Nikolai Fredrik Severin Grundtvig (1783-1872) on tanskalainen pappi, historioitsija, poliitikko, herätysliikejohtaja ja runoilija sekä kansanopistoaatteen isä.

Grundtvig eli aikana, jolloin uutta oli murtautumassa esiin tanskalaisessa yhteiskunnassa, mutta jota aikalaiset eivät olleet valmiita huomaamaan ja hyväksymään. Grundtvig kantoi huolta talonpoikien valmistamisesta. Hän pohti, miten tasapainottaa kristillisyys ja kansalaisuus.

Grundtvig kirjoitti mytologian ohella runokirjeen pohjoismaisille sukulaisilleen, mitä pidetään keskeisenä kansanopistoidean julistuksena. Hänen kirjoituksistaan ei löydy käytännön neuvoja kansanopistotoiminnan järjestämiseksi, mutta niistä voidaan nostaa esiin keskeisiä ajatuksia: elämänvalistus, historia, runollisuus, puhuttu sana, vuorovaikutus, oikea keskinäinen opetus ja kansalaisuus.

Grundtvigin ajatusten perustalle syntyi kansanopisto soveltaen, mitä Grundtvig itse oli kuvannut. Yleinen romanttisen aatteen aalto vaikutti kansanopisto-aatteen leviämiseen myös Suomeen ja muihin Pohjoismaihin.

Lähde: Helena Koskinen, Pohjoismaisilta juurilta kohti maailmanlaajuista toimijuutta. Suomalaisen kansanopiston toimintakulttuuri ja sen kansainvälisyys 2000-luvun alussa. Tampere 2003