Oppimisen tueksi: Erilaiset kasvit, erilaiset kasvupaikkavaatimukset

Kasvupaikkavaatimukset kertovat sopeutumisesta ympäristöön

Kasvin elämän edellytysten täytyy täyttyä, jotta se voisi kasvaa ja menestyä. Erilaiset kasvit viihtyvät kuitenkin erilaisissa ympäristöissä.

Kasvien kasvupaikkavaatimuksilla tarkoitetaan kaikkia niitä ympäristötekijöitä, joihin tietty kasvilaji tai -lajike on sopeutunut. Voidaan ajatella, että kasvi ikään kuin vaatii näitä tiettyjä ympäristöolosuhteita menestyäkseen kasvupaikallaan.

Kasvilajit ja -lajikkeet ovat sopeutuneet evoluution tai ihmisen jalostustoiminnan seurauksena erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Kasvien kyky sopeutua viljelypaikan kasvupaikkatekijöihin onkin eräs jalostustoiminnan tärkeä tavoite.

Pohdi yksin tai parin kanssa:

  1. Millaisia ominaisuuksia viljelykasvit tarvitsevat menestyäkseen Suomen ilmasto-olosuhteissa?
  2. Millaisia ominaisuuksia arvelet viljelykasveilta tarvittavan tulevaisuuden Suomessa?

Ilmasto määrittelee kasvien levinneisyysalueet


Maapallon ilmasto-olosuhteet vaihtelevat sijainnista riippuen. Auringon säteilyn tulokulma aiheuttaa erilaisten lämpövyöhykkeiden jakautumisen maapallolla. Lämpötilan ja sademäärän mukaan voidaan luokitella ilmastotyyppejä, joiden mukaan myös maapallon kasvillisuusvyöhykkeet jakautuvat.


maailman lämpövyöhykkeet_palkki.jpg

Pohdi yksin tai parin kanssa: Miksi kasvillisuustyypit jakautuvat maapallolla ilmastovyöhykkeiden mukaisesti?

GE7_kasvillisuusvyohykkeet_amerikat_vektori171013.pngPaikalliseen pienilmastoon vaikuttavat myös monet paikalliset tekijät, kuten pinnanmuodot, vesistöjen läheisyys, maanpinnan kaltevuus, vallitsevien tuulten suunta ja pohjaveden pinnan taso. Kylmällä ja lauhkealla ilmastovyöhykkeellä voidaan erottaa toisistaan myös mannerilmasto ja meri-ilmasto. Meri-ilmasto on rannikkoalueilla vallitseva ilmastotyyppi, jolle on tyypillistä se, että talven ja kesän lämpötilaerot eivät ole kovin suuria. Mannerilmasto esiintyy sisämaan manneralueilla, joissa kesän ja talven lämpötilaerot ovat suuria.

Kasvien elämä Suomessa

Suomen pohjoinen sijainti asettaa monia rajoituksia täällä eläville kasveille. Suomessa kasvukausi on lyhyt ja talvet usein kylmiä. Erot Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen ilmasto-olosuhteissa ovat suuria.

Suomessa kasvien on oltava sopeutuneita talvehtimaan kylmien kuukausien ajan. Myös lumipeitteen paksuus vaikuttaa kasvien selviämiseen talvesta: lumi suojaa kovilta pakkasilta, mutta toisaalta lumen paino voi vahingoittaa kasveja esimerkiksi katkomalla puiden oksia. Toisaalta lumiset ja kylmät talvet pitävät kurissa monien tuhohyönteisten kantoja, koska ne eivät pysty talvehtimaan Suomessa.

Paikallisesti ilmenevät, toistuvat ilmiöt, kuten kevät- ja syystulvat, halla ja maan jäätyminen asettavat nekin rajoituksia sille, millaiset kasvilajit ja -lajikkeet voivat menestyä kyseisillä kasvupaikoilla.

Suomen ilmastoon sopeutuneiden viljelykasvilajikkeiden tutkimus ja suojelu on kasvigeenivaratyön keskeisin tavoite. Suomi on allekirjoittanut kansainvälisen sopimuksen, joka myös velvoittaa Suomen osallistumaan omien paikallisten viljelykasvilajien ja -lajikkeiden geneettisen monimuotoisuuden tutkimukseen ja suojeluun.

Pohdi yksin tai parin kanssa:
  1. Mitä tarkoittaa kasvukausi?
  2. Millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella voi olla Suomessa viljeltäville ravintokasveille?

Mitä kaikki kasvit tarvitsevat elääkseen?

wawritto_shutterstock_158144057_yhteyttaminen-taitto.pngKasvit tarvitsevat elääkseen vettä, ravinteita, auringon valoa, hiilidioksidia sekä sopivan lämpötilan.

Kasveille sopiva lämpötila vaihtelee kasvilajista ja -lajikkeesta riippuen. Kasvien kasvukaudella tarkoitetaan sitä aikaa vuodesta, jolloin kasvit eivät talvehdi lepotilassa vaan kasvavat. Kasvukauden katsotaan alkavan kun lämpötila on +5 celsiusastetta ja loppuvan kun lämpötila laskee alle +5 celsiusasteen vähintään 10 vuorokauden ajan.

Kasvien tarvitsemia tärkeitä ravinteita ovat typpi, kalium, fosfori, rikki ja kalsium.

Vettä kasvit tarvitsevat ylläpitääkseen rakennettaan: vesi aiheuttaa kasvien soluissa nestejännityksen, jonka avulla kasvien pehmeät osat säilyttävät muotonsa. Kasvi käyttää vettä myös aineiden kuljetukseen kasvin sisällä, sekä yhteyttämiseen.

Auringon valoa ja ilmakehän hiilidioksidia kasvit tarvitsevat myös yhteyttämiseen.