• En päässyt demolle kipeyden takia. Tein korvaavana tehtävänä elokuva-analyysin Vinski ja näkymättömyyspulveri elokuvasta.
• Elokuvan katsominen ja analyysin tekeminen oli hauskaa.
• Muistan viimeeksi lukion filosofian kurssilla tehneeni samankaltaisen elokuva-analyysitehtävän.
• Analyysin tekeminen vei paljon aikaa, sillä elokuva oli melkein kaksi tuntia pitkä. Analyysistä tuli mielestäni kuitenkin ihan hyvä, joten suuri ajankäyttö ei lopulta haitannut.
• Osallistuin myös demolla tehtyyn ryhmätyöhön etäyhteyden välityksellä. Suunnittelimme ryhmäni kanssa kolmen oppitunnin mittaisen opetuskokonaisuuden, jonka teemana oli kestävä kehitys. Tunneillamme keksimme lasipurkeille erilaisia uusiokäyttötarkoituksia: helistin purkki, tuikkukippo ja "akvaario".
• Muut kävivät tänään myös Jyväskylän taidemuseossa.

Elokuva-analyysin tekeminen voi olla hauskaa myös oppilaiden mielestä. Sen voi toteuttaa myös pienempien oppilaiden kanssa, sillä elokuvan voi valita ikätason perusteella ja kysymyksiä voi skaalata myös sen mukaan. Kuvaamataidon tunnit eivät aina tarvitse koostua vain tuotosten tekemisestä, vaan ne voivat sisältää esim. elokuvan katsomista ja sen sisällön analysoimista. Kallio-Tavin (n.d.) artikkelin mukaan työmuodot ja lähestymistavat voivat vaihdella lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti. Myös ryhmässä tekeminen voi herättää uusia ajatuksia ja luoda erilaisia näkökulmia asioihin.

Opetuskokonaisuussuunnitelmassa huomioimme kestävän kehityksen. Tällöin perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoite 11 toteutuu, jonka mukaan opetuksen tulee kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kestävä kehitys. Myös laaja-alainen tavoite 7 toteutuu, jossa painotetaan oppilaan ymmärrystä kestävästä kehityksestä.

Näyttelykäynti 19.2. Jyväskylän taidemuseossa: 


Teokset: Jyrki Markkanen "Kokoelmat / Alueet" Galleria 11.2.-19.3.2023



Teokset: TaidePiiLO "Vauvan vinkkeli" - taidenäyttely

Jyrki Markkasen ja Vauvan vinkkeli-näyttelyjen lisäksi taidemuseossa Tiina Pyykkisen näyttely.

Taidenäyttelyissä käyminen voi herättää oppilaissa uutta mielenkiintoa taidetta kohtaan. Varsinkin suuret taideteokset voivat puhutella ja herättää ajatuksia. Myös eri teemoja esim. urheilua käsittelevät näyttelyt voivat kiinnostaa oppilaita, jotka harrastavat jotakin urheilulajia vapaa-ajallaan. "Jokaisella oppilaalla on omat yksilölliset kulttuuriset kiinnostuksen kohteensa ja niihin liittyvät merkitykselliset kuvastot" (Kallio-Tavi, n.d.). Kaikki eivät ole siis kiinnostuneita samoista asioista ja siksi opettajan voi olla haastavaa löytää kaikkia miellyttävä taidenäyttely. 

Kallio-Tavin (n.d.) mukaan visuaalisessa kulttuurikasvatuksessa on olennaista katsominen, näyttäminen, tulkitseminen, kuvien tekeminen, arvottaminen ja kuvitteleminen. Taidenäyttely mahdollistaa esimerkiksi teosten tulkitsemista. Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoitteen 2 mukaan oppilas voi keskustella muiden oppilaiden kanssa tekemistään havainnoistaan ja ajatuksistaan sekä opetella harjoittelemaan näkemystensä perustelua. Myös tavoitteen 7 mukaan oppilas oppii tarkastelemaan kuvia eri tavoilla sekä pohtimaan todellisuuden ja fiktion suhdetta (Opetushallitus, 2014). 

Lähteet:
Kallio-Tavi, M. (n.d.) Artikkelisarja kuvataiteen opetuksen tueksi: Omat kuvakulttuurit ja visuaalinen kulttuurikasvatus. Opetushallitus.
Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/omat-kuvakulttuurit-ja-visuaalinen-kulttuurikasvatus

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Kuvataide: vuosiluokat 3-6.
Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkakokonaisuus/428782/oppiaine/466342Opetussuunnitelma