole oikeita tai vääriä vastauksia ja kaikkeahan voi pohtia ja näkökulmia vaihdella.

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Juurikin erilaisten teemojen ja aiheiden pohtiminen ja keskustelu oppilaiden kanssa olisi tärkeää. Historia alkaa viidennellä luokalla, jolloin oppilaat ovat jo siinä iässä, että heidän kanssaan voi keskustella isoistekin aiheista. Koen, että myös kriittisen ajattelun kehittäminen näiden keskustelujen avulla onnistuisi hyvin.

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Koen, että kun oikeasti opetan historiaa oppilaille, minun pitää itse perehtyä aiheisiin hyvin ennakkoon, koska omassa lapsuudessa historian tunnit olivat kaikkein tylsimpiä, eikä oikein mikään ole jäänyt päähän. Olisi kiva saada lisää tietoa tollundin mies- tyyppisistä tehtävistä, eli toiminnallisista ja joissa oppilaat voivat itse pohtia asioita. Olisi kiva saada myös jotain linkkejä tai materiaalia opettamisen tueksi ja koulkirjojen lisäksi.

Tällä kurssilla on yhteiskuntaoppi jäänyt jotenkin taka-alalle. Siitä ja sen pedagogiikasta ja didaktiikasta haluaisin enemmän tietoa.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?
En tiedä onko tämä kovinkaan selkeää, mutta koen haastavaksi sen, jos oppikirja ei ole samassa linjassa opsin kanssa. Jyväskylä kun painottaa tiettyjä asioita ja kirja voi painottaa jotain muuta, että miten löydän oikeat asiat opetettaviksi?

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

• Historia on olemassa mutta se on täynnä lopulta olettamuksia ja todennäköisyyksiä, osa oikeaksi todellisuudeksi todistettua, osa ristiriitaisuuksia toisen tiedon kanssa, erilaisia näkökulmia.
• Historiallista ajattelua nykypäivän ja menneisyyden välillä, historia on maailman ja meidän tarinoita, mutta ei suoraviivaisesti yksi totuus vaan historia syntyy kussakin kulttuurissa ja historian tutkijan läpikäymissä prosesseissa, jättäen silti avoimeksi ja tulkinnalliseksi monia monia asioita.
• Historiaa on lopulta kaikki ympärillämme, meistä itsestämme ja ympäröivistä tavaroistamme alkaen.
• Historiasilmät alkavat minulla vasta avautua ja alan nähdä asioita erilaisin silmin kuin tähän saakka, johon olen halunnut ne pitääkin kiinni ainakin kouluhistorian osalta.
• Historianopetus ja oppiminen voivat ollakin jotain aivan muuta kuin mihin itse sain opit aikoinaan tai miten olen tähän saakka nähnyt lasteni sitä opiskelevan. Osa lapsistani alkaa jo saada uudenlaista opetus- ja oppimisnäkökulmaa. Historian ajattelutapa ja opetuksen uudelleen ajatteleminen on tärkeää, esim. kaiken argumentointi ja käsitteiden käyttö jne.
• 6 Historiallisen ajattelun käsitettä, jotka eivät toimi yksinään: Historiallinen merkitys, todisteet, syy ja seuraus, eettinen ulottuvuus, jatkuvuus ja muutos, Historiallinen perspektiivi. Näiden kanssa työskentely monipuolisesti auttaa opiskelijoita ajattelemaan historioitsijoitten historiaksi kertomaa mennyttä ja rakentamaan siitä itse omaa ymmärrystään historiasta ja siirtymään kohti tehokasta ymmärtämistä.
• Historiallinen empatia ja tavallaan pelillisyys asioiden käsittelyssä, voidaan ymmärtää historiassa tapahtuneita asioita, ihmisten tekoja ja valintoja, etäännyttää asiat itsestä ja omista nykypäiväisistä ajatuksista siihen aikaan ja nähdä heidät oman aikansa kehyksissä vaikeiden valintojen keskellä.
• Historiallinen jatkumo: menneisyys, nykyhetki, tulevaisuus.
• Historian opetuksen tulee ja saa olla myös hauskaa vakavan ohella, palkitsevaa ja vaikeaa sekä luovaa ja merkityksellistä, eikä tylsää ja puuduttavaa yksipuolista.
  
  

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Omassa työssäni yritän lähteä suunnittelussa jo sille toiminnan tielle, että oppiminen ei jäisi teorian lukemiseksi ja täysin kirjan sivujen mukaiseen etenemiseen, vaan siihen yhdistyy toiminta ja vielä paremmin ehkä, että toimintaan yhdistyy teoria. Suoda opiskelijoille haasteita ja ajattelun mahdollisuuksia historiallisen ajattelun käsitteiden myötä, eikä antaa valmiita ajatuksia ja pelkkää teoriaa, jota sitäkin tarvitaan, erilaisia sisältöjä, ongelmia ja aiheita tarvitaan, joista voidaan lähteä liikkeelle. Esittää opiskelijoille ajatuksia herättäviä kysymyksiä aiheista ja niiden kautta saada heitä aktivoitumaan ja sitoutumaan aiheen pariin. Koetan ottaa nyt tutuimmaksi tulleen historiallisen empatian ja sen menetelmänä tunneilla opitun ns.pelillisen asioiden käsittelyn opetusmenetelmäksi.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Historian tietämykseni ylipäätään tarvitsee kertausta aiheesta kuin aiheesta. Se on ollut suljetussa tilassa minussa kouluaiheena niin kauan, että se on avattava sieltä uudelleen käsittelyyn. Jos identiteettiini ei ole kuulunut olla historian opieklijija millään tavalla, on aikamoinen harppaus siihen, että löydän historian opettajan identiteetin ja siihen tarvitsen tuon aihetuntemuksen lisäksi mm. käytännön taitoja ja lisäideoita toisilta opettajilta. Oma halu on onneksi kuitenkin syttynyt, siihen tämä kurssi on antanut sytykkeen ja avannut silmäni aiheelle.

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?

Toiminnallisuus, vaikka siihen saatiinkin nyt todella hyviä vinkkejä, niin omalle toiminnalle tarvitsee kyllä esim. ihan valmiita malleja ja jo tehtyjä projekteja esimerkeiksi, joista lähteä tekemään ensin ehkä samoin ja kokemuksien jälkeen omanlaista. Historiaa on toisaalta niin mahdottomasti maailmassa takanapäin, että tarvitaan sellainen popsin huolellinen läpikäynti ja selkeyttäminen jonkun toisen ohjauksessa ja osaltaan toki oppikirjoihin nojautuminen, että ymmärrän mikä milloinkin on edes tärkeää oppia.

 

Kun olet lukenut tekstin, pohdi sen jälkeen seuraavia kysymyksiä:

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?

Historiaa ajatellessa tulee helposti ensimmäisenä mieleen vuosiluvut ja eri tapahtumat. Kurssin myötä olen saanut ajatteluuni uusia näkökulmia. Historia on menneisyyttä, joka vaikuttaa meihin tänäkin päivänä. Voimme nähdä historiaa ympärillämme, ja tästä voi oppilaidenkin kanssa lähteä liikkeelle. Joku on suunnitellut, keksinyt tavarat ja ympäristömme missä nyt elämme.

Oivalsin myös sen, että historiallinen tieto ei välttämättä ole koko totuus, se on aina sidottu johonkin aikakauteen, tulkinta jostakin, olettamus tai todennäköisyys, jossa on aukkoja ja joita pyrimme itse täyttämään.

Opintojaksolla historiaa lähestyttiin aivan eri näkökulmasta kuin omana kouluaikanani, ja vie hetken sulatella ja jäsennellä tätä uutta ajattelutapaa, joka tosin tuntuu paljon mielenkiintoisemmalta.

Opintojakson jälkeen tuntuu kuitenkin vielä melko huteralta alkaa viemään tutkivan oppimisen työtapaa käytäntöön. Siinä varmasti auttaa eteneminen pienin askelin mutta rohkeasti uutta kokeillen. Itse ihmettelin viime vuonna, kun kuljin naapuriluokan ohi, ja siellä sijainen piti yhteiskuntaopin tuntia peruukki päässä. Myöhemmin sain tietää, että siellä käytettiin historiallista empatiaa. Oppilaat pohtivat ja eläytyivät tilanteeseen, millaista elämä olisi ilman demokratiaa. Sain kuulla tästä myös kotona omalta lapseltani ja ainakin hän oli ihan innoissaan erilaisesta oppitunnista!

Lisätietoa kaipaisin vielä yhteiskuntaopin opettamisesta, sillä se jäi tällä kurssilla melko vähäiseksi. Myös kokonaisuuksien suunnitteleminen tuntuu vielä vaativalta, mutta siihen saanee apua Ops.sta, lukuvuosisuunnitelmasta ja oppimateriaaleista sekä kokemuksen kautta. Tuntuu haastavalta siirtyä pois oppikirjapainoitteisuudesta, joka on tukena vasta-alkajalle, ja alkaa suunnittelemaan projekteja/tutkivaa työtapaa, joka kuitenkin vaatii sen, että itse on perehtynyt hyvin opetettavaan asiaan.

 

 

 

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Suurimmat oivallukseni opintojaksolla liittyvät käsityksiini historian ja yhteiskuntaopin oppiaineiden luonteesta. Opetuksen tavoitteet painottuvat historian ja yhteiskuntaopin taitoihin, tietojen pänttäämisen sijaan. Tämä edellyttää erilaista tapaa järjestää opetusta ja arviointia, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Tämän lisäksi olen oppinut ettei esimerkiksi historian oppikirja itsessään tarjoa välttämättä valmista kaavaa tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämiseen vaan opetusta tulisi miettiä tavoitteista käsin, jolloin oppikirja saattaa tukea opetusta, mutta ei ole keskiössä. Kiinnostavaa oli myös saada itsekin kokea, kuinka esimerkiksi eläytymistä sisältävät harjoitukset lisäävät oppimiseen sitoutumista. Lisäksi opin uusien opetuksen tavoitteiden olevan merkityksellisiä myös laajemmin ajattelun kehittämiselle ja kyvylle tarkastella asioita kriittisesti. 

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Käytännössä lähtisin rakentamaan historian ja yhteiskuntaopin opetusta opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja miettisin kuinka esimerkiksi historiallisen ajattelun taitoja, joita artikkelissa kuvattiin voitaisiin tavoitella opetuksessa. Tärkeintä ajattelen tavoitteiden kannalta olevan, että historiallinen ajattelu kulkee mukana opetuksessa. Esimerkiksi erilaisten tutkivan oppimisen projektien, eläytymis harjoitusten, lähteiden tulkinnan ja päätelmien tekemisen avulla voisi kehittää historiallista ajattelua ja sen taitoja. Lisäksi arvioinnin tulisi olla samassa linjassa opetuksen kanssa. Tallenne arvioinnista auttoi ymmärtämään, miten tulevaisuudessa voisin toteuttaa historiallisen ajattelun taitoja mittaavaa koetta, joka tukisi myös oppimista. 

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisää tietoa?
Lisää tietoa haluaisin esimerkiksi yhteiskuntaopista ja sen opetuksesta. Lisäksi kiinnostavaa olisi oppia esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin eheyttämisestä muihin oppiaineisiin. 

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?
Haastavalta tuntuu siirtyä oppikirja keskeisestä opetuksesta kohti uutta käsitystä historian ja yhteiskuntaopin opetuksesta. Vaikka kurssi tarjosi tähän paljon materiaalia niin silti tuntuu vaikealta lähteä itse miettimään miten jotakin taitoa lähtee harjoittelemaan luokassa. Aluksi varmasti tarvitsee paljon valmista materiaalia oman opetuksen suunnittelemiseksi.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

-Opintojakso antoi uusia näkökulmia historian ja yhteiskuntaopin opettamiseen. Olen oppinut uusia monipuolisia tapoja opettaa ja miten saada oppilaat enemmän kiinnostumaan oppiaineesta mm. tutkivan oppimisen avulla. Lisäksi painotettiin oppilaan roolia aktiivisena osapuolena. Oppimateriaaleja voi käyttää oppimisen tukena pänttäämisen sijaan.

 Miten lähdet viemään oivalluksesi käytäntöön?

-Lähtisin opettamaan näitä oppiaineita opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Hyödyntäisin dialogia opetusmenetelmänä, jonka avulla harjoiteltaisiin kriittistä ajattelua esim. lähteiden etsimisessä ja tulkinnoissa. Lisäksi huomioisin opetuksessa historian ajattelutaitoja, kuten artikkelisssakin mainittiin. 

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit vielä lisätietoa?

-Opintojaksolla keskityttiin enemmän historiaan kuin yhteiskuntaoppiin. Olisin enemmän tietoa yhteiskuntaopista esim. kuinka opettaa sitä ja miten lähestyä sitä oppiaineena.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia onkin periaatteessa selkeä?

-Opintojakso oli lyhyt ja tuntui, ettei sisäistämään kaikkia opintojaksolla opeteltuja opetusmenetelmiä. Lisäksi vaihtamaan omia käsityksiä oppikirja johtoisesta opetuksesta, jota olin saanut.

Ennakkotehtävä 5. 

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Olen oivaltanut uudella tavalla historiallisen tiedon luonteen ja oppinut tarkastelemaan historiaa uudella tavalla oppiaineen näkökulmasta. Minulle on auennut toiminnallisen ja tutkivan oppimisen käyttäminen historian opetuksessa ja historiallisten taitojen opettaminen, tietojen sijaan. Olen myös oppinut että historiaa opettaessa kysymysten asettelulla on suuri merkitys siihen, mitä opitaan.

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Lähden luomaan omaa historian opetustani oppimani pohjalta, tutkiva oppiminen ja historian taitojen opettelu edellä. Haluan panostaa tulevana opettajana siihen, että historia nähdään mielenkiintoisena oppiaineen ja siihen että oppilaat oppisivat ymmärtämään historiallisen tiedon luonnetta ja tekemään omia tulkintoja. Haluan tehdä historian opetuksesta osallistavampaa ja toiminnallisempaa, jolloin oppilaat pääsevät tunneilla harjoittelemaan historiallisia taitoja ja oppimisesta tulee motivoivampaa.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Haluaisin kuulla vielä lisää erilaisista tutkivan oppimisen menetelmistä historian opetuksessa ja oppia yhteiskuntaopin opettamisesta vielä lisää. 

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?’Periaatteessa tiedän millaista historian opetuksen tulisi olla ja millaista haluaisin sen olevan, mutta käytännön toteutus vielä mietityttää. Itseäni mietityttää se, miten osaan toteuttaa tällaista historian opetusta, kuinka sitä arvioin ja kuinka paljon siihen tulee menemään suunnitteluaikaa.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Suurin oivallukseni opintojaksolla on se, miten monipuolisesti historiaa sekä yhteiskuntaa voi opettaa. Alkukurssista käytiin läpi omia historian ja yhteiskuntaopin tunteja ja onhan tämä kurssi tuonut ihan uuden innon molempien aineiden opettamiseen tulevaisuudessa. Itsellä oli paljon ennakkoluuloja oppiaineita kohtaan juuri omien kokemuksien vuoksi. Juuri tutkiva oppiminen mahdollistaa historian ja yhteiskunnan oppimisesta oppilaille mielekkäämpää ja varmasti antoisampaa. Tämä pätee myös opettamiseen. 
Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Ehkä se suurin oivallus, etten itse halua tulevaisuudessa opettaa historiaa samalla tavalla kuin itselle on opetettu. Otan tutkivan oppimisen ja muutenkin toiminnallisen opettamisen käyttöön tulevaisuudessa opettajana. Yritän saada historian sekä yhteiskuntaopin opettamisesta mielenkiintoista oppilaille. Haluan yrittää ottaa käytäntöön myös opetuksen ilman oppikirjojen tuomia rajoja. Oli mielenkiintoista kuulla miten opetusta voi toteuttaa ilman, että oppikirjaa kolutaan läpi tietyssä tahdissa. Toki opsin tavoitteet huomioiden. 
Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Tutkivasta oppimisesta ja eri tavoista oppia/opettaa olisi vielä mielenkiintoista kuulla lisää. Myös yhteiskuntaopista ja sen sisällöistä olisi hyvä kuulla lisää, sillä se on jäänyt taka-alalle kurssilla. 
Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?
Juuri tutkivan oppimisen tuominen käytäntöön, vaikka asia tuntuukin itselle selkeältä. Tutkivan oppimisen suunnittelu ja arviointi ajatuksena tuntuu vielä haastavalta vaikka uskonkin, että tämäkin muuttuu ajan kanssa. 

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Omaan nykyään vahvaa kiinnostusta historiaa kohtaan, mutta historian oppitunnit tuntuivat minusta kouluaikanani melko tylsiltä. Olen opintojaksolla oivaltanut syitä, joihin nuo tuntemukset ovat voineet liittyä. Tutkivan oppimisen menetelmät ja arvoitusten ratkaiseminen tuntuvat loistavilta ja luontevilta menetelmiltä historian opetuksessa, mutta niitä ei ollut havaittavissa historian tunneilla, joissa olin oppilaana. Kaikki tunnit menivät pitkälti samalla rutinoituneella kaavalla, joka ei jättänyt tilaa omakohtaisille oivaltamisille tai luovuudelle.

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Oivalluksiani tulen viemään käytäntöön perehtymällä aktiivisesti tutkivan oppimisen menetelmiin. Haluan myös kehittää omaa historian tuntemustani. Opettajan ei tarvitse olla kaiken tietävä historian asiantuntija, mutta koen, että opettaja on uskottavampi, kun hänellä on aitoa asiantuntemusta oppituntien teemoista.

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Haluaisin ehkä lisää perehtyä erilaisiin mahdollisiin (tutkivan oppimisen) oppitunnin muotoihin käytännön läheisesti.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?
Tuntuu, että tutkiva oppiminen on asia, josta on puhuttu aika paljonkin, mutta siitä on vasta raapaissut pintaa. Oman perehtymisen, ideoinnin ja käytännön toteuttamisen kautta asiat tulevat varmasti tutuksi.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Tältä opintojaksolta olen saanut todella paljon. Suurimpia oivalluksia on ollut jo lähtökohtaiseti koko oppiaineen luonne. Toinen suuri oivallus on ollut, miten eri tavalla historiaa voi opettaa sen perinteisen tavan eli oppikirjasta pänttäämisen, tapahtumien ja vuosilukujen ulkoaopettelun sijaan. Tutkivan oppimisen keinoin historian oppiminen on kiinnostavaa ja se herättää oppijan mielenkiinnon historiallisiin tapahtumiin aivan eri tavalla. Omakohtainen asioiden pohtiminen ja tulkintojen tekeminen itse lähteiden perusteella antaa aivan uusia näkökulmia oppimiseen kuin toisten valmiiksi pureskeltujen tulkintojen lukeminen oppikirjasta. 

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Tulevana historian opettajana haluan ehdottomasti saada oppilaat innostumaan historiasta ja yhteiskuntaopista. Opetukseeni pyrin suunnittelemaan mahdollisimman paljon toiminnallisuutta, oppilaiden osallistamista sekä tutkivan oppimisen elementtejä. 

Mistä asioista tarvitsisit/ haluaisit lisätietoa?

Olisi kiinnostavaa ja varmasti tarpeellistakin oppia vielä lisää erilaisia toiminnallisia ja oppilaita osallistavia tapoja opettaa historiaa ja varsinkin yhteiskuntaoppia. Myös opetuskokonaisuuksien suunnittelu tuntuu aika hankalalta ja aikaa vievältä. Löytyisikö hyviä vinkkipankkeja tähän tarkoitukseen? 

Lisäksi haluaisin tietää, missä määrin nykyiset historian oppikirjat mahdollistavat ja tukevat kurssilla oppimaamme opetustapaa? Oppikirja toimii usein hyvänä tukena aloittelevan opettajan työssä. Vaatii rohkeutta jättää oppikirja esim. vain käsikirjaksi ja heittäytyä näin toisenlaiseen tapaan opettaa. Varsinkin, kun omaa kokemusta historian opetuksesta ei ole ja opetuksen malli omilta kouluajoilta on kovin toisenlainen. 

Mikä tuntuu vielä hankalalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?

Tutkivan oppimisen periaate tuntuu aika selkeältä, mutta aloittelevana historian opettajana kovasti mietityttää tämäntyyppisen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen tarvittava aika. Opettajan työssä aika on usein muutenkin kortilla, riittääkö aikaa tällaisten opetuskokonaisuuksien suunnitteluun? 

Paljon mietityttää myös oma historian tuntemukseni ja oppiaineen sisältöjen hatara osaamiseni.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Kokemukseni historian opetuksesta ovat omalta kouluajalta, josta kokemukseni on, että kaikki luettiin oppikirjoista ja vastattiin oppikirjan kysymyksiin tekstikappaleesta. Tästä johtuen oikeastaan kaikki opintojaksolla käsitellyt asiat ovat minulle oivalluksia. Mielenkiintoisimpia oivalluksia ovat, että historian opetuksessa voidaan tutkia oppilaiden kanssa alkuperäislähteitä, eikä opetella asioita vain oppikirjasta. Tähän liittyy myös se, että opittaisiin ymmärtämään asioita, eikä vain opeteltaisi ulkoa asioita ilman, että osataan liittää niitä kontekstiin. Kolmas oivallukseni on tutkivan oppimisen ja toiminnallisuuden käyttäminen osana historian ja yhteiskuntaopin opetusta. Koen itsekin, että toiminnalliset tehtävät jäävät paremmin mieleen kuin vain lukemani asiat. Yksi oivalluksistani on myös, etten ole ennen osannut ajatella, että historian tapahtumia ei voida aina tulkita yksiselitteisesti. Koulusta oppimani käsitys on ollut, että kun näin sanotaan menneisyydessä tapahtuneen, niin asia on näin.

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Haluan opettaa oppilaille erilaisia tapoja työskennellä, auttaa ymmärtämään historian tulkinnallisuutta ja asioita menneisyydestä. Aion käyttää tutkivaa oppimista ja eläytymistehtäviä sekä historian että yhteiskuntaopin opetuksessa. Aluksi tällaista tapaa työskennellä pitää harjoitella oppilaiden kanssa, mutta kun siitä tulee rutiininomaisempaa niin uskon, tällaisen tavan työskennellä olevan hyvä. Historian opetuksessa myös alkuperäislähteisiin tutustuminen oppilaiden kanssa olisi mielenkiintoista. Uskon asioiden jäävän näin oppilaiden mieleen paremmin oman kokemuksen kautta, kuin vain tekstikappaleen läpikäymisen ja kysymyksiin vastaamisen jälkeen. Haluan myös opettaa oppilaille historian tekstitaitoja, tulkitsemista, historiallista ajattelua ja erilaisten lähteiden käyttämistä erilaisiin tarkoituksiin.

 

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Haluaisin tietää, mistä voisin löytää alkuperäislähteitä, joita voisin käyttää historian opetuksessa. Koen myös, että tarvitsisin vielä lisää tietoa alkuperäislähteiden käyttämisestä osana opetusta. Olisi myös kiva tietää löytyykö jostain valmiita eläytymistehtäviä, joita voisi oppilaiden kanssa toteuttaa vai pitäisikö ne rakentaa itse. Minusta tuntuu myös, että minun pitäisi lukea itse lisää tietoa historian oppiaineessa opetettavista asioista, koska minusta tuntuu, etten tiedä/muista edes perusasioita historiasta.

 

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?

Periaatteessa kaikki, koska minulla ei ole yhtään kokemusta historian ja yhteiskuntaopin opettamisesta. Niiden opettaminen ajatuksena tuntuu haastavalta. Uskon, että kun pääsen opettamaan, opintojaksolla opitut asiat konkretisoituvat ja selkiytyvät. Koen opettamisen myös haastavana, koska omat tietoni historiassa opetettavista asioista ovat mielestäni hatarat. Kun koen oman osaamiseni sisältöjen osalta olevan hataraa, myös erilaisten oppimismenetelmien käyttäminen opetuksessa tuntuu haastavalta. Yhteiskuntaopissa opetettavat asiat ovat minulle tutumpia ja näin ollen myös koen, että niiden opettaminen olisi minulle vielä tällä hetkellä mieluisampaa.

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurimmat oivallukseni liittyivät ehdottomasti historian ja yhteiskuntaopin tutkivan oppimisen mahdollisuuksiin. Toiminnallisuus opetuksessa on tuttu ennestään erityisesti matematiikan ja äidinkielen osalta, mutta itselläni ei ollut mitään kokemusta tai havaintoja tutkivan oppimisen työtavasta historiassa - perinteisessä lukuaineessa.

Kaikki erilaisten työtapojen esimerkit olivat todella mielenkiintoisia ja ne saivat minutkin suhtautumaan historiaan ja sen opettamiseen täysin eri tavalla. Tiedon hankkiminen ja asioiden opettelu voi olla muutakin kuin ulkoaopettelua tai vuosilukujen opettelua aikajanan muodossa. Opintojaksolla opin myös suhtautumaan lähteisiin kriittisesti sekä arvioimaan lähteiden luotettavuutta eri näkökulmista, esim. oppikirjan tieto ei ole aina ainoa oikea tieto. 

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Pienin askelin, hitaasti mutta varmasti. Toivottavasti osaisin pitää yllä avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä sekä motivoida oppilaita opeteltavaan aiheeseen, vaikka se tuntuisikin heistä kaukaiselta tai vaikealta. Koen, että olisi tärkeää panostaa osallisuuteen ja tätä kautta tiedon omaksumiseen ja ymmärtämiseen. Oppilaille muodostuisi kokonaiskäsitys opeteltavasta aiheesta eikä vain pirstaleisia osia, jotka unohtuvat heti kokeen jälkeen.

Tärkeää on myös opettajana perhetyä kunnolla aiheeseen, jota on tarkoitus käydä läpi. Tällöin voin itsekin syventyä keskusteluun, kun aihe on itselläni hallussa.

Yhteiskuntaopissa tärkeää olisi saada oppilaat ymmärtämään, kuinka asiat heihin vaikuttavat ja kuinka he voivat vaikuttaa ympäröivään maailmaan pienilläkin teoilla. Heidän olisi tärkeää oivaltaa myös se, että nämä asiat eivät tapahdu "sitten joskus", vaan niillä on merkitystä jo nyt, tai ainakin lähitulevaisuudessa. 

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Kurssi olisi voinut jatkua vielä tuplasti sen, mitä se nyt kesti. Tutkivan oppimisen menetelmiä olisi voinut opiskella vielä todella paljon enemmän. Myös yhteiskuntaopin osuus kurssista jäi mielestäni liian pieneksi. Myös lähdekriittisyydestä olisi ollut mielenkiintoista tietää lisää, itse kun historianummikkona saatan uskoa kaikkeen, mitä luen.

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?

Tutkivan oppimisen oppimiskokonaisuudet; konsepti on selkeä, merkitys on hyvin selkeä, mutta kokonaisuuksien suunnittelu yksin tuntuu vielä valtavan suurelta haasteelta. Oli myös erittäin hyvä, että yksi ryhmä oli valinnut yhteiskuntaopin aiheekseen, kun näitä ryhmissä suunniteltiin. Se kokonaisuus oli erittäin hyvä ja oli tärkeää saada toiminnallisen oppimisen kokemus myös yhteiskuntaopista. Toiminnallisuus itsessään on tuttua, mutta historian opetuksessa ei laisinkaan. Tämä vie siis varmasti aikaa ennen kuin siitä tulee opetuksessa selkeämpää ja rutiininomaisempaa.

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurimmat oivallukseni ovat liittyneet tämän päivän tapaan ja mahdollisuuksiin historian opetuksessa. Tapa, jolla itse olen opiskellut historiaa, perustui pitkälti muistamiseen ja oli muutenkin melko epämotivoiva. En pitänyt historiaa kovin mielenkiintoisena oppiaineena, vaikka sitähän se todella voi olla, kun lähestymistapa on oikea.

Tutkivan oppmisen hyödyntäminen historian opetuksessa on myös jäänyt keskeisesti mieleen opintojaksolta. Toiminnallisuuteen ja oppilaiden osallisuutta tukeva lähestymistapa opetuksessa on paljon antoisampaa kuin opettajajohtoinen luennointi.  

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Toivottavasti osaa hyödyntää tutkivaa oppimista opetuksessani. Toki rimaa ei ole syytä asettaa turhan korkeaksi, sillä koen historia oppiaineena itselleni melko haastavaksi, sillä omilta kouluajoilta oppia on jäänyt kovin vähänlaisesti mieleen.

Myös dialogisuutta haluan hyödyntää historian opetuksessa. Keskustelut on usein hedelmällisempi tapa työskennellä kuin yksin tehtäväkirjan tehtävien parissa.

Arviointia käsittelevällä tallenteella sai myös loistavan vaihtoehdon perinteiselle kokeelle. Lukuaineissa kokeet helposti perustuu muistamiseen, mutta tallenteella esitelty soveltava koe vaikutti todella mielenkiintoiselta vaihtehdolta.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Yhteiskuntaoppi jäi mielestäni hieman vähäiselle käsittelylle tämän opintojakson aikana.

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?

Miten suunnitella, toteuttaa ja arvioida käytännössä tutkivan oppimisen projekteja historian ja yhteiskuntaopin oppiaineissa. Toivoisin, että olisi valmiita oppimateriaaleja, jotka perustuisivat tutkivalla oppimiselle, joihin tukeutuva uutena opettajana.

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä? 

Ymmärrys siitä, että historia ei ole kiveen hakattuja totuuksia, toisin kuin oman kouluhistorian aikaan annettiin ymmärtää. Lisäksi se, että historiaa voidaan tutkia toiminnallisesti ja oppilaita innostavasti koulussa, opastaa oppilaita tekemään omia tulkintojaan, opettajajohtoisen “faktojen” jakamisen ja ulkoa opettelun sijaan. Tavoitteena on oppia historiallista ajattelua, jossa oppilaat tekevät tulkintoja tutkiessaan mennyttä aineistoa. 

 

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön? 

Ottaisin historian opetukseen draamakasvatuksen vahvasti mukaan. Kävisin oppilaiden kanssa paljon keskusteluita. Tutkisimme aiheiden mukaan vanhoja kuvia, kirjoituksia, löydöksiä ja pohtisimme yhdessä niiden alkuperää, tarkoitusta ja taustaa. Kirjaa lukiessa pohtisimme mihin historian kirjoissa tehdyt tulkinnat perustuvat. 

 

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa? 

Tutkiva oppiminen historian osalta on tuntunut todella mielenkiintoiselta ja motivoivalta tavalta opettaa, mutta omat taidot sen toteuttamiseen ovat vielä heikot. Kaipaisin siihen lisää vinkkejä. Kuten myös yhteiskuntaopin opettamiseen alakoulun puolella. 

 

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä? 

Juurikin tutkivan oppimisen käytännön toteuttaminen tuntuu vielä haastavalta. Kuinka saa sen toteutettua niin, että oppilaat oppivat, kuinka toiminnan aikatauluttaa niin suunnittelun, kun toteutuksenkin osalta sekä kuinka toimintaa arvioidaan.