Ohjausalan ammattilaisten pätevyys on yksi viidestä Euroopan unionin jäsenmaiden hyväksymistä elinikäisen ohjauksen kansallisista laatukriteereistä. Suomessa perusopetuksessa ja toisella asteella toimivien ohjaajien kelpoisuudet on määritelty lainsäädännössä. Suomessa ohjaajien koulutus on käynnistetty osana peruskoulu-uudistusta 1970-luvulla. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen ohjaajien koulutus käynnistettiin 1980-luvulla. Vuonna 1998 opinto-ohjaajien kelpoisuus yhtenäistettiin opetushenkilöstön kelpoisuuksia koskevassa asetuksessa (14.12.1998/986: §6, §11, §15).

Ohjausalan valtakunnallinen osaamiskeskus on julkaissut huhtikuussa 2020 päivitetyt tilastot opinto-ohjaajien koulutusmäärästä Suomessa vuosina 1971-2020. Vuonna 2020 opinto-ohjaajien suomenkielistä koulutusta järjestetään kahdessa yliopistossa ja viidessä ammattikorkeakoulussa. Opinto-ohjaajien ruotsinkielistä koulutusta on toteutettu viimeksi vuonna 2012 Åbo Akademissa.

Viidenkymmenen vuoden aikana yli 6000 opiskelijaa on hankkinut opinto-ohjaajan kelpoisuuden. 2000-luvulla kelpoisuuden hankkineita opinto-ohjaajia on jo yhteensä 3 434. Heistä 446 on suorittanut joko 300:n tai 120 opintopisteen maisteritutkinnon. 2988 opinto-ohjaajaa on hankkinut kelpoisuuden joko 60 opintopisteen laajuisena sivuaineena tai erillisinä opintoina. Hämeen ammattikorkeakoulu (958) ja Itä-Suomen yliopisto (923) ovat 2000-luvulla kouluttaneet määrällisesti eniten opinto-ohjaajia. Vuoden 2000 jälkeen Åbo Akademi on järjestänyt kolme kertaa ruotsinkielistä koulutusta ja viimeiset erilliset opinnot on järjestetty lukuvuonna 2011–2012.

Opinto-ohjaajien koulutusmääriä on viime vuosina lisätty koulutusyksiköiden omista aloitteista ilman kansallista kattavaa arviointia tarpeesta. Ohjausalan koulutuksen tulevaisuuden suunnittelun perustaksi tarvittaisiin alan koulutusyksiköiden keskinäisen yhteistyön lisäksi ohjausalan koulutuksen kansallista ulkoista arviointia. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon alan ammattilaisten määrällinen tarve ja koulutusohjelmien sisällöllinen kokonaisrakenne, täydennyskoulutus sekä koulutettujen ammattilaisten mahdollisuus työllistyä joustavasti eri konteksteissa.

Kirjoittaja:
Raimo Vuorinen, Projektipäällikkö, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
raimo.vuorinen@jyu.fi

Lue lisää:
Vuorinen, R. (2020) Opinto-ohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971-2020. Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita 5. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68457

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 15, toukokuu 2020

https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus15