Suomirock
Suomirockin sanotaan syntyneen vuonna 1974, kun Juice Leskinen julkaisi Marilyn-singlensä. Toisaalta Juicea ennen tietä Suomi-rockin synnylle avasivat esimerkiksi 1960-luvun iskelmälaulajat ja nuorison suosikit kuten Kirka ja Tapani Kansa.
Suomirockilla tarkoitetaan yleensä sitä suomenkielistä rock-musiikkia, joka alkoi 1970-luvun puolivälin tienoilla. Juice Leskinen oli selkeästi eräs merkittävimpiä tämän alan edelläkävijöitä. Vuonna 2006 kuolleen Leskisen hittejä olivat esimerkiksi Syksyn sävel, Kaksoiselämää, Viidestoista yö ja Norjalainen villapaita. Juice oli paitsi musiikintekijä, myös runoilija, kirjailija ja musiikin monipuolinen ammattilainen, joka käänsi oopperoita ja musikaaleja ja kirjoitti lukuisia kappaleita muille artisteille. Lue lisää Juicen elämästä kattavasta wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juice_Leskinen
1970-luvun lopulla monet nuoret artistit hakivat innoitusta punkista. Suomi-punkin rokahtavaa linjaa edustavat esimerkiksi Pelle Miljoona ja Hassisen kone, jonka keulahahmo Ismo Alanko on tehnyt mittavan uran suomalaisen rockin parissa. Hänen muita yhtyeitään olivat esimerkiksi Sielun veljet ja Ismo Alanko säätiö.
1980-luvun alussa alkoi nk. uuden aallon rock, jonka keulakuvaksi nousi punk-ryhmänä aloittanut Eppu Normaali. Eppujen taival jatkuu yhä, vaikka 1990-luvun puolivälistä 2004-vuoteen saakka he pitivät levytystaukoa. Eppujen suurimpia hittejä ovat 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa syntyneet laulut kuten Vihreän joen rannalla, Vuonna ´85 ja Tahroja paperilla. Muita menestyneitä "manserock-bändejä" (Tampereen seudulta tulevia yhtyeitä) ovat esimerkiksi Popeda ja Kaseva.
Porilaisen rockin ylpeyksiä ovat olleet esimerkiksi Dingo ja Yö. Dingon menestys 1980-luvulla oli ennennäkemätöntä ja Suomessa puhuttiin yleisesti Dingomaniasta. Yhtyeen laulaja ja lauluntekijä Pertti "Nipa" Neumann on tehnyt myös mittavan soolouran.
1980-luvun puolivälissä aloittanut alavutelainen rockyhtye Kolmas nainen oli suosionsa huipulla 1990-luvun alkupuolella. Sen suuria hittejä olivat esimerkiksi Äiti pojastaan pappia toivoi, Ooh, Sammy, Tästä asti aikaa ja Hyvää ja kaunista. Yhtyeen laulaja Pauli Hanhiniemi on tehnyt pitkän uran sekä laulajana useissa yhtyeissä että erittäin menestyneenä lauluntekijänä.
Vaikka suomirockilla yleensä käsitetään nimenomaan suomenkielistä musiikkia, usein sen erääksi menestyjäksi nostetaan 1970-luvulla aloittanut Hurriganes. Remu Aaltosen luotsaama trio oli legendaarinen suomalaisen rockin edelläkävijä, joka avasi tietä myöhemmille artisteille myös kansainväliseen menestykseen.
Tehtävä: kuuntele muutamia suosittuja suomirokin klassikkokappaleita ja mieti, miksi ne ovat niin suosittuja. Mikä tekee tästä musiikista jopa monia sukupolvia yhdistävää ja puhuttelevaa musiikkia? Onko suomirokilla tulevaisuutta vai onko se hiljalleen historiaan painuva musiikinlaji?
Suomirockilla tarkoitetaan yleensä sitä suomenkielistä rock-musiikkia, joka alkoi 1970-luvun puolivälin tienoilla. Juice Leskinen oli selkeästi eräs merkittävimpiä tämän alan edelläkävijöitä. Vuonna 2006 kuolleen Leskisen hittejä olivat esimerkiksi Syksyn sävel, Kaksoiselämää, Viidestoista yö ja Norjalainen villapaita. Juice oli paitsi musiikintekijä, myös runoilija, kirjailija ja musiikin monipuolinen ammattilainen, joka käänsi oopperoita ja musikaaleja ja kirjoitti lukuisia kappaleita muille artisteille. Lue lisää Juicen elämästä kattavasta wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juice_Leskinen
1970-luvun lopulla monet nuoret artistit hakivat innoitusta punkista. Suomi-punkin rokahtavaa linjaa edustavat esimerkiksi Pelle Miljoona ja Hassisen kone, jonka keulahahmo Ismo Alanko on tehnyt mittavan uran suomalaisen rockin parissa. Hänen muita yhtyeitään olivat esimerkiksi Sielun veljet ja Ismo Alanko säätiö.
1980-luvun alussa alkoi nk. uuden aallon rock, jonka keulakuvaksi nousi punk-ryhmänä aloittanut Eppu Normaali. Eppujen taival jatkuu yhä, vaikka 1990-luvun puolivälistä 2004-vuoteen saakka he pitivät levytystaukoa. Eppujen suurimpia hittejä ovat 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa syntyneet laulut kuten Vihreän joen rannalla, Vuonna ´85 ja Tahroja paperilla. Muita menestyneitä "manserock-bändejä" (Tampereen seudulta tulevia yhtyeitä) ovat esimerkiksi Popeda ja Kaseva.
Porilaisen rockin ylpeyksiä ovat olleet esimerkiksi Dingo ja Yö. Dingon menestys 1980-luvulla oli ennennäkemätöntä ja Suomessa puhuttiin yleisesti Dingomaniasta. Yhtyeen laulaja ja lauluntekijä Pertti "Nipa" Neumann on tehnyt myös mittavan soolouran.
1980-luvun puolivälissä aloittanut alavutelainen rockyhtye Kolmas nainen oli suosionsa huipulla 1990-luvun alkupuolella. Sen suuria hittejä olivat esimerkiksi Äiti pojastaan pappia toivoi, Ooh, Sammy, Tästä asti aikaa ja Hyvää ja kaunista. Yhtyeen laulaja Pauli Hanhiniemi on tehnyt pitkän uran sekä laulajana useissa yhtyeissä että erittäin menestyneenä lauluntekijänä.
Vaikka suomirockilla yleensä käsitetään nimenomaan suomenkielistä musiikkia, usein sen erääksi menestyjäksi nostetaan 1970-luvulla aloittanut Hurriganes. Remu Aaltosen luotsaama trio oli legendaarinen suomalaisen rockin edelläkävijä, joka avasi tietä myöhemmille artisteille myös kansainväliseen menestykseen.
Tehtävä: kuuntele muutamia suosittuja suomirokin klassikkokappaleita ja mieti, miksi ne ovat niin suosittuja. Mikä tekee tästä musiikista jopa monia sukupolvia yhdistävää ja puhuttelevaa musiikkia? Onko suomirokilla tulevaisuutta vai onko se hiljalleen historiaan painuva musiikinlaji?