7. Deglobalisaatio
7. Deglobalisaatio
Deglobalisaatio on noussut megatrendiksi ja vaikuttaa maailmankauppaan koko ajan voimakkaammin. Pohdi seuraavia väitteitä ja niiden paikkansapitävyyttä.
a) Robotiikan ansiosta tuotteita ja raaka-aineita ei tarvitse kuljettaa niin pitkiä matkoja, ja lisäksi robotit voivat työskennellä ympäri vuorokauden ja jopa täysin pimeässä.
Totta. Robottien avulla moni palvelu, kuten ruoka- tai lääkekuljetukset tulevat edullisiksi ja niitä voidaan tarjota ympäri vuorokauden. Osa raaka-aineista toki pitää kuljettaa pidempiä matkoja (esim. osa kaivannaisista), jolloin kuljetus robottien avulla ei onnistu vaan pitää hyödyntää esimerkiksi laiva- tai raideliikennettä.
b) Rakennustoiminta kiihtyy, kun robottien avulla voidaan rakentaa taloja nopeammin ja tarkemmin.
Tämäkin voi olla tulevaisuudessa totta. Tosin tämä vaatii tarkkoja suunnitelmia ja robottien ohjelmointia, jotta robotit pystyvät tekemään asiat täysin samoin kuin ihmiset. Siihen kuluu vielä aikaa.
c) 3D-tulostus vähentää tavaroiden kuljettamisen tarvetta, sillä tuotteet voidaan valmistaa paikan päällä.
3D-tulostuksella tarkoitetaan digitaalisen mallin tulostamista fyysiseksi esineeksi. Osa varaosista voidaan jo nyt tuottaa 3D-tulostuksen avulla. Esimerkiksi lääketieteen käyttöön soveltuvia materiaaleja voidaan jo hyödyntää tulostuksessa ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi monet implantit valmistetaan titaanista, mutta 3D-tulostuksen myötä titaani tullaan korvaamaan tähän käyttötarkoitukseen kehitetyillä muovilaaduilla. Tämän seurauksena myös hiilidioksidipäästöt vähenevät, mikäli esimerkiksi tulostettu tuote voidaan kuljettaa paikasta toiseen kuljetusdronejen avulla.
d) Globalisaation ja deglobalisaation voimasuhdetta tasoittavat mobiilit työläiset. Heille työ ei ole sidottu mihinkään paikkaan, vaan sitä voi tehdä missä tahansa, missä on internetyhteys.
Totta. Etätyö on lisäksi mahdollistanut periferia alueiden asuttamista esimerkiksi Suomessa, koska työtä ei tarvitse tehdä tietyssä paikassa ja fyysistä läsnäoloa ei välttämättä vaadita. Lisäksi päästöt vähenevät, kun työmatkat vähenevät.
e) Halpatyövoiman maissa työn teettäminen on usein helpompaa, sillä toiminnan ylläpitäminen ja byrokratia on kevyempää kuin kotimaassa.
Halvan työvoiman maihin kuuluvat esimerkiksi Kaakkois-Aasian valtiota, kuten Myanmar sekä Afrikan valtiot, kuten Namibia. Näissä valtioissa työntekijälle maksettava palkka on hyvin pieni, sillä pystyy hädin tuskin elämään näissä valtioissa. Työvoimahakuinen teollisuus, kuten vaateteollisuus hakeutuu halvan työvoiman perässä juuri näille alueille. Halvan työvoiman valtioiden työntekijä- ja ympäristölainsäädäntö on puutteellista, minkä vuoksi työn teettäminen on helpompaa, mutta myös epäeettistä.
f)Deglobalisaatio ja robotiikan kehitys hyödyttävät myös rikkaiden maiden työvoimatilannetta, sillä tuotannon palatessa kotimaahan syntyy myös uusia työpaikkoja.
Totta. Pelkästään robotiikan kehittyminen ei vaikuta tähän vaan myös muut maailman talouteen vaikuttavat tekijät. Esimerkiksi koronapandemialla oli valtava vaikutus Pohjois-Italian tekstiili-, muoti- ja vaateteollisuuteen. Tämän alueen vaateteollisuus on voimakkaasti kytköksissä Kiinaan. Globalisaation seurauksena kiinalaiset yrittäjät ovat alkaneet hyödyntää tyhjäksi jääneitä tehtaita ja liiketiloja tuomalla työvoimaksi kiinalaisia siirtolaisia. Kiinalaisten siirtyminen Pohjois-Italiaan tarjoaa etuja verrattuna siihen, että tuotanto siirtyisi Kiinaan. Tällöin tuotteet on valmistettu Euroopassa, jolloin kuljetus- ja rahtikustannukset vähenevät, työvoimakustannukset ovat kuitenkin edullisempia. Haasteita saattaa aiheuttaa siirtotyöläisten ja kantaväestön sosioekonomisen aseman eriarvoisuus.