Oppimispäiväkirja

14.4.2023 Demo: Kuvaamataidon arviointi, ympäristökierros & museokäynti

  • Haimme valmiit savityöt, jotka viime kerralla lasitimme.
  • Kävimme läpi kuvaamataidon arviointia Koulukuvis.fi sivuston avulla. (https://sites.google.com/view/koulukuvis/opettajalle/ops/arviointi?authuser=0)
  • Tutustuimme kuvataiteen opetusmateriaaleihin Avointen oppimismateriaalien kirjaston avulla (https://aoe.fi/#/materiaali/2090)
  • Kävimme ympäristökierroksella, jossa tutustuimme Alvar Aallon tekemiin rakennuksiin. 
  • Ennen kuin menimme Keski-Suomen museoon kävimme nopeasti näyttelykeskus Soihdussa.
  • Sitten tutustuimme Keski-Suomen museoon ja teimme siellä pohdintatehtäviä teoksista ja taiteesta yleisesti.

Lasituksesta tuli hiukan epätasainen, vaikka maalasin sen mielestäni huolellisesti. Tykkäsin enemmin lasittamattomasta työstäni.

Arviointi on muuttunut paljon siitä, mitä se oli omina kouluaikoinani. Silloin yksi tärkeimmistä arviointikriteereistä oli työn onnistuminen. Nykyään se ei ole enää niin tärkeää. Arvioinnissa keskitytään nykyään visuaaliseen havaitsemiseen ja ajatteluun, kuvalliseen tuottamiseen, visuaaliseen kulttuurin tulkintaan ja esteettiseen, ekologiseen sekä eettiseen arvottamiseen (Pentti & Cerdà, n.d.). 

Myös kuvaamataidon käsitys oppiaineena kaipaa muutosta arvioinnin lisäksi. Räsäsen (2010) mukaan taiteesta ei ole puhuttu tiedonkäsityksen laajentajana, vaan sillä on nähty enemmän olevan terapeuttinen, paineita lievittävä vaikutus koulukulttuurissa. Taidetta voisi hyödyntää enemmin tiedon oppimisessa muissa oppiaineissa, kuten esimerkiksi kemiassa tai fysiikassa. Taiteen ei tarvitsisi olla vain irtonainen osa tiedollisia taitoja kehittävien oppiaineiden rinnalla.

Ympäristökierroksellamme tutustuimme erilaisiin rakennuksiin ja niiden historiaan. Tulkitsimme ja havaitsimme ympäristöä sekä keskustelimme havainnoistamme. Myös perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) tavoitteen 1 mukaan oppilaita täytyy kannustaa havainnoimaan taidetta ja ympäristöään. Oppitunneilla voi lähteä tutustumaan vaikka koulun lähiympäristöön ja tehdä sieltä havaintoja eri aistien avulla. Myös erilaisten nähtävyyksien kiertäminen ja esimerkiksi museossa käyminen laajentaa oppilaiden kokemusmaailmaa. Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoitteen 8 mukaan oppilaita tulee ohjata tarkastelemaan taidetta ja muuta visuaalista kulttuuria teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista sekä pohtimaan historiallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta kuviin. Erilaisten taidenäyttelyjen avulla oppilaat pääsevät tarkastelemaan teoksia ja pohtimaan niitä eri näkökulmista. Oppilaat voivat jakaa näkemyksiään keskenään ja samalla he kehittävät kulttuurista osaamistaan, joka on opetussuunnitelman (2014) laaja-alaisen tavoitteen 2 päämääränä.

Lähteet:
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Kuvataide: vuosiluokat 3-6. Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkakokonaisuus/428781/oppiaine/466342

Pentti, M., & Cerdá, E. Arviointi. Koulukuvis.fi
Saatavilla: https://sites.google.com/view/koulukuvis/opettajalle/ops/arviointi?authuser=0

Räsänen, M. (2010). Taide, taitaminen ja tietäminen -kokonaisvaltaisen opetuksen lähtökohtia. Saatavilla: https://wiki.aalto.fi/display/Synnyt/3-2010?preview=/70792358/71010502/rasanen.pdf

Demo 31.3.2023: Länsimaisen taidehistorian aikajana, kollaasi & piirrostyö

  • Laitoimme pareittain eri aikakausien taidekortteja aikajanalle.
  • Teimme kollaasin mustalle A3, jossa piti valita aikakaudelle neljä ominaista muotoa/väriä/hahmoa.
  • Valitsimme Elinan kanssa aikakaudeksi Antiikin.
  • Sitten teimme Ebban kanssa iPadilla piirrostyön, jossa valokuvan päälle piirrettiin ääriviivoja myöten.
  • Lopuksi kävimme läpi tekemiämme töitä, ja jokainen laittoi pari työtä näytille.




Taidehistoria työ tuntui aluksi hankalalta, sillä en oikeastaan muistanut aikakausista mitään. Netti kuitenkin pelasti, ja lopulta aloin muistamaan enemmän. Piirrostyö oli hauska, ja se oli yllättävän helppoa. Sovelluksen käyttö oli aluksi hiukan hankalaa, sillä se sisälsi niin monia eri ominaisuuksia. Mutta kun oikeat työvälineet löytyivät, tekeminen alkoi sujua.

Taidehistoria työssä toteutui perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoite 9, jonka mukaan kuvataiteen tulee innostaa oppilasta kokeilemaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja omissa kuvissaan. Tässä työssä oppilas oppii eri aikakausien taiteesta ja muista ominaisista asioista. Pareittain tehtynä työ kehittää laaja-alaista osaamista, kuten ilmaisua ja vuorovaikutustaitoja. Myös kulttuurinen ja teknologinen osaaminen kehittyy tiedonhaun avulla.

Myös piirrostyössä teknologinen osaaminen on vahvasti läsnä. Sovelluksen käyttö voi tuntua hankalalta, ja piirtäminen ei ole ihan helppoa. Työhön kannattaakin valita oman taitotason mukainen kuva. Opettaja voi auttaa tässä asiassa. Hän voi myös haastaa oppilaita ja kehottaa heitä valitsemaan vaikeampia kuvia. Opettajan on hyvä huomioida oppilaille merkitykselliset visuaaliset kulttuurin teokset, tuotteet ja ilmiöt (Niinistö, n.d.). Tällöin oppilaat voivat motivoitua enemmän ja keskittyä työn huolelliseen tekemiseen.

Lähteet: 
Niinistö, H. (n.d.). Artikkelisarja kuvataiteen opetuksen tueksi: Mediakulttuurit ja virtuaalimaailmat kuvataideopetuksessa. Opetushallitus. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mediakulttuurit-ja-virtuaalimaailmat-kuvataideopetuksessa

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Kuvataide: vuosiluokat 3-6.
Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/oppiaineet/466342


24.3.2023 Demo: Grafiikka

  • Kävimme läpi päivän tehtävät.
  • Teimme työn jostakin ihmisestä esim. itsestä. Työ alkoi siitä, että valokuva muutettiin mustavalkoiseksi ja sen valoitusta sekä kontrastia muutettiin ääripäähän asti.
  • Kuva tulostettiin ja siitä leikattiin mustat kohdat pois, jolloin saatiin raamit. Sen jälkeen mustalla maalilla tuputettiin raamien sisäpuolet.
  • Toisena työnä oli iPadilla tehtävä työ, mutten ehtinyt enää tehdä sitä.
  • Lopuksi lasitin savikerralla tehdyn norppa-työn.





En ole kovin tyytyväinen kontrastityöhöni. Valitsin huonon kuvan, sillä paitani oli musta. Siksi oli todella vaikeaa erottaa hiuksia ja ylävartaloa toisistaan. Myös silmät epäonnistuivat. En tajunnut leikatessa, että silmien valkuaisista tulisi mustat. Yleisestikin minulla oli hahmotusvaikeuksia siinä, mikä olisi mustaa ja mikä valkoista. Sanoisin, että tämä on ollut minulle vaikein työ opintojaksolla tähän mennessä.

Yksinkertaisemman kuvan valitseminen tähän työhön voi helpottaa työskentelyä. Pienempien oppilaiden kanssa tai eriyttäessä, tämän kaltaiseen tehtävään kannattaa valita selkeitä kuvia, joista saa helposti poistettua haluamansa kohdat. Oppilailta tällaisen työn tekeminen vaatii kärsivällisyyttä. Kuitenkin lopputuloksen mahdollinen onnistuminen varmasti motivoi. Myös teknologian hyödyntäminen teoksissa voi innostaa ja se on kivaa vaihtelua perinteisempiin työmuotoihin.

Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoite 4: "ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisen taitojaan" ja laaja-alaisen osaamisen tavoite 5: tieto- ja viestintäteknologinen osaamisen kehittäminen, toteutuvat tässä tehtävässä.

Lähteet:
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Kuvataide: vuosiluokat 3-6.
Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkakokonaisuus/428782/oppiaine/466342Opetussuunnitelma

17.3.2023 Demo: Grafiikka - kohopaino ja kaiverrus

  • Katsoimme Taidegrafiikka: Kohopaino ja kaiverrus -videon, jossa esiteltiin linolevyä ja sen leikkaamista sekä kaivertamista.
  • Katsoimme myös toisen videon, jossa esiteltiin vedoksen tekemistä ja siihen tarvittavia työvälineitä. Vedos saadaan painolevystä. Sen tekemiseen käytetään vesiliukoista mustetta (painoväriä). Työ vaatii tasaisen alustan. Vedos tehdään telan avulla.
  • Työn tekeminen alkoi luonnostelulla lyijykynällä valkoiselle paperille.
  • Piirros piti sommitella viivojen/ruutujen avulla.
  • Lyijykynällä piirron jälkeen työ vahvistettiin mustekynällä ja kasteltiin vedellä. Sitten se painettiin linolevyä vasten. Ääriviivat jäivät levyyn ja niiden avulla viivat kaiverrettiin työhön.
  • Kaiverruksen jälkeen levy maalattiin painovärillä ja painettiin vasten värillistä paperia painolaitteen avulla.


En ollut aiemmin tehnyt tällaista kaiverrus-painotyötä. Työ oli sopivan haastava: kaivertaminen oli aluksi hankalaa materiaalin ja uusien välineiden vuoksi, mutta vähitellen työskentely alkoi onnistumaan paremmin. Töistäni tuli yllättävän hienoja.

Tälläisen työn voi tehdä pienempienkin oppilaiden kanssa. Linolevyn sijaan voi käyttää solulevyä, jonka kanssa voi olla helpompi toimia. Myös itse valittu työn teema voi innostaa ja motivoida oppilaita.

Rusasen ja Mäkisen (n.d.) mukaan oppilaan pysyvä suhde taiteeseen voi rakentua, kun opetuksessa tutkitaan monipuolisesti taidetta ja oppilasta ympäröivää muuta visuaalista kulttuuria. Tässä työssä onkin erilaisia työvaiheita ja menetelmiä, jotka tuovat vaihtelua perinteiseen maalaamiseen tai piirtämiseen, ja voi tällöin vahvistaa suhdetta kuvataiteeseen.

Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoite 1: "kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja erilaisia kuvallisia välineitä hyödyntäen" ja tavoite 4: "ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisen taitojaan", toteutuvat tässä tehtävässä.

Lähteet:
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Kuvataide: vuosiluokat 3-6.
Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkakokonaisuus/428782/oppiaine/466342

Rusanen, S. & Mäkinen, R. (n.d.) Artikkelisarja kuvataiteen opetuksen tueksi: Virtaavaa leikillisyyttä kuvataiteeseen. Opetushallitus. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/virtaavaa-leikillisyytta-kuvataiteeseen

10.3.2023 Demo: Ihmisen mittasuhteet & esinetyö

  • Kävimme läpi ihmisen piirtämistä esim. mittasuhteita. Tärkeää on huomioida erityisesti käsien pituus. Niistä tulee helposti liian lyhyet.
  • Katsoimme videon, jossa näytettiin ihmisen piirtämistä. Kahdeksan pään pituista viivaa helpottaa piirtämistä.
  • Piirsimme itsemme "supersankareina" ja väritimme ne Promarker-tusseilla.
  • Sitten teimme työn vesiliukoisilla puuväreillä jostakin esineestä. Esine ns. "nousi paperista" piirtokulmien ja varjojen avulla. Värityksen jälkeen työ siveltiin vedellä ja leikattiin.


Molemmissa töissä käytettiin paljon erilaisia välineitä, kuten esim. Promarker-tusseja tai vesiliukoisia puuvärejä. En ollut ennen käyttänyt kumpiakaan niistä. Taidetyöskentelyssä käytetään erilaisia taiteen strategioita ja niiden yhdistelmiä (Hiltunen, n.d.). Siksi töiden tekeminen on mielestäni mielekästä ja ei tuota tylsiäfiiliksiä.

Ihmisen piirtäminen tuotti haasteita, sillä mittasuhteiden hahmottaminen ei ole kovin yksinkertaista. Onnistuin kuitenkin lopulta työssäni ihan hyvin.

Myös oppilaiden kanssa ihmisen piirtämisen harjoittelu voi tuottaa haasteita. Siksi opettajan onkin hyvä havainnoillistaa mittasuhteita selkeiden merkkien (viivojen) avulla. Hänen on hyvä näyttää mallia vaikka dokumenttikameran/videon avulla. Molemmissa töissä toteutuu perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoite 4: "ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisen taitojaan."

"Taide voi toimia itseilmaisun ja -tuntemuksen välineenä, taide voi tulkita, se voi esittää sekä tehdä näkyväksi erilaisia asiantiloja, se voi toimia myös välittäjänä ja opastajana" (Hiltunen, n.d.). Supersankarityössä oppilaat saavat toteuttaa itseään, sillä jokainen saa ajatella itse, millainen olisi supersankarina. Tämä voi olla mielenkiintoista seurata opettajan näkökulmasta, koska oppilaista voi ilmetä uusia puolia.

Myös itselle tärkeän esineen valitseminen ja piirtäminen voi lisätä mielenkiintoa työtä kohtaan. Työssä saa käyttää omaa luovuuttaan, sillä pelkkää kopiointia opettajan mallin mukaan ei esiinny. Aluksi piirtokulmien ja varjojen piirtäminen voi olla hankalaa, mutta opettajan tai muiden oppilaiden tuki voi mahdollistaa lopulta onnistumisen kokemukset.

Lähteet:
Hiltunen, M. (n.d.) Artikkelisarja kuvataiteen opetuksen tueksi: Taiteelle ominainen työskentely rakentaa tekijäänsä ja maailmaa ympärillämme. Opetushallitus. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/taiteelle-ominainen-tyoskentely-rakentaa-tekijaansa-ja-maailmaa-ymparillamme

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Kuvataide: vuosiluokat 3-6.
Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkakokonaisuus/428782/oppiaine/466342Opetussuunnitelma

Demo 24.2.2023 Anna Ruthin luento (korvaava tehtävä poissaolosta)

  • Lähdin Talvipäiville, joten en päässyt tänään demolle. Korvasin demon Anna Ruthin luennon avulla.
  • Luento oli mielenkiintoinen, sillä taiteilija esitteli omia töitään ja kertoi taidenäkemyksestään.
  • Muistiinpanot luennosta löytyvät Portfoliostani erikseen.

Demo 17.2.2023: Elokuva-analyysi (korvaava tehtävä poissaolosta) & 19.2. näyttelykäynti

  • En päässyt demolle kipeyden takia. Tein korvaavana tehtävänä elokuva-analyysin Vinski ja näkymättömyyspulveri elokuvasta.
  • Elokuvan katsominen ja analyysin tekeminen oli hauskaa.
  • Muistan viimeeksi lukion filosofian kurssilla tehneeni samankaltaisen elokuva-analyysitehtävän.
  • Analyysin tekeminen vei paljon aikaa, sillä elokuva oli melkein kaksi tuntia pitkä. Analyysistä tuli mielestäni kuitenkin ihan hyvä, joten suuri ajankäyttö ei lopulta haitannut.
  • Osallistuin myös demolla tehtyyn ryhmätyöhön etäyhteyden välityksellä. Suunnittelimme ryhmäni kanssa kolmen oppitunnin mittaisen opetuskokonaisuuden, jonka teemana oli kestävä kehitys. Tunneillamme keksimme lasipurkeille erilaisia uusiokäyttötarkoituksia: helistin purkki, tuikkukippo ja "akvaario".
  • Muut kävivät tänään myös Jyväskylän taidemuseossa.

Elokuva-analyysin tekeminen voi olla hauskaa myös oppilaiden mielestä. Sen voi toteuttaa myös pienempien oppilaiden kanssa, sillä elokuvan voi valita ikätason perusteella ja kysymyksiä voi skaalata myös sen mukaan. Kuvaamataidon tunnit eivät aina tarvitse koostua vain tuotosten tekemisestä, vaan ne voivat sisältää esim. elokuvan katsomista ja sen sisällön analysoimista. Kallio-Tavin (n.d.) artikkelin mukaan työmuodot ja lähestymistavat voivat vaihdella lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti. Myös ryhmässä tekeminen voi herättää uusia ajatuksia ja luoda erilaisia näkökulmia asioihin.

Opetuskokonaisuussuunnitelmassa huomioimme kestävän kehityksen. Tällöin perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoite 11 toteutuu, jonka mukaan opetuksen tulee kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kestävä kehitys. Myös laaja-alainen tavoite 7 toteutuu, jossa painotetaan oppilaan ymmärrystä kestävästä kehityksestä.

Näyttelykäynti 19.2. Jyväskylän taidemuseossa: 


Teokset: Jyrki Markkanen "Kokoelmat / Alueet" Galleria 11.2.-19.3.2023



Teokset: TaidePiiLO "Vauvan vinkkeli" - taidenäyttely

Jyrki Markkasen ja Vauvan vinkkeli-näyttelyjen lisäksi taidemuseossa Tiina Pyykkisen näyttely.

Taidenäyttelyissä käyminen voi herättää oppilaissa uutta mielenkiintoa taidetta kohtaan. Varsinkin suuret taideteokset voivat puhutella ja herättää ajatuksia. Myös eri teemoja esim. urheilua käsittelevät näyttelyt voivat kiinnostaa oppilaita, jotka harrastavat jotakin urheilulajia vapaa-ajallaan. "Jokaisella oppilaalla on omat yksilölliset kulttuuriset kiinnostuksen kohteensa ja niihin liittyvät merkitykselliset kuvastot" (Kallio-Tavi, n.d.). Kaikki eivät ole siis kiinnostuneita samoista asioista ja siksi opettajan voi olla haastavaa löytää kaikkia miellyttävä taidenäyttely. 

Kallio-Tavin (n.d.) mukaan visuaalisessa kulttuurikasvatuksessa on olennaista katsominen, näyttäminen, tulkitseminen, kuvien tekeminen, arvottaminen ja kuvitteleminen. Taidenäyttely mahdollistaa esimerkiksi teosten tulkitsemista. Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoitteen 2 mukaan oppilas voi keskustella muiden oppilaiden kanssa tekemistään havainnoistaan ja ajatuksistaan sekä opetella harjoittelemaan näkemystensä perustelua. Myös tavoitteen 7 mukaan oppilas oppii tarkastelemaan kuvia eri tavoilla sekä pohtimaan todellisuuden ja fiktion suhdetta (Opetushallitus, 2014). 

Lähteet:
Kallio-Tavi, M. (n.d.) Artikkelisarja kuvataiteen opetuksen tueksi: Omat kuvakulttuurit ja visuaalinen kulttuurikasvatus. Opetushallitus.
Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/omat-kuvakulttuurit-ja-visuaalinen-kulttuurikasvatus

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Kuvataide: vuosiluokat 3-6.
Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkakokonaisuus/428782/oppiaine/466342Opetussuunnitelma

Demo 10.2.2023: Värien ja taidekuvien tarkastelua

  • Tarkastelimme ryhmissä erilaisia kuvia (taidetta, valokuvia yms.) VTS-menetelmällä (Visual Thinking Strategies).
  • Maalasin vesiväreillä Goethen kolmion loppuun.
  • Piirsimme jostakin maisemasta ensin piirroksen ja sitten maalasimme sen peiteväreillä. Työni jäi hiukan kesken.
  • Peitevärien osaamistavoitteet maisemamaalauksessa:
    • Värien sekoittamiseen ja välineisiin tutustuminen
    • Ympäristön havainnointi
    • Harmaan sävyjen tutkiminen
    • Viivapiirros -> maalaus muutamalla värillä





Korttien tarkastelussa toteutui perusopetuksen opetussuunnitelman tavoite 8, jonka mukaan opettajan tulee ohjata oppilasta tarkastelemaan taidetta ja muuta visuaalista kulttuuria teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista sekä pohtimaan historiallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta kuviin. VTS-menetelmä osallistaa ryhmää ja sitä käytetään ajattelun, vuorovaikutustaitojen, kulttuurisen kompetenssin, kielitaidon ja kuvanlukutaidon oppimisen välineenä (VTS Suomi ry, n.d.).

Peitevärityössä korostui ympäristön havainnoiminen ja havaintojen jäljitteleminen paperille. Hiltusen (n.d.) mukaan erilaisten ympäristöjen hyödyntäminen on tärkeää opetuksessa. Oppilas oppii myös yhdistelemään eri värejä ja hahmottamaan asioiden kokosuhteita. Tässä työssä toteutui esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelman tavoite 4, jonka mukaan opettajan täytyy ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisen taitojaan.

Lähteet:
Hiltunen, M. (n.d.) Artikkelisarja kuvataiteen opetuksen tueksi: Taiteelle ominainen työskentely. Opetushallitus. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/taiteelle-ominainen-tyoskentely-rakentaa-tekijaansa-ja-maailmaa-ymparillamme

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet. Kuvataide: vuosiluokat 3-6.
Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkakokonaisuus/428781/oppiaine/466342

VTS Suomi ry. (n.d.) Mikä on VTS-menetelmä?
Saatavilla: https://vtssuomi.fi/vts-tietoa/mika-on-vts-menetelma/

Demo 3.2.2023: Videoeditointi & värioppi

  • Editoimme edelliskerran animaatioelokuvat loppuun.
  • Katsoimme yhdessä animaatiot ja annoimme niistä suullisesti palautetta toisillemme.
  • Aloitimme harjoittelemaan värioppia.
  • Teimme paperille ison "Goethen" kolmion, joka jaoteltiin yhdeksään osioon.
  • Työni jäi hiukan kesken, joten jatkan sen ensi kerralla loppuun.
  • Vesiväreillä maalaaminen oli yllättävän haastavaa. Oikeiden värien löytäminen ei ollut helppoa.

Malli: 

Keskeneräinen työni:


Kun katsoimme ryhmien animaatioelokuvia, tunnelma oli leikkisä ja riemastunut. Vaikka olemme aikuisia osasimme heittäytyä animaatioiden tekemiseen ja niiden katsomiseen. Leikkiin perustuva työskentely vapauttaa ilmapiiriä elämykselliseen taideoppimiseen sekä tuottaa tekijöille iloa ja nautintoa uusien oivalluksien lisäksi (Rusanen & Mäkinen, n.d.).

Myös oppilaiden mielestä teosten katsominen koko luokan kesken voi olla mieluisaa. He voivat saada uusia ideoita toisiltaan, joita he voivat jatkossa hyödyntää. Vertaispalaute on tärkeää, sillä ikätovereilta saatu palaute voi koskettaa eri tavalla kuin pelkkä opettajan palaute. Yhdessä tekeminen tuo energisyyttä ja laajentaa oppimista, sillä oppilaat voivat onnistua yhteisöllisesti suoriutumaan vaativistakin tehtävistä, joihin he eivät välttämättä yksin pystyisi (Rusanen & Mäkinen, n.d.).

Vesivärityön tekeminen tuntui aluksi haastavalta, sillä en ollut pitkään aikaan käyttänyt vesivärejä. En muistanut niiden nimiä, joten jouduin googlaamaan ne. Lopulta työn tekeminen alkoi luonnistumaan ja se olikin yllättävän rentouttavaa. 

Vesivärejä voi hyödyntää kaiken ikäisten oppilaiden kanssa ja niillä voi tehdä hyvin monenlaisia töitä. Myös tässä työssä toteutuu opetussuunnitelman tavoite 4: "ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisen taitojaan" (Opetushallitus, 2014). Värioppia on tärkeää opettaa, jotta oppilaat oppivat hallitsemaan eri värien tuottamista ja niiden yhdistämistä teoksissaan.

Lähteet:
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Kuvataide: vuosiluokat 3-6.
Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkakokonaisuus/428782/oppiaine/466342

Rusanen, S & Mäkinen, R. (n.d.) Artikkelisarja kuvataiteen opetuksen tueksi: Virtaavaa leikkisyyttä kuvataiteeseen. Opetushallitus.
Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/virtaavaa-leikillisyytta-kuvataiteeseen

Demo 27.1.2023: Animaatio (3D)

  • Teimme ryhmissä animaation.
  • Jokainen ryhmä kirjoitti ensin lapuille subjektin, verbin ja adjektiivin. Sitten laput sekoitettiin ja nostimme sokkona kolme lappua. Saimme lapuista: "vanha hiiri ryömii".
  • Ajattelimme tehdä hiiren elämänkaaren nouruudesta vanhuuteen (kuolemaan).
  • Kuvasimme animaation iMotion-sovelluksella, lisäsimme Greenscreeniin taustan siihen tarkoitetulla sovelluksella ja editoimme animaation lopuksi iMoviella.
  • Saimme kuvattua animaation. Ehdimme myös lisätä ääntä ja saimme melkein alku- ja lopputekstit tehtyä.
  • Kuvaus oli hiukan haastavaa, sillä hiiren liikuttaminen oli vaikeaa ilman, että varjot näkyivät kuvassa.


Ajattelen, että lasten kanssa voi käyttää aiheen keksimisessä käyttämäämme lapputekniikkaa. Tällöin aiheen keksimiseen ei mene turhaa aikaa, jos se ei ole erikseen tavoitteena.

Aiheen arpomisessa voidaan käyttää myös kuvakortteja, jotka helpottavat vielä enemmän tarinan ja juonen keksimistä.

Tehtävä harjoitti erityisesti ryhmätyötaitoja sekä opetti käyttämään erilaisia teknologian sovelluksia. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoite 3: "innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen" sekä tavoite 4: "ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisen taitojaan", toteutuvat tässä tehtävässä. Myös opetussuunnitelmassa kuvattu laaja-alainen osaaminen kehittyy tässä tehtävässä, sillä ryhmätyö kehittää vuorovaikutustaitoja ja ilmaisua. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen vahvistuu erilaisten sovellusten käytön myötä.

Muovailuvahasta on helppo tehdä erilaisia hahmoja, joten sitä voidaan käyttää kaiken ikäisten oppilaiden kanssa. Ryhmässä tekeminen innostaa varmasti, ja tällaisen tehtävän tekeminen on hauskaa yhdessä. Myös opettajan omalla asenteella on suuri vaikutus tunnin toimintaan. Opettajalla tulee olla innostajan ja käynnistäjän rooli, jolloin toiminassa voi parhaimmillaan yhdistyä taiteen elämyksellisyys, tutkiva oppiminen ja oppilaiden aktiivinen rooli (Rusanen & Mäkinen, n.d.).

Tässä tehtävässä integroituvat hyvin kuvaamataito ja äidinkieli, sillä tarinan hahmon/hahmojen ja juonen keksiminen vaatii kirjallisiataitoja kädentaitojen lisäksi. Oppilas saa ryhmänsä kanssa itse päättää mitä he tekevät ja miten. Räsänen (2010, s. 50) kirjoittaakin, että oppilaan on hyvä olla mukana kaikissa oppimisprosessin vaiheissa, aina tuotteen ideoinnista, sen valmistamiseen.


Lähteet:
Räsänen, M. (2010). Taide, taitaminen ja tietäminen -kokonaisvaltaisen opetuksen lähtökohtia.
Saatavilla: https://wiki.aalto.fi/display/Synnyt/3-2010?preview=/70792358/71010502/rasanen.pdf

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Kuvataide: vuosiluokat 3-6.
Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkakokonaisuus/428782/oppiaine/466342

Rusanen, S. & Mäkinen, R. (n.d.) Artikkelisarja kuvataiteen opetuksen tueksi: Virtaavaa leikillisyyttä kuvataiteeseen. Opetushallitus.
Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/virtaavaa-leikillisyytta-kuvataiteeseen

Demo 20.1.2023: Keramiikka/savi + kipsi

  • Katsoimme tunnin alussa Peda.netista muutamat asiat esim. ryhmämme sivun.
  • Tutustuimme muutaman valokuvan avulla Picasson tekemiin keraamisiin töihin.
  • Aloitimme tekemään savitöitä. Tein Oonan kanssa parityönä kukan, joka kipsattiin lopuksi. 
  • Yksilötyönä tein norpan. 
  • Tunnin loppupuolella kävimme läpi tämän tehtävän osaamistavoitteet: luovuus; motoriset taidot; yritys, erehdys ja kokeilu; saveen ja työvälineisiin tutustuminen.



Saven työstäminen


Työ ennen kipsiä


Valmis norppa ilman muokattua taustaa

 
Työn osaamistavoitteet itsearvioituna


Norppa taustan kanssa

Räsäsen (2010, s. 50) mukaan taide-ja taitoaineet edistävät luovuuden lisäksi muun muassa kriittisyyttä, pitkäjänteisyyttä, riskinottoa, organisointikykyä ja yhteistyötaitoja. Työn suunnittelu oli helpompaa, kun parityöskentelyssä sai toiselta uusia näkökulmia. Myös oppilaat voivat kokea parityön/ryhmätyön mielekkäämpänä yksin puurtamisen sijaan. Oppilaat oppivat rakentavan keskustelun taitoja sekä taitoa tehdä kompromisseja työtä tehdessään.

Savea materiaalina voi hyödyntää monen ikäisten oppilaiden kanssa, sillä sitä on helppo käsitellä ja muokata. Myös työvälineet ovat yksinkertaiset, joten niiden käytössä ei luultavasti esiinny suurempia ongelmia. Oppilaat saavat toteuttaa itseään, sillä savesta voi tehdä paljon erilaisia asioita esim. kulhoja tai joitakin hahmoja. Aina oppilaille ei tarvitse antaa valmista aihetta, vaan he voivat käyttää omaa kekseliäisyyttä sitä miettiessä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoite 5: "ohjata oppilasta tavoitteelliseen kuvallisten taitojen kehittämiseen yksin ja yhteistyössä muiden kanssa" sekä tavoite 4: "ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisen taitojaan", toteutuvat tätä tehtävää tehdessä.

Lähteet:
Räsänen, M. (2010). Taide, taitaminen ja tietäminen -kokonaisvaltaisen opetuksen lähtökohtia. Saatavilla: https://wiki.aalto.fi/display/Synnyt/3-2010?preview=/70792358/71010502/rasanen.pdf

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Kuvataide: vuosiluokat 3-6.
Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkakokonaisuus/428782/oppiaine/466342

Demo 13.1.2023: Piirrustus ja grafiikka (aloituskerta)

  • Kävimme läpi kurssin tavoitteet, sisällöt ja portfolion idean.
  • Luimme Opetushallituksen laatiman artikkelin ja kävimme sitä yhdessä läpi.
  • Teimme jokainen oman teoksen siitä, mitä ajatuksia kurssista oli aluksi ollut.
  • Lähdin tunnin puolivälissä pois, sillä menin lääkäriin.


Ajatuksia kuvaamataidosta. En oikein osannut odottaa mitään, joten siksi päässä pyöri monia ajatuksia.