Lue oheiset otteet kulttuuritutkija Susanna Dahlgrenin artikkelista ja vastaa kysymyksiin.
- ”Musliminainen” on kehitysmaiden naisista kaikkein alistetuin, vastahakoisesti peitetty, neljän seinän ja burqan sisään suljettu ja sukuelimiltään silvottu.
- Naisen liikkuminen on estetty ja hän on vaarassa tulla kunniamurhatuksi milloin hyvänsä oman isän tai veljensä kädestä jos ylittää ihan pienenkin rajan.
- ”Musliminaisen” tunnistaa hunnusta; koska islam pakottaa naisen peittämään päänsä, symboloi huntu hänen alistamistaan.
- Musliminainen on tietämätön, keskiaikaisen raakalaismaisen uskonnon sokaisema, joka ei edes itse näe omaa alistamistaan.
- Siksi on tärkeää, että me länsimaiden ihmiset kerromme hänelle, mistä kaikesta hän jää paitsi kun ei saa elää länsimaisen naisen elämää.
Edelliset ovat yleisimmät ennakkoluulot, joita islaminuskoisiinnaisiin liitetään, etenkin niihin naisiin, jotka peittävät hiuksensa jonkunlaisella kankaan palalla. Susanne Dahlgren kutsuu tuota mielikuvaa viholliskuvaksi. Hän selittää, mistä edellä kuvatut ennakkoluulot kumpuavat, mihin ne liittyvät, miksi niitä ylläpidetään ja miltä ne tuntuvat islaminuskoisista sisaristamme.
Tässä ”alistettu-silvottu-vaiennettu” -kuvassa lähdetään siitä, että islaminuskoinen nainen on aina uhri; näkemys kieltää häneltä oman toimijuuden. Millä oikeudella me sanomme, mitä kukin on? Millä oikeudella me ulotamme muslimienemmistöissä yhteisöissä vallitsevat ongelmat koskemaan kaikkia naisia? Tällainen karkea yleistäminen muistuttaa siirtomaavaltojen epäsuoraa vallankäyttöä: alistussuhteessa olevaa objektia dominoidaan määrittelemällä tätä ja toisaalta vaientamalla tämä. Kun otamme islaminuskoisilta naisilta oikeuden puhua itse omasta puolestaan, syyllistymme itse asiassa samaan, mistä syytämme islamia: alistamme vaientamalla.
Toiseksi näkemys tietenkin yleistää kaikki maailman musliminaiset yhteen mielikuvaan. Annelies Moors väittääkin, että mielikuvan syntyyn on historiallisesti vaikuttanut mm. se, että koko Lähi-itä on yhdistetty islamiin ja toisaalta että islam on liitetty kuuluvaksi vain Lähi-itään. Maailmassa on yli miljardi muslimia ja heistä naisia noin puolet. He asuvat melkein kaikissa maailman valtioissa mitä erilaisimpien paikallisten ja ylikansallisten kulttuurien vaikutuksen alaisena. Muslimit siinä kuin kristitytkin kuuluvat eri yhteiskuntaluokkiin ja heidänkin parissaan maaseudun ja kaupunkien elämäntavoissa on suuria eroja. Vielä kun muistaa, että muslimien parissa esiintyy koko kirjo poliittisia näkemyksiä, ei voi edes yhden maan tai kaupungin sisällä yleistää naisten kohtaamia ongelmia. Myös islamin sanomaa välittävien uskonoppineiden parissa, jotka toimivat mm. moskeijoiden rukousjohtajina, on mitä erilaisimpia näkemyksiä. – – Islam ei alista, sanoo Dahlgren, mutta ihmiset voivat käyttää islamia naisen alistamiseen. – –

Naisten hunnutus
Vaikka islaminuskoisten naisten parissa huntua – tai oikeammin huivia – ei yleensä pidetä minään ongelmana – sehän on jokaisen oma valinta – – [Saudi-Arabian ja Iranin pakkohunnutusta lukuun ottamatta]. Länsimaissa uskotaan, että islamilaisen naisen vapautuminen kiteytyy juuri hunnusta vapautumiseen.– –
Tämän päivän korkeasti koulutetuilla nuorilla naisilla Lähi-idän kaupungeissa on aivan erilaiset syyt päähuivin käyttöön kuin heidän isoäideillään. Näiden naisten äidit puolestaan harvoin käyttivät mitään pääpeitettä nuoruudessaan. Kuitenkin naisten pukeutuminen muslimienkin parissa seuraa aina paikallisia tapoja ja kansainvälisiä muoteja. – –

Lähde: Susanne Dahlgren: Musliminainen – Ikuisesti alistettu. Teoksessa Islamin ja arabimaailman kuvat mediassa – seminaariraportti. 2004

Tehtäviä
1. Miten stereotyyppiset käsitykset Dahlgrenin mukaan syntyvät?

2. Miten islamilaisesta naisesta puhumisen voi Dahlgrenin mukaan rinnastaa siirtomaaisäntien epäsuoraan vallankäyttöön?

3. Pohdi, miksi islamilaisten naisten hunnutus on länsimaalaisten mielestä ongelma.