Juliet -22

Itse kiinnostuneena historian opiskelijana on ollut opintojaksomme aikana mielenkiintoista vähitellen siirtyä oppilaan roolista opettajan silmälaseilla katsomaan kyseistä oppiainetta. Yhtenä mieleenpainuvimmista oivalluksistani on ollut alkaa hahmottamaan kuinka historian tarinallisuutta (siis sitä, että historia on käytännössä aina ‘’tarinaa’’, tulkintaa perustuen historiallisiin lähteisiin’’) pystytään käyttämään tehokkaasti ja oppilaita kiinnostavasti opetuksessa. Olemme päässeet tarttumaan tähän myöskin ryhmätyöskentelyssämme, joka on mainiosti konkretisoinut demoilla käsittelemiämme teorioita ja uusia ajatuksia. Myöskin historian opetuksen yhdistäminen muihin oppiaineisiin, kuten esimerkiksi yhteiskuntaoppiin ja kuvaamataitoon on synnyttänyt mielessäni lukuisia uusia ideoita. 

Kun pääsen itse opettamaan historiaa, aion pitää mielessäni erilaiset tavat, joita olemme käsitelleet. Näin pyrin takaamaan, että omat oppilaani tulevat innostumaan historiasta aivan kuin minä. Yhtenä suurimmista käytännön asioista, jonka olen oppinut on oppituntien ja erilaisten opetustyylien suunniteluun käytettävän ajan suuruus. Kun jaksaa panostaa siihen millaisia oppitunteja pitää, on se hedelmällistä niin oppilaille, kuin itselleni opettajana. Hyvään pohjaan on helpompi lisätä uusia osia tai karsia epäolennaisia asioita pois. 

Yhteisopettajuuden ja yhdessä oppituntien suunnittelussa haluaisin vielä kehittyä ja löytää siihen parempia keinoja (esimerkiksi parempia viestintäkanavia ja/tai esitysmalleja). En ole itse ennen ollut sellaisella oppitunnilla, jossa olisi useampi kuin yksi (varsinainen) opettaja, vaikka se osalle saattakin olla arkipäivää ja selkeää, toivoisin siihen itselleni vielä harjoitusta.