Olen oivaltanut tällä opintojaksolla monia eri tapoja, miten eri lailla historiaa voi opettaa. Kuinka draaman keinoin ja erilaisten tutkivien menetelmien historian opetuksesta saa hauskaa ja kiinnostavaa oppilaille. Nämä menetelmät ovat minulle aivan uusia, koska meillä historian opetus oli ”perus” opetusta, eli ope selittää ja sen jälkeen kirjan tehtävien tekoa.

Voisin jo harkassa toteuttaa jonkinlaisen historian projektin esimerkiksi pakohuone-pelin tavalla. Haluan ehdottomasti tuoda näitä erilaisia projekteja ja eläytymisiä omille oppitunneille tulevaisuudessa. Minusta rooliin eläytyminen oli myös erinomainen tapa opettaa historiallista empatiaa ja jonkun historiallisen arvoituksen miettiminen ryhmissä. Tämän tyylisiä opetusmenetelmiä haluan ehdottomasti tuoda omaan opeukseeni. Minusta arviointi video oli erittäin hyvä ja haluaisin pitää myös kokeita tulevaisuudessa oppimistilanteen tavoin. Eli vihjeitä kokeessa, joka auttaa oppilasta palauttamaan mieleen tai muilla tavoin. Haluan myös ehdottomasti soveltaa näitä opittuja opetusmenetelmiä muissa oppiaineissa.

Lisätietoa haluisin vielä erilaisista toiminallisista, erilaisia projekteista tai draaman keinon toteutettavista. Olisiko kenties jotain ideapankin tyyppistä, jossa olisi erilaisia luovia ideoita oppitunneille kerätty yhteen esim. liikunnassa on sporttipankki liikunnanopettajille.

Haastavalta tuntuu vielä hahmottaa alakoululaisten historian oppiaineen sisältö ja se, kuinka saisi luotua hyviä projekteja itse. Koen, ettei minulla ole kauhean hyvä historia asiantuntemus ja sitä haluisin vielä kehittää.

Suurimmat oivallukseni kyseisellä opintojaksolla ovat liittyneet historian tiedon luonteeseen ja sen tarjoamiin moninaisiin opetuksen muotoihin. Toisin sanoen, käsitän nyt historian entistä selkeämmin subjektiivisena ihmisten tekemänä tulkintana saatavilla olevista lähteistä, eikä absoluuttisena totuutena. Tämä oivallus tarjoaa uuden näkökulman historian oppimiseen ja sen tutkimiseen. Historian tietämys ei siis tarkoita mahdollisimman tehokasta muistamista tai asioiden ulkoa opettelua vaan omakohtaista kiinnostusta ja intoa tutkia menneen ajan tapahtumia. Lisäksi historia auttaa meitä ymmärtämään nykyisyyttä, ja juuri tämän takia se on nykyäänkin erittäin merkityksellistä.

Tulevaisuuden opettajana halaisin innostaa oppilaita tutkimaan historiaa ja tarkastelemaan sitä äsken mainitusta näkökulmasta. Haluaisin innostaa oppilaita ymmärtämään, että yhtä lailla he ovat historian tutkijoita lähteitä tulkitessaan. Lisäksi haluaisin opettajana saada oppilaat käsittämään, että emme voi saada absoluuttisen varmaa tietoa menneestä vaan muodostamme useiden eri käsitysten pohjalta eri lähteitä hyödyntäen ymmärrystä menneestä. Opetteajana haluan innostaa oppilaita tutkivaan ja kokemukselliseen oppimiseen jotta heidän käsityksensä historian oppimisesta olisi mielenkiintoinen, hauska ja luova.

Opettajana halaisin vielä nähdä enemmän käytännön esimerkkejä luokassa toteutetusta tutkivasta opetuksesta ja eri opetusmuotojen hyödyntämisestä. Koen käytännön toteutuksen itselleni vielä haasteelliseksi, joten tämän vaatisi käytännön harjoituksia oppilaiden kanssa.

Tällä opintojaksolla olen oivaltanut historian tieteen monipuolisen luonteen sekä sen, miten historian opiskelusta voi saada oppilaille mieleistä, innostavaa ja jopa jännittävää. Olen ymmärtänyt tutkivan oppimisen muotoja sekä sen, miten esimerkiksi erilaisia historiallisia lähteitä voidaan lähteä tutkimaan oppilaiden kanssa. 

Lähden viemään oppejani käytäntöön siten, että mielestäni olisi kiva päästä kokeilemaan esim. harjoittelussa historian tutkivan oppimisen oppitunnin pitämistä. Haluan oppia lisää erilaisista opetustyyleistä ja päästä harjoittelemaan niitä käytännössä jo opintojen aikana. Halaun myös toteutaa erilaisia historian oppimiskokonaisuuksia, esim. eläytymistehtäviä ja tutkivan oppimisen tehtäviä myöhemmin opettaessani historiaa. Olen oivaltanut, että se käsitys minkä itse olen saanut omasta historian opetuksestani on aika erilainen, kuin minkä olen saanut tältä kurssilta. Se kertoo siitä, miten erilainen opetustyyli minun opettajillani on ollut, ja kuinka paljon se on vaikuttanut esim. omaan mielikuvaani historian opiskelusta. 

Koen, että kaipaisin vielä lisää tietoa ja harjoitusta siitä, miten tutkivan oppimisen kokonaisuuksia käytännössä pidetään alakoulussa. Miten paljon ne vaativat suunnittelua, löytyykö jostain jotain valmiita pohjia ja kuinka kauan esimerkiksi yhtä aihetta käsitellään oppilaiden kanssa. Teoria tuntuu tutulta, mutta käytännön puoli on itselleni vielä vieras ja tuntuukin vielä haastavalta se, miten käytännössä tämänkaltaisia oppimiskokonaisuuksia saisi pidettyä oppitunneilla. Esimerkiksi pakohuone-pelin pitäminen historian teemoilla kiinnostaisi minua, mutta en tiedä miten sitä voisi lähteä toteuttamaan.

Tällä opintojaksolla olen oivaltanut, että historian opetus kannattaa järjestää tutkivan oppimisen ja toiminnallisuuden kautta. Olin jo aiemmin toiminnallisuuden kannalla, mutta tällä kurssilla sain paljon lisätietoa siitä, millaista tutkiva oppiminen on. Sain myös konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia tutkivan oppimisen tehtäviä ja projekteja historian tunneilla voi oppilaiden kanssa toteuttaa. Olen myös ymmärtänyt, että historiallinen tieto (myös oppikirjoissa) on lähteisiin perustuvaa tulkintaa ja on tärkeää avata tätä näkökulmaa myös oppilaille. Kiinnostava näkökulma oli myös se, että vaikka tiesin, että myös koe ja arviointi ovat osa oppimista, voi se myös itsessään olla oppimistilanne, eikä siinä tarvitse mitata osaamista perinteisellä tavalla. Myös yhteiskuntaopin opetus jo alakoulussa on ollut minulle uusi, mutta kiinnostava aihe. En aikaisemmin tiennyt, mitä tavoitteita opetussuunnitelmassa on alakoulun yhteiskuntaopille, mutta tutustuttuani niihin olen ymmärtänyt, että oppiaineen sisällöt ovat tärkeitä käsiteltäviksi jo alakoulutasolla. 

Minusta kurssin sisällöt ovat olleet erittäin hyödyllisiä omaa opettajuutta ja sen kehittymistä ajatellen. Aion soveltaa tutkivaa oppimista myös muissa oppiaineissa ja oppituntien suunnittelussa. Tutkivan oppimisen projekteja voisi mahdollisesti toteuttaa opetusharjoittelussa. Koska olen itse saanut varsin erilaista historian opetusta, ei minulla ole aiempaa kokemusta toiminnallisesta ja tutkivasta historian opetuksesta. Kaipaisin ehkä vielä lisää käytännön vinkkejä, miten tällaisia kokonaisuuksia kannattaa suunnitella ja toteuttaa. Näin opintojen alussa konkreettinen oppituntien järjestäminen tuntuu vielä jännittävältä ja en tiedä osaanko varmasti suunnitella ne järkevästi esim. ajankäytön ja sisällön kannalta. Kurssilla oppimani asiat ovat saaneet minut kiinnostumaan historian opettamisesta aiempaa enemmän. Olen myös innostunut kertaamaan historian tapahtumia, jotta ymmärrän varmasti aihealueet, joita tulen tulevaisuudessa opettamaan. 

Tällä opintojaksolla olen oivaltanut paljon historian opetuksen monimuotoisuudesta ja historian luonteesta. Olen pohtinut saamaani opetusta ja erilaisia opetusmenetelmiä kriittisesti.
Olen myös ymmärtänyt sen, kuinka tärkeää on saada historian opetus oppilaille mielenkiintoiseksi ja edelleen oppimista kannustavaksi. Itselle oli mielenkiintoisinta huomata kuinka monella tapaa historian opetuksesta voi tehdä toiminnallista ja mielekästä. 
Historian luonteesta olen ymmärtänyt sen, että suuri osa nykypäivän tiedoista perustuu erilaisten lähteiden tulkintaan ja siksi onkin tärkeää selittää oppilaille miten historian tieto rakentuu sekä kannustaa heitä moniperspektiiviseen tarkasteluun ja kriittiseen ajatteluun historiaa opiskellessa. 
Jatkossa historiaa sekä yhteiskuntaoppia opettaessani haluaisin myös hyödyntää toiminnallisia opetustapoja esim. eläytymistehtävien, ongelmanratkaisun ja yhteistyön kautta. Arviointiin liittyen haluan myös pitää koetta oppimistilanteena. 

Olisi kiinnostavaa vielä kuulla mistä löytää tukea toiminnalliseen opetukseen, esim materiaaleja tai esimerkkejä.

Suurimpia oivalluksiani on ollut se, että historian ja yhteiskuntaopin opiskelun ei tarvitse olla yhtä luentomaista, kun itselläni on peruskoulussa ollut. Pelit, leikit, draama ja tutkiva oppiminen on ollut itselleni uutta tässä asiayhteydessä, ja on ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon on eri tapoja saada oppilaat kiinnostumaan näistä aineista. On myös ollut mielenkiintoista huomata, että historian opiskelussa ei pääosassa tarvitse olla vuosilukujen ulkoa muistaminen, vaan kuinka tärkeämpää on esimerkiksi historiallisen empatian sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen, sekä se, miten historia edelleen näkyy meillä nykypäivänä.

Haluan tulevaisuudessa ehdottomasti itse hyödyntää niin historian ja yhteiskuntaopin kuin myös muiden aineiden opiskelussa tutkivaa oppimista sekä pelillisyyttä. Antaa oppilaille mahdollisuus osallistua oppimiseen muutenkin kuin vain paikallaan istuen ja kuunnellen. Olisi hauska päästä jo harjoittelun aikana pistämään oppimani asiat käytäntöön. Haluan harjoittelujeni aikana, sekä tietysti myös siitä eteenpäin, päästä kokeilemaan erilaisia tapoja tehdä näiden oppiaineiden oppimisesta lapsille mielenkiintoisempaa ja hauskempaa, kuin mitä se itselläni on ollut.

En vielä ehkä ole täysin varma siitä, kuinka esimerkiksi tutkivan oppimisen projekteja lähdetään käytännössä soveltamaan, mitä kaikkea sellaisten oppituntien suunnittelussa täytyy ottaa huomioon ja kuinka paljon enemmän aikaa vievää se loppujen lopuksi on. Olisi kiva tietää, löytyykö projekteille, eläytymistehtäville ymv. valmiita pohjia esimerkiksi joltain tietyltä verkkosivulta, vai pitääkö niitä metsästää kissojen ja koirien kanssa netin syövereistä.

Tällä opintojaksolla tärkeintä on ollut se, että ollaan keskusteltu historian ja yhteiskuntaopin opetuksen tärkeydestä. Tutkivan oppimisen tehtävä on innostanut katsomaan näiden aineiden oppimista ja opettamista aivan uudella, innostavalla tavalla, jota en koskaan kokenut omalla koulupolulla. On ollut kiinnostavaa kuulla ja pohtia omia ja muiden oppimiskokemuksia näistä aineista ja miten paljon motivaatio on riippunut opettajasta ja hänen opetustavasta.

Haluan itse vastaisuudessa tuoda historian ja yhteiskuntaopin opetukseen käytännöllisyyttä ja tehdä aiheista kiinnostavia oppilaille. Tämä saattaa olla haastava tehtävä, koska en itse koe olevani kovin kiinnostunut tai ajan tasalla opetettavista aiheista ja kokonaisuuksista. En myöskään koe olevani kovinkaan mielikuvituksellinen ihminen, joten on vaikeaa keksiä, miten tehdä opetettavasta aineesta kiinnostavaa ja innostavaa oppilaille. Tutkivan oppimisen tehtävä on kuitenkin työntänyt minua ulos mukavuusalueeltani, ja pyrin tulevaisuudessa tekemään samanlaisia toteutuksia enemmän.

Itse kiinnostuneena historian opiskelijana on ollut opintojaksomme aikana mielenkiintoista vähitellen siirtyä oppilaan roolista opettajan silmälaseilla katsomaan kyseistä oppiainetta. Yhtenä mieleenpainuvimmista oivalluksistani on ollut alkaa hahmottamaan kuinka historian tarinallisuutta (siis sitä, että historia on käytännössä aina ‘’tarinaa’’, tulkintaa perustuen historiallisiin lähteisiin’’) pystytään käyttämään tehokkaasti ja oppilaita kiinnostavasti opetuksessa. Olemme päässeet tarttumaan tähän myöskin ryhmätyöskentelyssämme, joka on mainiosti konkretisoinut demoilla käsittelemiämme teorioita ja uusia ajatuksia. Myöskin historian opetuksen yhdistäminen muihin oppiaineisiin, kuten esimerkiksi yhteiskuntaoppiin ja kuvaamataitoon on synnyttänyt mielessäni lukuisia uusia ideoita. 

Kun pääsen itse opettamaan historiaa, aion pitää mielessäni erilaiset tavat, joita olemme käsitelleet. Näin pyrin takaamaan, että omat oppilaani tulevat innostumaan historiasta aivan kuin minä. Yhtenä suurimmista käytännön asioista, jonka olen oppinut on oppituntien ja erilaisten opetustyylien suunniteluun käytettävän ajan suuruus. Kun jaksaa panostaa siihen millaisia oppitunteja pitää, on se hedelmällistä niin oppilaille, kuin itselleni opettajana. Hyvään pohjaan on helpompi lisätä uusia osia tai karsia epäolennaisia asioita pois. 

Yhteisopettajuuden ja yhdessä oppituntien suunnittelussa haluaisin vielä kehittyä ja löytää siihen parempia keinoja (esimerkiksi parempia viestintäkanavia ja/tai esitysmalleja). En ole itse ennen ollut sellaisella oppitunnilla, jossa olisi useampi kuin yksi (varsinainen) opettaja, vaikka se osalle saattakin olla arkipäivää ja selkeää, toivoisin siihen itselleni vielä harjoitusta. 

Suurimpia oivalluksia joita olen tällä kurssilla saanut on se miten monipuolista historianopetus voikaan olla ja miten paljon historiaa voi käyttää hyväksi muissa oppiaineissa. Olen ymmärtänyt myös sen miten moniulotteista on historian tiedon luonne ja miten tärkeää meidän opettajina olisi rohkaista oppilaita kyseenalaistamaan lähteitä ja siitä mistä käsityksemme historian tapahtumista on syntynyt. Historia on oppiaine joka tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia erilaisiin opetusmenetelmiin, kuten draaman tai tutkivan opetuksen menetelmiin. 

Koen että sain paljon uusia työkaluja opettaa historiaa ja vanha mielikuvani historiasta oppiaineena muuttui. Uskon että tulen hyödyntämään draamaa historianopetuksessa, koska minua kiinnostaa draamapedagokiikka. Myös tutkivan oppimisen projektista sain paljon konkreettisia työkaluja ja ideoita historian opettamiseen. Parasta oli saada nähdä ja kokea mitä muut ryhmät olivat toteuttaneet tutkivan oppimisen projektin ja olisikin ollut kiva että aikaa projektin esittämiselle olisi ollut enemmän.

Koen että minulla on vielä hieman jäänyt hataraksi kuva siitä mitä kaikkea historian tiedon luonne on ja miten sitä voi käyttää hyväksi opetuksessa. Tuntuu että kurssi oli kuin pintaraapaisu historian ja yhteiskuntaopin opetukseen ja pohdintaa siitä olisi voinut vielä jatkaa. Uskon kuitenkin että loppuesseetä varten saan koottua paremmin kurssin sisältöjä yhteen ja kokonaiskuva kurssista hahmottuu paremmin.

Suurimpia oivalluksiani tällä opintojaksolla, ovat olleet historian opiskelun monipuolisuus, sekä se ’’mitä voimme tietää?’’ Kävimme opintojakson alussa läpi, millainen kuva meillä on historian opiskelusta. Keskustellessamme asiasta esiin nousi muun muassa, että historian opiskelu on ollut ’’luennointia’’, ulkoa pänttäämistä sekä tarinoita menneisyydestä. Lähes kaikki muistelivat, että opetustyyli on ollut perinteinen luukunottamatta muutaman elokuvan katsomista. Oma kuvamme historian opiskelusta oli omien kokemustemme mukaan siis hyvin yksipuoleinen. Kuitenkin tämän kurssin aikana opin, että historian opetutusta voi toteuttaa paljon paremmalla tavalla. Tutkiva oppiminen oli minulle täysin uusi käsite. Kurssin lopussa käsite on kuitenkin tullut minulle tutuksi. Sain tutkivasta oppimisesta myös hyviä konkreettisia esimerkkejä ja ideoita suunnitellessani, sekä seuratessani Tutkivan oppimisen projektin ryhmätöitä.

’’Mitä voimme tietää’’ kysymyksen kautta ymmärsin historian luennon entistä paremmin. Tähän hyvä esimerkki, jonka muistan varmasti vielä vuosien päästä oli Tollundin mies tehtävä. Oivalsin myös, että historian luonteeseen tutustuminen koulussa on tärkeää, sillä se ei ole itsestään selvää. Aion hyödyntää oivaltamiani asioita tulevissa harkoissa, sekä työskennellessäni opettajana.

Haasteena koen sen, että en ole päässyt kokeilemaan oppimiani asioita käytännössä oppilaiden kanssa, joten en tiedä miten hyvin esimerkiksi ideoimamme ryhmätyö toimisi. On myös haastavaa hahmottaa, miten paljon todellisuudessa on resursseja esimerkiksi suunnitella sekä toteuttaa tietynlaisia tutkivan oppimisen tehtäviä. Tämä onneksi selviää ajan kanssa, kun pääsemme vetämään oppitunteja!

Lue oikeasta sivupalkista löytyvä johdantoluku kirjasta "The Big six historical thinking concepts" (Seixas & Morton 2013).

Katso tämän jälkeen tallenne historian tekstitaitojen arvioinnista:

Kun olet lukenut tekstin ja katsonut tallenteen, pohdi sen jälkeen seuraavia kysymyksiä:
- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Opintojaksoni suurimmat oivallukset ovat olleet:

• Historian tiedon luonne - historia ei ole yksiselitteistä eikä muuttumatonta. Historia on tulkintaa menneestä, ja sen vaikutukset riippuvat tulkitsijasta. 
• Historian opetus 
  • Miten opetetaan - historian ei tarvitse tai pidäkään olla vain vuosilukuja ja pitkiä nimiä, vaan sen on tarkoitus opettaa meitä tulkitsemaan maailmaa sekä menneisyyttämme. Historiaan liittyy tietojen lisäksi myös tunteet ja historian avulla voi harjoitella myös tulevaisuutta varten. Historia voi opettaa meitä näkemään useita puolia ja toisaalta hahmottamaan kirkkauseroja faktojen kesken. 
  • Miten arvioidaan - voin hyödyntää opintojakson aiheita varmasti monessa aineessa, mutta äsken katsomani luentotallenne esitti minulle kokeen, jossa minäkin opin paljon. Nyt viimeistään ymmärrän miksi ja hieman myös miten (historiallisia) tekstitaitoja tulee opettaa sekä miten kokeesta voi tehdä oppimiskokemuksen. En halua arvioida oppilaiden kykyä muistaa vaan oppilaiden kykyä ymmärtää ja soveltaa. 

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Lähden viemään uusia ajatuksiani käytäntöön siinä, mitä painotan opetuksessani (tiedon lähdettä sekä sen kontekstia, kokemuksellista oppimista sekä oppilaiden reflektiiviselle ajattelulle ajan antamista) sekä siinä miten itse suhtaudun historiaan ja sen opettamiseen - siitä tuli hyvin mielenkiintoista! :)

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Haluaisin tietää lisää miten luentotallenteen kaltaiseen kokeeseen voisi luokan kanssa valmistautua. 

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Edellinen kohta. 

Lisää pohdintasi alla olevalle keskustelualueelle. Tehtävä on palautettava viimeistään seuraavaa demotapaamista edeltävänä päivänä klo 12.00.