Historia 3 - Itsenäisen Suomen historia 2 op (pakollinen)

Itsenäisen Suomen historia

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija 

  • ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä 
  • tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia • ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
  • pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan 
  • osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen. 


Keskeiset sisällöt: 

Suomalaisen yhteiskunnan juuret 

  • Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa 
  • demografiset muutokset ja väestön moninaisuus 
  • suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen 

Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa 

  • itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti 
  • eheyttämisen aika ja demokratian kriisi 
  • Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana

 Suomi kansainvälisissä konflikteissa 

  • Suomi toisessa maailmansodassa 
  • kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan 

Kohti nykyistä Suomea 

  • yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio 
  • kulttuuri, tiede ja osaaminen
  • kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä 

Arviointi:

Opintojaksosta annetaan arvosana, joka perustuu kurssikokeeseen, aktiiviseen osallistumiseen ja muihin mahdollisiin osaamiseen liittyviin näyttöihin. 

Tutkielman ohjeet - tutustu hyvin huolellisesti näihin!

Hei,

historian tutkielman suorittaminen edellyttää pitkäjänteistä työskentelyä. Sen teko on syytä aloittaa heti kurssin alussa. Sinun olisi oppikirjan ohella löydettävä 2-3 aihetta käsittelevää yleisteosta ennen kuin paneudut aihepiiriä käsitteleviin erityisteoksiin ja sähköisiin lähdeaineistoihin.

Antamani tutkielmien aiheet ovat otsikoita, joita voit tarvittaessa muokata. Voit toki esittää omaa kurssiin liittyvää aihetta. Tiedota siitä kuitenkin minulle pian.

Sen vuoksi sinun olisi hyvä käydä kirjastossa lainaamassa muutama teos mukaasi. Tutkielmassa on oltava sekä painettuja lähteitä (kirjoja) että sähköisiä lähteitä, koska molempia aineistoja on osattava käyttää ja niihin on viitattava oikein.

Päästyäsi hieman aiheeseen sisään sinun on osattava rajata ne tutkimusongelmat, joihin lähdet hakemaan vastauksia tutkimustyössäsi. On kätevää, jos haet vastauksia 2-4 tutkimusongelmaan. Annan sinulle esimerkin.

Aihe: Kuinka ensimmäinen maailmansota muutti Eurooppaa? (Esimerkkiaihe, ei valittavissa!)

Tutkimusongelma 1: Millä tavalla I maailmansota vaikutti Euroopan karttaan ja valtioiden välisiin voimasuhteisiin?
Tutkimusongelma 2: Millaisia taloudellisia, poliittisia, väestöllisiä ja sotilaspoliittisia vaikutuksia sodalla oli?
Tutkimusongelma 3: Millaisia olivat I maailmansodan inhimilliset ja taloudelliset tuhot ja millaisen perinnön ne jättivät Euroopan maihin?
Tutkimusongelma 4: Miten rauha pyrittiin jatkossa turvaamaan sodan runtelemassa Euroopassa? 

Toki sodan vaikutuksia ei tarvitse ottaa huomioon jokaisessa eurooppalaisessa valtiossa. Päälinjaukset ja tärkeimmät maat riittävät esimerkiksi tutkimusongelma kolmosen kohdalla.

Tutustu hyvin huolellisesti oheisiin liitteisiin numerojärjestyksessä. Jos ongelmia ilmenee, älä epäröi ottaa minuun yhteyttä esimerkiksi Wilman välityksellä. Tsemppiä tutkimustyöhön! Muista, että tutkielmaa ei puserreta yhden viikonlopun aikana, vaan se on koko jakson kestävä prosessi!
Toni U.

Liitteet:

1. Ohjeet_lähtö ja eteneminen.pdf
2. Lähdeviitteet ja lähdeluettelo.pdf
3. Kansilehti ja sisällysluettelo.pdf

Tutkielman aiheet - valitse omasi

KANSAINVÄLISET SUHTEET (HI2) TUTKIELMAN AIHEITA

Tehtävänäsi on laatia 7-12 -sivuinen tieteellinen tutkielma jostain kurssiin liittyvästä aiheesta. Tutkielman tekoon annetaan erilliset ohjeet. Valitse yksi aiheista. Käytä tutkielmassa sekä painettuja että digitaalisia lähteitä.

Aiheita:

  1. Nationalismi yhdistävänä tekijänä 1800-luvun Euroopassa
  2. Nationalismi erottavana tekijänä 1900-luvun Euroopassa
  3. Miten imperialismi näkyi Afrikassa 1800- ja 1900-luvulla?
  4. Miten imperialismi näkyi Kiinassa 1800- ja 1900-luvulla?
  5. Miten imperialismi näkyi Intiassa 1800- ja 1900-luvulla?
  6. Miksi ensimmäistä maailmansotaa voidaan pitää ensimmäisenä totaalisena sotana?
  7. Aseteknologian kehitys ensimmäisessä maailmansodassa 
  8. Millä tavalla ensimmäinen maailmansota muutti Euroopan karttaa? Esittele kahden uuden valtion historiallista kehitystä maailmansotien välisenä aikana. Toisen valtioista pysyi demokratiana, toinen suistui diktatuuriin.
  9. Benito Mussolini Italian diktaattorina 
  10. Josif Stalinin ajan terrori Neuvostoliitossa 
  11. Venäjän vallankumoukset ja sisällissota 
  12. Adolf Hitlerin valtaannousu ja sen vaikutukset Euroopassa ennen toista maailmansotaa 
  13. Japanin ja Kiinan sota 1937-1945 
  14. Millä tavoin sotilastiedustelu vaikutti toisen maailmansodan kulkuun?
  15. Hiroshiman ja Nagasakin atomipommeihin liittynyt kehitys. Miksi Yhdysvallat päätyi käyttämään uutta joukkotuhoasetta toisessa maailmassa? 
  16. Kaksinapaisen maailman syntyyn johtanut kehitys
  17. Kylmän sodan kriisit Aasiassa 
  18. Berliini maailmanpolitiikan keskiössä
  19. Yhdysvaltojen vuoden 1929 pörssiromahdus ja siitä toipuminen
  20. Gangsterismi Yhdysvalloissa 
  21. Siirtomaavallan purkautuminen Afrikassa. Käytä esimerkkeinä 2-3 Afrikan maata.
  22. Intian itsenäistymiseen johtanut kehitys
  23. Kommunismia padotaan Aasiassa - Korean sota ja sen vaikutukset
  24. Mao Zedong Kiinan kehittäjänä ja diktaattorina 
  25. Vietnamin sota - sissien voitto supervallasta 
  26. Vietnamin sota elokuvien kertomana
  27. Öljyn merkitys maailmanpolitiikassa toisen maailmansodan jälkeen 
  28. Miksi Neuvostoliitto hajosi? 
  29. Holokausti 
  30. Kiinan nousu kehitysmaasta 2000-luvun suurvallaksi 
  31. Intia - nouseva suurvalta
  32. Millainen on Putinin Venäjä kansainvälisessä politiikassa? 
  33. Japanin talousihme
  34. Israelin ja Palestiinan kysymys. Onko pitkittynyt konflikti ratkaistavissa? 
  35. Terrorismin monet kasvot
  36. Vesikriisit konfliktien taustalla 

Kylmä sota 1947-1991


Kylmä sota 
  • Kylmä sota tarkoittaa kahden ideologian, länsimaisen demokratian ja kommunismin, vastakkainasettelua. Käytännössä se näkyi Yhdysvaltojen sekä Neuvostoliiton välisenä kilpailuna eri aloilla.
- tutustu oheiseen kuvaan kylmän sodan blokeista ja tärkeimmistä kriiseistä sekä powerpoint-esitykseen kylmä sota.
- tee oppimispolun tehtävät 1,2,3, 5 ja 6. Löydät ne kuvan alapuolelta
- jos aikaa jää, tutustu myös jäsennykseen Berliinin asemasta kylmässä sodassa
- tarvitset tehtävässä kylmän sodan jaksoon liittyviä oppikirjan kappaleita 11 ja 12



TU







Liitteet:

Kylmä sota_070918.ppt
Berliini kylmän sodan polttopisteessä
Tehtäviä kylmästä sodasta

PF2_YK-tehtävä_mallivastaus

PF2_YK-tehtävä_mallivastaus
  1. a) 8 p. Kuvion keskeiset muutokset jäsenmäärässä selitetty 1945 – 1994: jäsenmäärä

kolminkertaistui. Kylmän sodan alkuvaiheessa idän ja lännen erimielisyyksien vuoksi uusia jäseniä ei

juuri otettu ennen vuotta 1955. 1960-luvulla jäsenmäärä kasvoi nopeasti siirtomaavallan

päättymisen myötä uusien itsenäistyneiden valtioiden liityttyä YK:hon. 1990-luvun alussa

jäsenmäärän kasvun sai aikaan Neuvostoliiton hajoaminen ja kylmän sodan päättyminen.

 

  1. b) 10 p. Yhdysvaltalainen tutkija Lippmann ei usko YK:n onnistumiseen kylmän sodan kaksinapaisessa

maailmassa. Presidentti Eisenhower uskoo YK:n onnistuvan aseiden rajoittamisessa diplomatian

keinoin. Intian pääministeri Nehru korostaa YK:n yleiskokouksessa valtioiden itsemääräämisoikeutta.

Vastauksessa on huomioitu lähdekritiikki. Lippmannin lausunto on kylmän sodan puhkeamisen

ajalta, Eisenhowerin presidenttikaudella pelättiin ydinsotaa ja Nehru puhuu kolmannen maailman

valtioiden edustajana.

 

  1. c) 1-6 p. YK:n toimintaa vaikeutti aluksi kylmän sodan vastakkainasettelu, mikä johti monien

päätöslauselmien hylkäämiseen esimerkiksi turvallisuusneuvostossa. Suurvallat käyttivät usein vetooikeuttaan.

Monet rauhanturvatehtävät ovat rauhoittaneet konfliktipesäkkeitä, joten toimintaa

voidaan pitää menestyksellisenä.

 

7-12 p. YK:lla on ollut vaikeuksia estää tai lopettaa kaikkia sotia ja kriisejä. Annetaan konkreettisia

esimerkkejä onnistuneista tai epäonnistuneista tehtävistä. Kiitettävässä vastauksessa lisäansiona voi

kertoa myös YK:n alajärjestöjen roolista ja todeta, että niiden toiminta on lievittänyt

maailmanlaajuista hätää ja pyrkinyt näin ennaltaehkäisemään konfliktien syntyä.

Portfoliotehtävä 1:n mallivastaus

PORTFOLIOTEHTÄVÄ 1:N MALLIVASTAUS

a) 8 p. Britti David Low on tehnyt pilapiirroksen elokuussa 1944. Korttitalo kuvaa Hitlerin ja Natsi-Saksan sortumista Euroopassa. Kortit kuvaavat Saksan liittolaisia sekä miehitettyjä valtioita.

b) 10 p. Yhdysvallat liittyi sotaan joulukuussa 1941 Pearl Harbourin hyökkäyksen jälkeen. Teheranissa, Jaltalla ja Potsdamissa käytiin liittoutuneiden välisiä neuvotteluita. Dokumenteista käy ilmi, että Teheranissa liittoutuneiden edustajat korostavat sovinnollisuutta. Potsdamissa alkoi Yhdysvaltain presidentti Trumanin mielestä tulla esiin erimielisyyksiä, jotka koskivat Neuvostoliiton toimia Itä- ja Keski-Euroopan valtioissa. Länsiliittoutuneet olivat tyytymättömiä siihen, ettei Neuvostoliitto sallinut vapaata pääsyä niihin ja rajoitti demokratiaa niissä. Tämä enteili kylmän sodan alkua. Kiitettävässä vastauksessa on huomioitu dokumenttien luonne, allekirjoittajat ja ajankohta.

c) 12 p. Liittoutuneiden voimavarat olivat suuremmat kuin Saksalla ja sen liittolaisilla. Saksan ja sen liittolaisten resurssit eivät riittäneet sotaan usealla rintamalla samanaikaisesti. Normandian maihinnousun jälkeen länsiliittoutuneet etenivät lännessä ja neuvostojoukot Stalingradin taistelun jälkeen idästä Berliiniin asti. Lisäksi Saksa joutui laajojen ilmapommitusten kohteeksi sodan loppuvaiheessa. Saksa jäi jälkeen teknisessä kehityksessä, se ei esimerkiksi ehtinyt kehittää omaa atomipommia. USA:n pudottamat atomipommit saivat Japanin antautumaan.

Palauta PF1-tehtävä tähän

Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tuntitehtäviä 17.8.18

17A:n opiskelijat vastaavat digikirjan avulla seuraaviin tehtäviin vaikka pareittain. Jollei kirjaa vielä ole, asioita voi etsiä netistä.

 

  1. Minkälaiset asiat synnyttävät konflikteja ja sotia?

 

  1. Selvitä, missä päin maailmaa on tällä hetkellä konflikteja. Käytä apunasi karttaa, jonka löydät esimerkiksi hakusanoilla "crisis global map". Valitse yksi konflikti ja tutki sen taustasyitä.

Tässä olisi kätevää, jos opiskelijat pareittain valitsevat yhden nykyisen konfliktin perustan ja tekevät siitä lyhyen yhteenvedon. Apuna voi käyttää nettisivustoa 10 Conflicts to Watch in 2018. Jokaisella parilla on siten yksi konflikti seurattavanaan. Vastaukset opettajalle tehtävään viisi Wilman kautta.