Aistipuutarhaksi kutsutaan puutarhaa, jonka suunnittelussa on otettu huomioon kaikki aistit. Aistipuutarhan tärkeitä kulmakiviä on materiaalien myrkyttömyys ja monimuotoisuus, sekä kasvien ohella myös muiden materiaalien käyttäminen monipuolisesti. Aistipuutarhan ei tarvitse olla iso, eikä sen tarvitse edes sijaita ulkona, vaan se voidaan toteuttaa vaikkapa sisällä ruukkupuutarhana tai pienimmillään tulitikkulaatikkoon tai pussiin. Alla on ohjeistus mukana kulkevan aistipuutarhan tekemiseen.

Usein opetus perustuu katselemiseen ja kuuntelemiseen. Muiden aistien käyttö jää helposti vähemmälle, vaikka niiden kautta koettuna myös näkö- ja kuuloaistiin perustuva oppiminen voisi syventyä. Oppilaalle saattaa jäädä esimerkiksi kuultuun asiaan liittyvä tuoksumuisto ja oppiminen tapahtuu tätä kautta. Tai kuuntelutilanteessa käsissä pyöritellyn materiaalin tuntu voi myöhemmin muistuttaa oppimistilanteesta. Usein arkitilanteissa vaikkapa erilaisten materiaalien koskemisesta varoitellaan likaantumisen pelossa, joten oppilaalle voi olla vapauttavaa lähteä tutkimaan ja tunnustelemaan ympäröivää maailmaa kaikilla aisteillaan.

Aistipuutarhan tekeminen koostuu kahdesta osasta: ensin virittäydytään tehtävään ottamalla kaikki aistit käyttöön erilaisten luonnonmateriaalien tutkimisessa. Toisessa vaiheessa valitaan itselle merkityksellisiä ja miellyttäviä materiaaleja, joista tehdään oma aistipuutarha pussissa säilytettäväksi. Virittäytymisen ja aistipuutarhan kokoamisen voi tehdä samana päivänä, tai virittäytymisen voi tehdä ensin ja itse aistipuutarhan koota vaikkapa seuraavana päivänä. Aistipuutarhan rakentaminen onnistuu parhaiten lumettomana aikana, mutta jos opettaja on varannut materiaaleja valmiiksi, sen voi tehdä myös talvella.

Tärkeää! Tarkastakaa tarvitsetteko lupia materiaalien keräämiseen. Jokamiehenoikeudet eivät koske puuvartisia kasveja, sammalia, jäkälää yms., mutta maanomistajan luvalla näitäkin voi kerätä.

Kesto: virittäytymisen kanssa 1–1,5 h riippuen laatikoiden koristelusta.

Tarvikkeet aistilaatikkoon tai aistipussiin:

• tyhjiä tulitikkulaatikoita tai muita pieniä pahvilaatikoita; isompien lasten kanssa voidaan harjoitella vaikkapa origamitaittelua tai pahvisen laatikon rakentamista leikkaamalla ja liimaamalla.
• valmiita paperipusseja tai kangaspusseja tai kankaanpaloja, jotka ommellaan pussiksi ja suljetaan nauhalla
• askartelumateriaaleja laatikoiden koristeluun: esim. värillisiä papereita, lautasliinoja, kiiltokuvia ja tarroja, kuivia lehtiä, prässättyjä kukkia, maaleja, värikyniä tms.
• erilaisia luonnonmateriaaleja laatikoihin

Osa 1: Tehtävään virittäytyminen

Hyviä materiaaleja aistipuutarhaan ovat esimerkiksi erilaiset hiekat ja sorat, savi, kostea turve, sammal, kasvit ja kasvinosat tuoreena ja kuivuneena, siemenet, puiden ja pensaiden rungot, oksat ja lehdet jne. Käytettävät materiaalit voi kerätä valmiiksi esille tai lämpimällä säällä kokeilupisteet voi etsiä vaikkapa koulun pihalta. Yksi mahdollisuus on myös antaa lasten itse löytää itseään kiinnostavat materiaalit rajatulta alueelta. Aluksi tutustutaan erilaisin materiaaleihin kaikkia aisteja käyttäen ja vasta tämän jälkeen aletaan toteuttaa omaa aistipuutarhaa.

Aloitetaan tutustumalla materiaaleihin jalkapohjien avulla. Jaloin tunnusteltavia materiaaleja voivat olla erilaiset hiekat ja sorat, nurmikko, laatoitukset tai luonnonkivikiveykset, savi, kostea turve, sammal. Materiaalit voi halutessaan laittaa vaikkapa pesuvateihin ja tehdä niistä yhdessä pihalla olevien pintamateriaalien kanssa paljasjalkapolun. Riisukaa kengät ja kävelkää paljain jaloin erilaisten materiaalien päällä. Miltä eri materiaalit tuntuvat jalan alla? Miten kuvailisit tunnetta: pehmeä, mukava, kova, kulmikas, pistävä, niljakas, ihana, lämmin, kylmä? Tuntemuksista voi keskustella yhdessä.

Seuraavassa vaiheessa tutustutaan materiaaleihin käsien avulla. Tämän voi tehdä yksin tai pareittain siten, että toinen tunnustelee silmät kiinni ja toinen ojentaa materiaaleja tai ohjaa tunnustelijan käsiä. Sulkekaa silmät ja tunnustelkaa erilaisia materiaaleja käsillä. Silitelkää materiaalilla kämmenselkää tai poskea, miltä se tuntuu? Tuoksuuko materiaali joltain? Miltä se kuulostaa? Pystytkö tunnustelemalla arvaamaan, mitä sinulla on käsissäsi? Materiaalit voivat olla samoja kuin jaloilla tunnusteltaessa. Toisaalta kädet ja posket ovat herkempituntoisia, joten materiaalina voi olla myös jotain hienonukkaista, pikkuisen karvaista, herkästi hajoavaakin, kuten hauraat kuivat lehdet. Helppoja materiaaleja ovat kivet, puun- tai kaarnanpalat, tikut, heinänkorret, mansikanlehti tai mustaherukanlehti, sammal, nukkapähkämön lehdet, kuivuneet kukinnot tai lehdet

Osa 2: Ohjeet mukana kuljetettavan aistipuutarhan tekemiseen:

Kerätkää luonnosta erilaisia materiaaleja esimerkiksi tehtävään virittäytymisen jälkeen. Materiaalien etsimisen voi antaa myös kotitehtäväksi virittäytymisen jälkeen, jos aistilaatikon rakentamista jatketaan jonain toisena päivänä. Oppilaita voi ohjeistaa ottamaan huomioon materiaalin olemuksen: etsikää jotain kovaa, pehmeää, tuoksuvaa, piikikästä, karvaista, ruskeaa, vihreää, pyöreää, terävää; etsikää kiviä, takiaisia, heinää, sammalta, tikkuja, risuja, naavaa, käpyä, olkia, kukkia, marjoja. Opettaja voi rajata materiaalien keräämistä: esim. jokainen voi ottaa mukaan viisi itseään eniten miellyttävää materiaalia.

Laatikot voi koristella tai käyttää sellaisenaan, käytettävissä olevasta ajasta riippuen.

Asettakaa jokaiseen pieneen laatikkoon yksi materiaali ja lopuksi laittakaa laatikot pussiin. Nyt jokaisella on oma aistilaatikko aina mukanaan. Aistipussia voidaan käyttää tilanteissa, joissa halutaan herätellä aisteja tai pitää luokassa yhteinen rauhallinen aistipuutarhahetki.

Esimerkkejä pussin käytöstä

1. Oppilaat sulkevat silmänsä ja ottavat pusseista yhden laatikon. Avaavat laatikon ja tutkivat sitä ja miettivät, mikä materiaali on kyseessä. Vaikeutta tehtävään saadaan, kun vaihdetaan pusseja toisen oppilaan kanssa.
2. Jokainen oppilas valitsee pussista oman lempimateriaalin ja tutustuu siihen tarkemmin: esim. mitä on naava, kuinka se kasvaa, lisääntyy, voiko sitä hyödyntää jotenkin jne.? Oppilas esittelee tietonsa luokalle.
3. Etsitään laatikoista materiaali, joka kuvaa tämän hetkistä olotilaa. Onko olotila kova kuin kivi vai kevyt kuin höyhen? Jos luokka tai ryhmä haluaa, voidaan tuntemukset jakaa muiden kanssa: miksi tunnen tänään niin kuin olisin kivi? Tehtävää voi jatkaa niin, että etsitään materiaali, joka kuvaa toivottavaa olotilaa. Mietitään kuinka voisin toimia, jotta tänään saisin olon tuntumaan enemmän toivotulta.
4. Tutkitaan elävien ja kuolleiden materiaalien käyttäytymistä. Otetaan vaikka kivi käteen ja pidetään sitä kämmenellä 5 minuuttia. Lämpeneekö kivi ja mistä se johtuu?
5. Lajitellaan materiaaleja eri kategorioihin värin, muodon, olemuksen, materiaalin yms. mukaan.
6. Tutkitaan ja mittaillaan materiaaleja eri tavoin.
7. Otetaan pussista sattumanvarainen materiaali ja käytetään sitä esimerkiksi ainekirjoituksen lähtökohtana.

Käyttötarkoituksia pussille on rajattomasti. Lisää voit keksiä itse!