Suurin osa Suomesta ja Ruotsista kuuluu havumetsävyöhykkeeseen. Samoin monet alueet Pohjois-Amerikassa ja Euroopan vuoristojen ympärillä on havumetsää. Kaiken kaikkiaan maapallon mantereista noin 15 prosenttia on peittynyt havumetsiin.

Havumetsävyöhykkeen kasvit – sammaleet, jäkälät, sienet, mustikat ja puolukat – muodostavat runsaita kasvustoja. Ne ovat myös sopeutuneet talven pimeyteen ja kesän lyhyyteen. Puista kuuset ja männyt
ovat yleisiä. Ne ovat luoneet havumetsävyöhykkeille saha- ja paperiteollisuutta. Metsäteollisuus on edelleen tärkeä hyvinvoinnin lähde esimerkiksi Suomelle.

Havumetsissä sadetta saadaan paljon, mutta sitä haihtuu vähän, koska lämpötilat ovat niin alhaisia.

Näin havumetsäalueille muodostuu myös soita. Soistumiseen vaikuttavat sateiden lisäksi tasaiset pinnanmuodot ja maaperä. Lakka, suomuurain tai hilla, herkullisella soiden marjallamme on monta nimeä. Lakan lisäksi myös karpalo on yleinen marja suoalueilla.

Havumetsien eläimistöön kuuluvat myyrät, mäyrät, peurat ja hirvet.


Keväistä mäntymetsää. Havupuut aloittavat yhteyttämisen heti, kun lämpötila nousee kevällä plussan yläpuolelle.​