Päätelkää seuraavien dokumenttien perusteella, miten kullakin aikakaudella on suhtauduttu vieraisiin kulttuureihin. Onko ilmennyt rasismia ja millaista se on ollut?
Lähde: Isaksson & Jokisalo: Kallonmittaajia ja skinejä, rasismin aatehistoria. 1999

antiikki:
Yleinen, mutta erityisesti kreikkalais-roomalaisen kauden yksityiskohtaisempi kuva mustista oli hyvin positiivinen; alkuperäisiä suosiollisia vaikutelmia ei muutettu huolimatta kaukana etelässä asuvia villejä heimoja koskevista kuvauksista ja vaikka yhteenotot mustien kanssa olivat tulleet tavallisemmiksi. Välimeren kansat tunsivat selvästi kunnioitusta etiopialaisia ja heidän elämäntapaansa kohtaan.

keskiaika:
Älköön tosi uskovainen epäilkö etteikö jokainen, joka on syntynyt missä tahansa inhimillisenä olentona, vaikuttipa hän aistiemme kertoman mukaan kuinka oudolta tahansa ulkomuodoltaan, väriltään tai puhetavaltaan, tai miltä tahansa luonteensa kyvyltä, osalta tai ominaisuudelta, ole polveutunut ensimmäisestä ihmisestä, joka on luotu. (kirkkoisä Augustinus 300-luvulla)

1500-luku:
Ja minä en voi välttää mainitsemasta lyhyesti noita, jotka on löydetty salaisilta saarilta ja joita tunnetaan vielä vähän. On vaikea uskoa, että he ovat polveutuneet Aatamista – että Aatamin lapset olisivat menneet salaisille saarille. Mutta sitä saattaisi kyllä harkita, että nämä ihmiset ovat eri Aatamista. On vaikea väittää, että he olisivat sukulaisia lihan ja veren välityksellä. (lääkäri ja luonnonfilosofi Paracelsus, Astronomia magna, 1520)
He (juutalaiset) antavat meidän tehdä työtä otsamme hiessä, samalla kun he saalistavat rahamme ja tavaramme istuen uunin takana laiskotellen, komeillen – – syöden, juoden ja viettäen kylläisiä ja mukavia päiviä meidän työllämme hankitulla tavaralla – – He ovat siis meidän herrojamme ja me heidän orjiaan omaisuuksinemme, hikinemme ja töinemme. (uskonpuhdistaja Martti Luther)

1600- ja 1700-luvut:
Mitä onkaan tämä äänekäs julistus, että inhimillisiä on heitetty yli laidan? – – Tässä on kysymys irtaimistosta tai tavaroista. – – Tämä omaisuus – ihmisolennot, jos niin haluatte – on heitetty yli laidan; tapahtuiko se loppujen säästämiseksi vai ei, vain siitä tässä on kysymys. (Englantilainen asianajaja, joka puolusti laivanomistajien oikeutta heittää orjat mereen, vakuutusyhtiö ei halunnut maksaa korvauksia orjista)
– – Carl von Linnén Systema Naturaen ensimmäinen painos 1735. Teoksessa Linné jakoi ihmiskunnan neljään muunnokseen, Europeaus albukseen (keltainen), Americanus rubescensiin (punertava), Asiasticus fuscukseen (keltainen) ja Africanus nigeriin (musta). – – Myöhemmin hän lisäsi eräänlaisen kaatoluokan Homo sapiens monstrosus, johon hän sijoitti myös saamelaiset.

1800-luku:
Neekeri esittää – – luonnollista ihmistä sen koko villeydessä ja hillittömyydessä – – ei ole löydettävissä mitään inhimilliseltä kuulostavaa tässä luonteessa. Lähetystyöntekijöiden kertomukset vahvistavat tämän täysin. Neekerit ansaitsevat siksi ihmisten täydellisen halveksunnan. (saksalainen filosofi Friedrich Hegel)
Esimerkiksi neekereiden otsa on hyvin kapea, heidän musiikilliset ja matemaattiset lahjansa ovat yleensä hyvin rajoittuneet. Kiinalaisilla, jotka pitävät väreistä, on hyvin kehittynyt silmäkulmavalli, ja me huomaamme, että se on merkki hyvin kehittyneestä väriaistielimestä. Blumenbachin mukaan kalmukkien pää on litistynyt ylhäältä ja heillä on hyvin laaja syrjämä sen elimen päällä, joka luo taipumuksen himoon – – Tällä tavalla voi eri kansojen tapaa ajatella ja tuntea verrata heidän eniten kehittyneisiin elimiinsä. (luonnontieteilijät Gall ja Spurzheim 1815)
Siten sivistyneiden yhteiskuntien heikot jäsenet synnyttävät kaltaisiaan. Kukaan, joka on omistautunut kotieläinten jalostamiseen, ei epäile, etteikö sellainen ole mitä vahingollisinta ihmiskunnalle. – – tuskin kukaan on niin tietämätön, että sallisi huonoimpien eläimiensä lisääntyä, lukuun ottamatta ihmisen itsensä lisääntymistä. (luonnontutkija Charles Darwin)
Olen vakuuttunut, että ensi vuosisadalla ihmiset teurastavat miljoonittain toisiaan, koska heidän kalloindeksinsä eroavat asteen tai pari. (ranskalainen antropologi Lapouge, 1899)

1900-luku:
Korkea-asteinen heikkomielisyys on hyvin, hyvin yleistä lounaisosien espanjalais-, intiaani- ja meksikolaisperheissä ja myös neekereiden keskuudessa. Heidän tyhmyytensä näyttää olevan rodullista, tai ainakin synnynnäistä – – (amerikkalainen psykologi Henry Goddard, 1916)
Kaikki se, mitä nykyisin tämän maan päällä ihailemme – tiede ja taide, tekniikka ja keksinnöt – on ainoastaan muutamien harvojen kansojen ja alun alkuaan ehkä yhden rodun luovaa tuotetta. Niiden varassa on myöskin koko tämän kulttuurin pystyssä pysyminen. (Adolf Hitler, 1941)
Elävätkö kansakunnat hyvinvoinnin vallitessa vai kuolevatko ne nälkään kuin juhdat, kiinnostaa minua vain sikäli, että me tarvitsemme niitä orjina omaa kulttuuriamme varten, mutta muuten ne eivät minua kiinnosta. (SS-johtaja Himmler, 1943)

2000-luku:
Geneettisesti ihmistä ei voida erotella rotuihin. Ns. neekeri- rotua ei ole olemassa niin kuin ei valkoista rotuakaan muuta kuin sopimuksenvaraisina, kulttuurisina kategorioina. Ihonväriltään samankaltaiset ihmisryhmät voivat erota toisistaan geneettisesti enemmän kuin jotkut ”eriväriset” ryhmät. – – Yhtä perusteltua olisi sanoa, että kaikki, joilla on korvanipukka muodostavat oman rotunsa. (sosiaaliantropologi Minna Säävälä, 2005)