Minnan HI03.1 kevät 2022

15. Jatkosota - haaste historiantutkimukselle

Erilaisia tulkintoja Suomen joutumisesta jatkosotaan, Suomen ja Saksan yhteistyöstä ja Suomen miehityshallinnosta Itä-Karjalassa

Ajopuuteoria
- Suomi ajautui jatkosotaan ilman omaa tahtoaan ajopuun tavoin
- Saksan ja Neuvostoliiton välille syntyi sota ja Suomi ei voinut olla siinä välissä puolueeton
- Suomi oli taloudellisesti riippuvainen Saksasta ja Saksa hallitsi Itämerta ja kauppa Britanniaan ja Ruotsin kanssa poikki
- teoria suosiossa heti sodan jälkeen ja korosti ulkovaltojen osuutta ja sodan välttämättömyyttä
- teoria todettiin pätemättömäksi 1960-luvulla
Koskiveneteoria
- Suomi oli suurvaltojen puristuksessa, mutta, mutta teki itse tietoisia valintoja, jotka johtivat jatkosotaan
- Suomi käytti hyväkseen Saksan tukea ja pyrki aktiivisesti revanssiin
- ulkomailla tulkintana jo 1950- ja 1960-luvuilla
Suomi kävi Saksan rinnalla erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan
- perinteinen näkemys, jossa korostetaan, että Suomi ei ollut liittolainen, vaan myötäsotija, jolla oli omat sodan päämäärät, talvisodan rauhan oikaisemiseen
- Suomi ei osallistunut esim. Muurmannin radan katkaisuun tai Leningradin piiritykseen
Suomi oli Saksan liittolainen
- uudet tutkimukset kallistuvat sen puoleen, että Saksan ja Suomen yhteistyö oli läheisempää, vaikka varsinaista liittosopimusta ei ollutkaan allekirjoitettu
Suomi ja Saksan sotarikokset
- perinteisesti on ajateltu, että Suomi ei osallistunut juutalaisvainoihin, vain 8 juutalaista luovutettiin Saksaan
- uudempi tutkimus on saanut selville, että Suomi luovutti Saksaan tuhansia sotavankeja, jotka olivat kommunisteja ja juutalaisia ja suomaliset tiesivät, että vangit päätyisivät keskitysleireille
Suomen toiminta miehitetyssä Itä-Karjalassa
-Suomen toiminta oli asiallista ja tasapuolista
- uusien tietojen myötä tiedetään, että leireihin kerättyjä venäläisiä ja sotavankeja kohdeltiin huonosti ja usea heistä kuoli nälkään

Mitä eri historian tulkinnat kertovat jatkosodasta ja historiasta tieteenä?

14. Jatkosodan rauhanehdot

Moskovan välirauhan ehdot 19.9.1944 (pääkohdat)

1. Alueluovutukset
* talvisodan rauhan rajat (oppik.s. 114)
* Petsamo eli "toinen käsivarsi" luovutettava Neuvostoliitolle 
* Porkkala vuokralle Hangon sijaan 
2. Armeija palautettava rauhanajan vahvuuteen
* Pariisin rauhassa (1947) armeijan kokoa ja varustuksia rajoitettiin
3. Saksalaisten karkottaminen Suomesta -> Lapin sota
4. Neuvostoliitolle vihamiselisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen (Lotta-Svärd, Suojeluskunta) sekä kommunistien toiminnan salliminen
5. Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen
6. Sotakorvaukset (300 miljoonaa dollaria)
- ehtojen toteutumista tuli Suomeen valvomaan Liittoutuneiden valvontakomissio, joka koostui venäläisistä

13. Välirauha maailmansodan keskellä

Rauha tuli, pelot jäivät

- talvisodan ankarat rauhanehdot ja suuret tappiot masensivat ihmisiä ja pelättiin uutta hyökkäystä
- ruokatarpeista oli pulaa ja suurin osa peruselintarvikkeista oli kortilla
- Suomen oli asutettava yli 400 000 luovutetuilta evakuoitua siirtolaista
- pika-asutuslain nojalla lunastettiin maita yksityisiltä, yrityksiltä ja julkisilta yhteisöiltä tarkoituksena perustaa siirtolaisten asuttavaksi yli
40 000 uutta tilaa
- Neuvostoliitto sekaantui Suomen asioihin rauhan solmimisenkin jälkeen
 - Suomen oli palautettava luovutettavalta alueelta evakuoitu Enson tehtaiden kalusto
 - NL vaati osuutta Petsamon nikkelistä
 - NL ampui alas suomalaisen matkustajakone Kalevan 
 - NL tuki Suomeen perustettu Suomen ja NL:n ystävyysseuraa
 - NL puuttui Suomen vuoden 1940 presidentinvaaliin

Suomi tekee valintansa

- Euroopan poliittinen tilanne muuttui kesään 1940 mennessä, kun Saksa valloitti Tanskan, Norjan, Belgian, Hollannin ja Ranskan,
samaan aikaan NL liitti itseensä Baltian maat
- Suomi jäi käytännössä Saksan ja Neuvostoliiton väliin
- Saksa kiinnostui Suomesta, kun Britannian valloittaminen oli epäonnistunut ja Saksassa tehtiin päätös hyökkäyksestä Neuvostoliittoon
- kesällä 1940 Saksa kävi Suomen kanssa salaisia neuvotteluita, joiden tuloksena solmittiin Suomen ja Saksan välille kauttakulkusopimus
- Suomi sai ostaa Saksasta aseita ja saksalaiset saivat kuljettaa joukkojaan Pohjois-Norjaan Suomen kautta
- sopimus solmittiin hyvin pienen piirin, ns. sotakabinetin sisällä, eikä asiaa käsitelty eduskunnassa eikä hallituksessa
- syksyn kuluessa yhteistyö syveni, mitä N ei katsellut suopein silmin
- joulukuussa 1940 Saksa teki lopullisen päätöksen hyökkäyksestä NL:oon ja hyökkäysasemiin Suomen puolelle Suomen sodanjohdolta tiedusteltiin mahdollisuutta toimia yhteistyössä
- kesäkuun 1941 aikana saksalaiset joukot siirtyivät Norjasta hyökkäysasemiin Suomen puolelle ja alueella olleet suomalaiset joukot määrättiin saksalaisten komentoon ja Suomessa käynnistettiin armeijan ylimääräiset harjoitukset

12. Talvisodan rauhanehdot 13.3.1940

Moskovan rauhan ehdot 13.3.1940

Luovutettava Neuvostoliitolle

Karjalan Kannas
Laatokan Karjala,
Sallan alue
Kalastajasaarennon länsiosa 
Suomenlahden saaria 

Hanko vuokrattava 30 vuodeksi Neuvostoliiton tukikohdaksi

Seuraavassa videon pätkässä (n. 4 min.) kuvaillaan tunnelmia Suomessa Moskovan rauhan tultua https://www.youtube.com/watch?v=vsqM7W-rsHU

20.5.2022 11. Tie talvisotaan

Vastaa oheisen tekstin ja oppikirjan s. 96-99 pohjalta kysymyksiin:
1. Miten poliittinen tilanne Euroopassa vaikutti Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen?
2. Mitä Saksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus merkitsi Suomen kannalta?
3. Miten Saksa suhtautui Suomeen talvisodan aikana?
4. Mitä tiedät Mainilan laukauksista?
Tie talvisotaan.docx 14.7 kt

Kysymyksiä sisällissodasta ja valtiomuotokiistasta.

1. Valtalaki heinäkuussa 1917 katkaisi poliittisen oikeiston ja vasemmiston välit Suomessa.
2. Syksyllä 1917 Suomen elintarviketilanne oli huono.
3. Venäjän linnoitustyöt sentään tarjosivat töitä suomalaisille koko syksyn.
4. Suomessa oli yleislakko marraskuussa 1917.
5. Järjestysvallan puuttuessa työväestö alkoi perustaa suojeluskuntia ja porvaristo punakaarteja omien alueidensa suojaksi.
6. Punakaartit aloittivat vallankumouksen Helsingissä ja suojeluskunnat vapaussodan samana yönä 27.1.1918
7. Valkoisten upseeristo koostui venäläisistä sotilasta.
8. Jääkärit oli koulutettu estämään mahdollinen suomalaisen työväestön kapina.
9. Punaista terroria esiintyi eniten sodan jälkeen ja valkoista terroria sodan alkuvaiheessa.
10. Sodassa kuoli ihmisiä eniten sodan jälkeen vankileireillä.
11. Sodan eri nimitykset kertovat sodan traumaattisuudesta suomalaisille.
12. Sisällissota sai poliittisen oikeiston siirtymään kuningasvallan kannattajiksi.
13. Suomelle valittiin kuningas Britanniasta, koska haluttiin Britannian tukea nuorelle valtiolle.
14. Suomeen valittu kuningas luopui kruunusta poliittisen tilanteen muutoksen takia.
15. Koska Suomeen ei saantu kuningasta, presidentille haluttiin keskittää paljon valtaa.

Läksy maanantaiksi 16.5.

Tee tehtävä sisällissodan eri nimityksistä ja tutustu diasarjaan sisällissodan seurauksista Suomelle.
Lue kappale 7. ja tutustu diasarjaan, jossa on kappaleeseen liittyvä jäsentely.

13.5.2022 6. Sisällissodan eri nimitykset

Lue oppikirjan s. 63 luku "Rakkaalla sodalla on monta nimeä" ja ratkaise tehtävä.
Suomen sisällissodasta on käytetty seuraavia nimityksiä:

sisällissota, vapaussota, luokkasota, punakapina, kapina, vallankumous, kansalaissota, veljessota, vuoden 1918 sota

1. Mieti, mitä nimet tarkoittavat ja onko nimitys punaisten käyttämä, valkoisten käyttämä vaiko neutraali.
2. Mistä johtuu, että sodalle on niin monta eri nimitystä?

12.5.2022 oppitunti


Tutustu diasarjaan sisällissodan tapahtumista ja opettele sodan keskeiset vaiheet.
Tutustu oppikirjan s. 59 tilastoon sisällissodan uhreista ja tee siitä viisi havaintoa ja selitä ne.
Lue juttu Marko Tikan tutkimuksesta sisällissodan terrorista ja tee jutun lopussa olevat tehtävät.

10.5. 2022 6. Sisällissota - yhteiskunnan haava

Sisällissodan eri osapuolet

Lue kpl. 6. ja selvitä sen pohjalta seuraavat asiat punaisista ja valkoisista:

- tavoitteet sodassa
- keitä liittyi tai liitettiin
- mistä maista sai tukea ja millaista
- vahvuuksia / heikkouksia

Vastaukset kpl. 5. tehtäviin

1. Pohdi syitä siihen, miksi Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden.
- valtaan pyrkiessään bolsevikit olivat korostanneet kansojen itsemääräämisoikeutta
- bolsevikit uskoivat tulevan maailmanvallankumouksen yhdistävän maat tulevaisuudessa
- itsenäisyyttä pyytäessään Suomi tavallaan tunnusti bolsevikit Venäjän vallanpitäjiksi
- bolsevikit halusivat rauhoittaa suomalaiset

2. Etsi perusteluja väitteelle: "Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumouksetr mahdollistivat Suomen itsenäisyyden".
- Suomi itsenäistyi historiallisesti suotuisassa tilanteessa, kun Venäjä oli hajaannuksen tilassa

3. Itsenäinen Suomi syntyi yhteiskunnallisesti vaikeissa oloissa. Millaiset asiat kärjistivät ilmapiiriä?
- virallinen järjestysvalta puuttui
- maassa kaksi kilpailevaa yksityisarmeijaa ja vailla johtoa oleva venäläinen sotaväki
- yleislakko
- elintarvikepula
- työttömyys

4. Taistelu Suomen asemasta

Kansa kalliolla: Eino Leino 1899


Tää kansa vakavanha on
kuin kallio.
Sen kalliolle Luoja loi,
se elää ja se kuolla voi
eest' esivallan, ruhtinaan
ja isiensä maan.  

Tää kansa myrskyt seisovi
kuin kallio.
Sen onni on vaan tyyni työ;
mut ennen pettuleivän syö
se omalt' uutispelloltaan
kuin vehnää vierahan.  

Tään kansan juuret syvät on
kuin kallion.
Sill' on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan
ja isäin muistojaan.  

Tää kansa katsoo ylöspäin
kuin kallio.
Se pyrkii päivään, valohon,
sen valta valtaa hengen on,
ei valtaa tykkein tuiskuvain,
ei miesten miljoonain.  

Tää kansa syntyi vapahaks
kuin kallio.
Se seisoo Pohjan lumessa
kuin valon rintavartia,
se talvi-öissä taistelee
tai kaatuu paikalleen.  

Tää kansa voidaan musertaa
kuin kallio.
Se voidaan pirstaks pilkkoa
ja voittaa väkivoimalla, -
mut sentään juurta kallion
sen pienin pirsta on.

1. Millaisena suomalaiset runossa kuvataan?
2. Millaisena venäläiset kuvataan?
3. Pohdi, miksi venäläistämistoimien vastustus puettiin vertauskuvalliseen muotoon?
4. Pohdi, mikä merkitys kalliolla on tässä runossa.
5. Mikä runosta tekee venäläistämistoimien vastaisen?

4. Taistelu Suomen asemasta

Lue oppikirjan kpl. 4 ja tutustu muistiinpanoihin sortokaudesta.
Laadi vastaus kysymykseen:
Miten suomalaiset pyrkivät puolustamaan autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana?

2. Yhteiskunnallisia uudistuksia

Porvoon valtiopäivien jälkeen valtiopäiviä ei kutsuttu koolle ennen kuin vuonna 1863, kun Venäjän keisariksi tuli uudistusmielinen Aleksanteri II. Koska valtiopäivät eivät olleet kokoontuneet yli viiteenkymmeneen vuoteen, oli kova tarve uudistaa lainsäädäntöä. Niinpä 1860- ja 1880-lukuja kutsutaan lainsäädännön kulta-ajaksi.


1863 kieliasetus: suomi ja ruotsi tasavertaisiksi virkakieliksi 20 vuoden kuluessa
1865 kunnallishallinnon uudistus
- kirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan
- kunnan vastuulle käyhäin- ja terveydenhoito
- kuntakokous
1866 kansakouluasetus: valtio tuki, jos kansakoulu haluttiin perustaa kuntaan
1869 uusi valtiopäiväjärjestys
- vp:t määräaikaisiksi. Aluksi joka 5. vuosi koolle, sitten joka 3. vuosi
- säätyjako jäi voimaan
1869 uusi kirkkolaki
1873 kaupunkien kunnallisuudistus
1889 rikoslain uudistus

2. Irti vanhasta - 1860-luvun murros

Lukekaa oppikirjan s. 17-21 ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin. Tehkää myös open jakama dokumenttitehtävä. Palauttakaa tehtävät palautuskansioon.

1. Millaista Suomen maatalous oli autonomian alkuaikoina?
2. Katso seuraava video kuolonvuosista https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA ja oppikirjan teksti ja vastaa kysymyksiin: Mistä nälkäkatastrofi johtui? Paljonko ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin? Miksi nopean avun saaminen kärsiville oli tuolloin vaikeaa?
3. Millaisiiin ryhmiin väestö oli jakautunut autonomian aikana?
4. Miten maataloutta uudistettiin nälkävuosien jälkeen?
5. Minne maaseudun liikaväestö muutti 1800-luvun lopussa?

1860- ja 1880-lukujen murros

Porvoon valtiopäivät 1809 -> autonomia

Nukkuva kansa 1809 ->1860-luku
Valtioyö
 - ei uusia lakeja
 - virkamiesvalta
 - konservatismi
 - merkantilismi
Nationalismia yläluokissa

Heräävä kansa 1860- ja 1880-luvut
Herättäjiä Aleksanteri II, liberalismi ja nälkävuodet
Valtiopäivätoiminta
 - uusi lainsäädäntö
 - liberalismi
Teollistumisen käynnistyminen
Maatalouden teollistuminen

Heräämisen vaikutukset
- taloudellinen kehitys
- elintason nousu
- kaupungistuminen
- uudet kansanliikkeet
- sääty-yhteiskunnan murentuminen

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen

Lue oppik.s. 14- 15 ja vastaa tehtäviin.
1. Millainen aate oli kansallisromantiikka?
2. Millaisia vaikutuksia sillä oli Suomessa?
3. Suomen kansallisromantiikan suurmiehiä olivat Runeberg, Lönnrot ja Snellman. Millainen rooli heillä oli suomalaisten herättämisessä kansalliseen tietoisuuteen?