5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat
opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja
kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan
rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen
käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitotoimia. Kasvatuskeskustelussa
ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan
määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus
on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen
varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja
määräaikainen erottaminen ovat kurinpitotoimia.42
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun
tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla
oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi.
Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin
parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.
Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen
erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta,
jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus
osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että
toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi
taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi,
mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota
oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on
järjestettävä 36h §:ssä tarkoitettuna oppilashuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti
oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa
tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen
tukemiseksi. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja
oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava
oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.
Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja
kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä
tarvittaessa lisäksi koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle
viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36
§:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää
määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle
oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus
toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on
varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen
suunnitelman laatimiseen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty
kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi,
järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu
luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty
jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi.43
Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä
suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä
menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä
oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.
Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja
kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana
opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että
suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään
koulukohtaisesti.
Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan
käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä
oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin
syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että
tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla
suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää
oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.
Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee
lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa
sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja
oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.
____________________________
42 Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013) (163/2022)
43 Perusopetuslaki 36 § (477/2003) ja 36 a - 36 i § (1267/2013) (163/2022)
Jyväskylän paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Kasvatuskeskustelua käytetään, kun oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä kasvatuskeskusteluun enintään kahdeksi tunniksi.
Kasvatuskeskustelu suoritetaan osissa tai kerralla mahdollisimman pian tapahtuneesta koulupäivän aikana, koulupäivää ennen tai sen jälkeen. Keskustelussa on yksilöitävä teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Samalla on selvitettävä tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot, joilla käyttäytymistä ja oppilaan hyvinvointia voidaan koulussa parantaa. Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt. Keskustelu tulee kirjata Wilmaan ja siitä on ilmoitettava oppilaan huoltajille, joille varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Samasta asiasta voidaan määrätä uudelleen kasvatuskeskusteluun tai jälki-istuntoon.
Opetuksen epääminen oppilaalta määräajaksi
Tarvittaessa oppilas voidaan häiritsevän käytöksen vuoksi poistaa luokkahuoneesta tai muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta. Valvontavastuut tarkennetaan koulukohtaisessa lukuvuosisuunnitelmassa. Vakavissa häiriökäyttäytymistilanteissa, jotka uhkaavat esimerkiksi muiden oppilaiden fyysistä turvallisuutta, oppilaalta voidaan rehtorin päätöksellä evätä oikeus osallistua opetukseen joko jäljellä olevan työpäivän ajaksi tai tarvittaessa myös seuraavan työpäivän ajaksi.
Mikäli päädytään opetuksen epäämismenettelyyn, oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen suunnitelma, jossa tarkennetaan seuraavat asiat:
- opetuksen järjestäminen, toteuttaminen ja seuranta opetuksen epäämisen aikana
- tukitoimet opetukseen palaamiseen turvallisesti
- huoltajan ja oppilaan osallisuus suunnitelman laatimisessa
- oppilaan mahdollisuus keskustella koulupsykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana
- valvontavastuut epäämisen aikana
- asianosaisten tiedottaminen
- tarvittava moniammatillinen yhteistyö sosiaalihuollon ja muiden viranomaisten kanssa
- muut tarvittavat tukitoimet
Yhteistyö ja perehdyttäminen
Kurinpidollisissa asioissa työyhteisöjen sisällä olevien tiimien lisäksi käytetään kaupungin tasolla tarvittavia asiantuntija- ja ammattihenkilöstön palveluja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Yhteistyö koulujen kesken on tärkeää yhteisiä käytänteitä sovittaessa. Palvelun laadun tavoitteena on yksilön asioiden hoitamisen sujuvuus ja mahdollisimman nopea käsittely. Henkilökunnan perehdyttämisessä hyödynnetään kaupungin yleisiä perehdytysmateriaaleja, sekä muita hyvää ja turvallista koulupäivää tukevia suunnitelmia.
Lukuvuosittain pidetään huoli siitä, että koulun henkilökunnalla ja oppilailla on ajantasainen tieto kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisestä. Perusopetuslain sisältämät toimivaltuudet tulee jokaisen koulussa työskentelevän hallita. Niihin liittyvät kaupunkitasoiset ohjeistukset kerrataan säännöllisesti. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista koulujen kotisivuilla ja/tai Wilman välityksellä.
Järjestyssäännöt käydään läpi lukuvuosittain.
Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen
Toimintamallin tavoite
Jyväskylän kaupungin perusopetuksen kiusaamisen vastaisen toimintamallin tavoitteena on vähentää kiusaamista ja parantaa siihen puuttumista. Kiusaamisen vastaiseen toimintamalliin sisältyy kiusaamisen, häirinnän ja syrjinnän ennaltaehkäisy, niihin puuttuminen, seuranta ja jälkituki. Mallin painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä, kuten läpi lukuvuoden jatkuvassa ryhmäytymisessä, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisessa, tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, myönteisessä vuorovaikutuksessa sekä koko henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sitoutumisessa yhteiseen toimintakulttuuriin. Kiusaamisen vastainen toimintamalli sisältää toimintaohjeet, miten kiusaamiseen puututaan ja miten sitä seurataan systemaattisesti. Tärkeä osa kiusaamisen vastaista toimintaa on jälkituki, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä.
Kiusaamisen vastaisen toiminnan päämääränä on, että jokainen Jyväskylässä asuva lapsi ja nuori saa kehittyä ja oppia turvallisessa oppimisympäristössä, jossa ennaltaehkäistään kiusaamista sen kaikissa muodoissa ja puututaan siihen systemaattisesti. Jokainen aikuinen, lapsi ja nuori suhtautuu kiusaamisen vakavasti ja tekee työtä sitä ehkäistäkseen. Kiusaamisen vastainen työ rakentuu yhteisöllisen, kunnioittavan ja avointa viestintää toteuttavan toimintakulttuurin osana. Perustana on turvallinen oppimisympäristö, jota vahvistetaan kannustamalla hyvinvointia edistävään, rakentavaan ja myönteiseen vuorovaikutukseen. Mikäli kiusaamista tai muuta ei-toivottua vuorovaikutusta ilmenee, tilanteisiin puututaan matalalla kynnyksellä. Jyväskylän kaupungissa kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen ovat osa lapsen ja nuoren eheää ja turvallista opinpolkua.
Jokaisen koulun kiusaamisen vastaisen työn perustana on turvallinen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvon periaatteisiin rakentuva oppimisympäristö, jossa kiusaamista ennaltaehkäistään suunnitelmallisesti, siihen puututaan systemaattisesti ja tarjotaan tukea kiusaamiskokemuksista selviytymiselle. Oppilaiden ja koulun aikuisten välisen myönteisen vuorovaikutussuhteen ja luottamuksen rakentaminen sekä oppilaiden osallisuuden vahvistaminen ovat kiusaamisen vastaisen työn onnistumisessa avainasemassa.
Koulukohtainen häirinnän ja kiusaamisen vastaisen toiminnan suunnitelma kirjataan yksikön vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan, joka on yleisesti nähtävissä koulun nettisivulla. Suunnitelman tulee noudattaa valtakunnallisia ohjeistuksia ja Jyväskylän kaupungin perusopetuksen kiusaamisen vastaisen toimintamallin linjauksia. Kaupunkitasoinen, kaikille yhtenäinen toimintamalli mahdollistaa sen, että kiusaamista ennaltaehkäistään, siihen puututaan johdonmukaisesti ja kiusaamistapauksia seurataan systemaattisesti koulusta riippumatta. Koko perusopetuksen henkilöstön tulee olla tietoisia yhteisestä toimintamallista ja -kulttuurista.
Kiusaaminen ja koulukiusaaminen
Tutkimuksissa käytetyn, yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan kiusaaminen on toistuvaa, tahallista toisen ihmisen henkistä, fyysistä tai sosiaalista vahingoittamista, ja kiusatuksi joutuneen on usein vaikea puolustautua (Hamarus, 2008, s. 12; Olweus, 1993; Salmivalli ym., 2018, s. 6). Kiusaaminen voidaan määrittää myös ryhmässä tapahtuvaksi loukkaavaksi ja vahingoittavaksi vuorovaikutusprosessiksi (Laaksonen & Repo, 2016). Kiusaaminen on usein pitkään jatkunut alistussuhde, johon puuttuminen vaatii systemaattisuutta ja sinnikkyyttä. Erilaiset loukkaavat teot, kuten lyöminen, nipistely, nimittely, elehtiminen, pois sulkeminen ryhmästä, selän takana puhuminen, uhkailu jne. tai tahallaan tekemättä jättämiset voivat olla kiusaamista. Monesti kiusaaminen tapahtuu useilla eri tavoilla samassa vuorovaikutusprosessissa. Mikäli ihminen kokee tulleensa kiusatuksi tai hänen oikeuttaan koskemattomuuteen ja yksityisyyteen on loukattu, tilanne on otettava aina vakavasti ja siihen on puututtava.
Jotta kiusaaminen, häirintä, syrjintä ja yksinäisyys saadaan vähenemään, tulee aikuisten puuttua kaikentyyppiseen kiusaamiseen matalalla kynnyksellä ja ottaa se vakavasti. Myös kertaluonteisiin tilanteisiin puututaan. Ryhmädynamiikkaa kehitetään ja yksinäisyyttä ehkäistään luokissa tietoisesti panostaen tutustumiseen, ryhmäytymiseen, statuserojen vähentämiseen ja turvallisen ja kannustavan ilmapiirin luomiseen.