Jokioisten kartanon historia ulottuu 1500-luvulle, jolloin Ruotsin kuningas läänitti ensimmäisen kerran alueen Kristianpoika Hornille. Kartanonomistajien laamanni Gustaf Gottfried Reuterholm (omistaja 1773-1791)ja Ernst Gustaf von Willebrand (omistaja 1791-1809) ansioista kartanoalue sai nykyisen muotonsa. Laamanni Reuterholm itse asui Ruotsissa, mutta hän oli kiinnostunut kehittämään kartanoa ja erityisesti alueen puutarhakulttuuria. Hän lähetti esimerkiksi omenan siemeniä Jokioisiin kylvettäväksi ja oli kiinnostunut karviaissadon määrästä. Päärakennuksen eteläpuolella sijaitseva omenatarha on nimenomaan laamanni Reuterholmin perustamalla paikalla.

Von Willebrand purki Reuterholmin aikaisen päärakennuksen ja rakennutti nykyisen päärakennuksen 1798. Pian tämän jälkeen valmistuivat navetta 1799 ja muut talousrakennukset. Puutarhan von Willebrand uudisti täysin. Itäpuolelle perustettiin formaalinen puutarha suosine hiekkakäytävineen ja kukkaympyröineen. Omenatarha säilytettiin, mutta eteläpuolelta purettiin hyödynaikataululle tyypillinen ruutupuutarha ja perustettiin englantilaistyylinen maisemapuutarha puusohvineen ja kiemurtelevine käytävineen. Kartanopuisto on nykyisin aika lailla von Willebrandin aikuisessa asussa, hiekkakäytävistä suurin osa on tosin nurmettunut ja kalastajanukonmaja sekä kuunkatselupaviljonki hävinneet ajanmyötä. maisemapuistoa komistaa kaksi yli 200 vuotiasta tammea, jotka on tuotu aikoinaan Ruissalosta von Willebrandin toimesta.

Puistoon voi tutustua toistaiseksi, sitä ylläpitää Senaatti-kiinteistö. Puistossa on Puistopolun varrelle merkitty kasveja nimikyltein ja kartanon ja sen puiston historiasta kertova ääniopas kyltteineen kiertää Tapulimakasiiniltä päärakennuksen ympärii ja vie aina von Willebrandien haudalle asti.

Kuva: Merja Hartikainen, Luke