"Sivistyksen isä" Johan Vilhelm Snellman (1806-1881)

Vuonna 2006 tämän suomalaisen sivistyksen esitaistelijan syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Snellman ajoi peräänantamattomasti suomalaisen kansallisuuden ja suomen kielen asemaa, jotka muodostivat perustan yhteiskunnan tulevalle kehitykselle. Hänen mielestään suomalaiset oli kuoleva kansa, jos eivät heräisi valtiolliseen ja sivistykselliseen itsetietoisuuteen. Tätä sivistyksen sanomaa Snellman toteutti kirjallisessa tuotannossaan - viranomaisten vastustuksesta ja ystävien kritiikistä huolimatta.

Snellmanin idearikkaus ja peräänantamaton ote sivistyksen puolestapuhujana ilmenee erilaisten tekstien runsautena ja kirjona. Tästä kirjallisesta jäämistöstä on toimitettu uusi suomennettu laitos, jonka kaikki 24 osaa julkaistiin 12.5.2005.

Poikkitieteellinen ote näkyy Snellmanin elämässä, kannanotoissa sekä opinnoissa, joihin sisältyi opintoja "hebreasta" teologiaan ja filosofiaan. Monipuolisena miehenä hän kykeni tempautumaan keskusteluihin mukaan aiheesta riippumatta jopa siinä määrin, että häntä on kutsuttu myös yhden miehen tiedeakatemiaksi.

Syvälliseksi filosofiksi ja perinpohjaiseksi tutkijaksi Snellman muovasi oppinsa hyvinkin kansantajuiseen muotoon. Hän oli vertaansa vailla oleva sanomalehtikirjoittaja, tarmokas puhuja ja iskuvoimainen mielipiteenvälittäjä - kansanherättäjä ennen kaikkea.

(Lähde:Suomen akatemian pääsihteeri Raimo Savolainen)