Aluetutkimus

Aluetutkimus

Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen (VOKES) tehtävänä on alueellisten ELO-ryhmien toiminnan sekä alueellisen elinikäisen ohjauksen kehittämistyön tutkimuksellinen seuranta.

eVOKES-palkki.jpg

Työ- ja elinkeinoministeriö on sisällyttänyt alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmien) perustamisen ELY-keskusten kanssa tehtyihin tulossopimuksiin, ja alueellisten ELOryhmien perustaminen käynnistyi vuoden 2013 alusta. ELY-keskusten edellytettiin kokoavan alueelliset verkostot ohjaus- ja neuvontapalveluiden koordinointiin, ja nimeävän niille vastuuhenkilöt. Lisäksi niiden vastuulla on saada aikaan alueelliset alueelliset ELO-ryhmät, joissa ovat edustettuina mm: ELY-keskukset, TE-toimistot, aluehallintovirastot, oppilaitokset, kunnat ja muut mahdolliset tahot. Lisäksi ELY-keskusten tulee laatia yhdessä alueellisten ohjaus- ja yhteistyöryhmien kanssa toimintasuunnitelmat, joissa tulee ottaa kantaa:
- eri toimijoiden roolien määrittämiseen ohjauksen kentällä
- ohjaukseen liittyvän verkoston luomiseen ja sen toimintaan
- ohjausosaamiseen ja sen kehittämiseen verkostossa
- osallistuminen monikanavaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen (Laitinen, Nykänen & Sirviö, 2014)

ELO-ryhmät ovat raportoineet toiminnastaan tulossopimusten mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriölle. Lisäksi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on seurannut sekä ELO-ryhmien sisäistä kehittämistä että ryhmien toimintaa valtakunnallisesta näkökulmasta. Seurantatutkimuksen kokonaistavoite on selvittää, kuinka koordinaatio organisoidaan, keitä siinä on mukana ja miten ohjaustoiminnot kokonaisuudessaan kehittyvät valtakunnallisen elinikäisen ohjauksen strategian mukaisesti. 

Tutkimus on jaettu neljään eri teemaan, jotka löytyvät sivun vasemmasta palkista. Tutkimushankkeen ensimmäisessä raportissa tarkasteltiin alueellisen kehittämistoiminnan lähtökohtia, edellytyksiä ja ohjauspalvelujen saatavuutta (Saukkonen & Halmiala, 2015). Toinen raportti kuvasi alueellisten koordinaatiotoiminnan kohteita ja painotuksia sekä ryhmien muodostamia visioita omalle toiminalleen (Saukkonen & Halmiala, 2016). Kolmas raportti (Kettunen & Vuorinen, 2018) tarkasteli ryhmien osallistumista elinikäisen muuhun alueelliseen kehittämistoimintaan. Vuosina 2018-20 ELO-ryhmien toimintaa seurataan osana aluehallinnon uudistuksen etenemistä.