Tavoitteena on käsitellä seuraavia aihekokonaisuuksia. Opetuksessa käytetään erilaisia työtapoja monipuolisesti ja otetaan huomioon oppilaan oma ajattelu-ja kokemusmaailma. Kiireettömyys ja keskustelu ovat tärkeä osa opetusta.

A. USKONTO ILMIÖNÄ
-tietäminen ja uskominen
-miksi ihmiset uskovat?
-mitä uskonnottomuus on?
-uskonnonvapaus jokaisen ihmisoikeus
-uskonnon tunnusmerkit
-uskontojen luokittelu
-maailman ja Suomen uskontotilanne
-uskonnon vaikutus yksilöön, yhteiskuntaan ja kulttuuriin

B. LUONNONUSKONNOT
-mitä alkuperäiskansat ovat?
-luonnonuskontojen keskeiset piirteet
-suomalaisten muinaisusko ja saamelainen kulttuuri
-luonnonuskonnot nykyajassa

C. SUURET MAAILMANUSKONNOT
-juutalaisuus, kristinusko, islam, hindulaisuus ja buddhalaisuus
-maailmanuskontojen levinneisyys, synty, perusopetukset, juhlaperinne sekä vaikutus yksilöön ja
kulttuuriin
-uskontojen ja katsomusten välinen dialogi

D. UUDET USKONNOLLISET LIIKKEET
-mitä uususkonnot ovat?
-esimerkkejä uususkonnoista esim. Hare Krishna New Age, Karhun kansa

ARVIOINTI
- oppitunneilla jatkuva arviointi: opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute (WILMA-merkinnät) työskentelystä, tuotoksista ja käyttäytymisestä
- itsearviointia ja vertaisarviointia aihekokonaisuuksien lopussa
- väliarviointi (joulukuussa)
- lukuvuoden aikana 2 kirjallista koetta
- lukuvuoden päättyessä numeroarviointi
- arvioinnin kohteet: 1) aihekokonaisuuksien keskeisten asioiden ymmärtäminen 2) tiedon etsiminen, monipuolinen lähteiden käyttö ja dokumentointi
 3) osallistuminen keskusteluun ja omien mielipiteiden esittäminen perustellusti 4) ajankohtaisten uskontoihin ja elämänkatsomuksiin liittyvien uutisten seuraaminen 5) työskentely muiden kanssa (vuorovaikutustaidot)