Biologian ja maantieteen opettajien liitto

Ajankohtaista

Maantieteen kansallisen kilpailun tulokset 2018

Maantieteen kansalliseen kilpailuun osallistui vuonna 2018 45 koulua ja 403 opiskelijaa.

Kilpailun perusteella valittiin yhdeksän henkilöä valmennukseen, jonka perusteella valitaan neljähenkinen joukkue maantieteen olympialaisiin.

Valmennukseen valittiin

Iiro Seppä 36 p. Puolalanmäen lukiosta
Henni Wessman 34. p. Lahden Yhteiskoulun lukiosta
Salla Sinisammal 34 p. Oulun Suomalaisen yhteiskoulun lukiosta
Janna Urhonen 33 p. Tampereen lyseon lukiosta
Into Pääkkönen 32 p. Kaurialan lukiosta
Lauri Seppälä 32 p. Kaurialan lukiosta
Reeta Vaahtera 32 p. Kaurialan lukiosta
Emilia Ihalainen 32 p. Tikkurilan lukiosta
Elmiina Huhtala 32 p. Mynämäen lukiosta

Kilpailun tarkemman pistejakauman löydät tulosdiagrammista.

Tilaa biologian ja maantieteen sähköiset preliminäärikokeet

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL myy preliminäärikokeita lukio-opetukseen.

Preliminäärikokeet ilmestyvät tammikuussa 2018 ja ne ovat myynnissä koko vuoden ajan. Vuonna 2018 sekä biologian että maantieteen kokeet ilmestyvät sähköisinä. Biologian preliminäärikoe ilmestyy ruotsiksi, maantieteen kokeen käännösmahdollisuutta toistaiseksi selvitetään.

Tarkempia tietoja preliminäärikokeista löydät prelisivulta.

Biologian ja maantieteen opettajien liitolle uusi puheenjohtaja ja uusi hallitus vuodelle 2018

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL valitsi uuden puheenjohtajan sekä uusia hallituksen jäseniä syyskokouksessaan 18.11.2017.

Järjestön uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2018-2019 valittiin Minttu Kalmi Riihimäeltä. Kalmi opettaa biologiaa ja maantietoa Tapainlinnan koulussa Hyvinkäällä.

Hallituksen erovuoroisista jäsenistä kaudelle 2018-2020 jatkavat Jussi Mestari Hämeenlinnasta ja Simo Tolvanen Kauhajoelta. Uutena valittiin Marjo Numminen Turusta. Minttu Kalmin sijalle hallitukseen vuosille 2018-2019 valittiin Sirpa Lappalainen Lappeenrannasta. Lappalainen toimii vuoden 2017 loppuun asti liiton puheenjohtajana.

Kaikille hallituksen jäsenille valittiin henkilökohtaiset varajäsenet vuodelle 2018 seuraavasti:

Sarianna Alho, varalla Anna Aaltonen

Päivi Kärnä, varalla Sari Nevalainen

Hannele Heino, varalla Tiina Mölläri

Ritu Savolainen, varalla Laura Okkonen

Heidi Rannanpää, varalla Kalle Kytölä

Sirpa Lappalainen, varalla Kati Liimatta

Simo Tolvanen, varalla Isa Uski

Jussi Mestari, varalla Eeva-Maria Väliaho

Marjo Numminen, varalla Milla Ylisoivio

Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Jari Kolehmainen Kouvolasta

Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Jari Kolehmainen Kouvolasta

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL valitsi Kouvolan Yhteislyseon ja Kouvolan iltalukion opettajan Jari Kolehmaisen vuoden 2017 biologian ja maantieteen opettajaksi. Valinta julkistettiin järjestön syyspäivillä Vantaalla 18.11.

Kolehmainen tunnetaan erityisesti biologiaa ja maantiedettä käsittelevästä blogistaan, joka on ilmestynyt jo kymmenen vuoden ajan. Se on valittu Suomen kymmenen parhaan ympäristöaiheisen blogin joukkoon.

Jos Kolehmaisesta ei olisi tullut opettajaa, hän olisi hyvin voinut ryhtyä tiedetoimittajaksi, sillä kirjoittaminen on aina kiinnostanut häntä. Toisin kuitenkin kävi.

”Kun tulin koulusta kotiin peruskoulun ensimmäisen luokan ensimmäisenä päivänä, sanoin, että minusta tulee isona opettaja. Siitä asti opettaminen on ollut ja on edelleen unelma-ammattini”, Kolehmainen sanoo.

”Minua on aina kiinnostanut eniten tavallinen opetustyö luokassa opiskelijoiden keskellä. Siellä viihdyn parhaiten.”

Tällä hetkellä Kolehmainen opettaa päivä- ja iltalukion ohella monikulttuurisen peruskoulun sekä ammattilukion opiskelijoita. Osa kursseista toteutetaan luokassa, osa verkossa. Keväisin Kolehmainen valmentaa nuoria yliopistojen pääsykokeisiin. Hän on myös osallistunut aktiivisesti biologiaan, maantieteeseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään hanketoimintaan.

Vuoden biologian ja maantieteen opettajalla on viesti koulun ulkopuolelle. ”Haastan päättäjät lukemaan lukion maantieteen kirjoja. Niissä käsitellään koko ihmiskunnan ydinkysymyksiä.”

Biologian ja maantieteen opettajien liitto myönsi myös ansiomerkkejä. Pronssisen ansiomerkin saivat Hannele Hirvelä Hyvinkäältä, Niko Kaikkonen Joensuusta, Merja Metsola Joensuusta ja Justus Mutanen Vantaalta. Hopeisen ansiomerkin saivat Tuomas Aivelo Helsingistä, Hannu Eskonen Jyväskylästä, Pauliina Immonen Joensuusta, Miikka Metsola Joensuusta, Ulla Pekkala-Södergård Helsingistä sekä Hanna Pohjonen Helsingistä.

Liitto myönsi kultaisen ansiomerkin Anne Sorsa-Vainikalle Lappeenrannasta ja Erkki Vilpalle Oulusta.

Liiton uusiksi kunniajäseniksi nimitettiin Airi Kansanen Vantaalta ja Mervi Skyttä Helsingistä.

Maantieteen ylioppilaskokeen arvosana korkeakoulujen opiskelijavalintakriteeriksi

Kannanotto

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:

Maantieteen ylioppilaskokeen arvosana korkeakoulujen opiskelijavalintakriteeriksi

Maantiede lukion oppiaineena antaa hyvät valmiudet esimerkiksi kansainväliseen liiketoimintaan, joten maantieteen ylioppilaskokeen arvosana sopii hyvin yhdeksi korkeakoulujen opiskelijavalintakriteeriksi kaupallisilla, teknillisillä ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla.


Lukion maantieteessä käsitellään perusteellisesti sekä luontoon, että yhteiskuntaan liittyviä globaaleja ja alueellisia riskejä, mikä auttaa opiskelijaa hahmottamaan kansainvälisen liiketoiminnan riskitasoja eri markkina-alueilla. Maantieteen lukio-opinnoissa perehdytään myös maailmantalouden rakenteeseen ja esimerkiksi matkailuun elinkeinona. Lisäksi maantieteen monitieteinen lähestymistapa antaa vahvan pohjan erilaisten alueellisten ilmiöiden tarkasteluun, kuten maankäytön suunnitteluun.


Suoraan kaupallisen ja teknisen alan jatko-opintoihin valmentavana sisältönä voidaan pitää lukion maantieteen kursseilla tapahtuvaa perehtymistä digitaalisiin kartta- ja paikkatietojärjestelmiin, joiden mobiilisovelluksiin perustuva globaali liiketoiminta kasvaa nopeasti. Lukiossa hankittu ymmärrys paikkatietojärjestelmistä auttaa myös hahmottamaan liiketoiminan sijoittamiseen, logistiikkaan ja markkinointiin liittyviä kysymyksiä.


Markkinoinnissa ja kansainvälisessä yhteistyössä on hyötyä lukion maantieteen opinnoissa kertyvästä maailman eri kulttuurialueiden ymmärryksestä sekä alueiden erityispiirteiden tuntemuksesta.


Koska maantieteen uusi sähköinen ylioppilaskoe on erittäin soveltava ja erilaisten laajojenkin aineistojen kognitiivista ja tietoteknistä käsittelykykyä monipuolisesti mittaava, kertoo maantieteen ylioppilaskokeen arvosana erinomaisesti opiskelijan soveltuvuudesta kaupallisten, teknisten ja yhteiskuntatieteellisten alojen korkeakouluopintoihin.


Ohessa on liitteenä lukion maantieteen opetussuunnitelman keskeisiä sisältöjä. Maantieteen ylioppilaskoe testaa näiden tietojen ja taitojen hallintaa.

---

Lukion maantieteen opetussuunnitelman keskeiset sisällöt

Kurssi 1 Maailma muutoksessa

  • Maantiede tieteenalana: alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaiset uutiset maapallon eri alueilla, maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen, geomedian (esim. digikartat ja paikkatietojärjestelmät) hyödyntäminen
  • Luonnon järjestelmään, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät keskeiset globaalit riskialueet: riskien ennakointi ja niihin varautuminen sekä sopeutuminen, ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit, resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous, maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet
  • Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset: inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen, eriarvoisuus, haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus

Kurssi 2 Sininen planeetta

  • Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
  • Ilmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys: ilmakehän rakenne ja tuulet, sateet, meriveden liikkeet, sää ja sen ennustaminen, ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet
  • Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot: maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja eroosio, luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla, arvokkaat luonnonmaisemat

Kurssi 3 Yhteinen maailma

  • Ihmismaantieteellinen tutkimus: geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät, miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti
  • Väestö ja asutus: väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen
  • Alkutuotanto ja ympäristö: kestävä maa-, kala- ja metsätalous
  • Teollisuus ja energia: raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti
  • Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus: liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys
  • Ihmistoiminnan alueellinen rakenne: maankäyttö, keskukset ja periferiat, kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

Kurssi 4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta

  • Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot: kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö, ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen
  • Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys: aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet, kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset
  • Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti: maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi käyttäen tai paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa geomediaa hyväksi käyttäen

Global meal -vastamainoskilpailu on käynnissä

Global Meal on vastamainoskilpailu, jossa osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmia parodian keinoin mainosten omalla kielellä.


Global Meal nostaa esiin ruuan globaalit vaikutukset, jotka jäävät helposti tuntemattomiksi. Ruoka on jokaiselle tuttu, arkinen ja henkilökohtainen teko. Samaan aikaan se on poliittinen, globaali ja moniulotteinen asioiden vyyhti. Ruoka on yhtä lailla eläin- ja ihmisoikeuskysymys kuin kysymys ympäristöarvoista, etiikasta, terveydestä ja kriittisestä kuluttajuudesta. Ruokaa myydään vetoamalla mielikuviin, ei todellisiin tuotanto-olosuhteisiin.


Kilpailu starttaa 12.9.2017 ja viimeinen mahdollisuus jättää kilpailutyö on 4.3.2018. Kilpailussa on avoin sarja, sekä koululaissarja, joka on suunnattu yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Molemmissa sarjoissa kilpailuun voi osallistua yksin tai työryhmänä.


Tutustu ruuan globaaleihin vaikutuksiin, itse kilpailuun ja opettajien taustamateriaaleihin osoitteessa www.globalmeal.fi.


Kilpailun järjestää Häiriköt-päämaja yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa. Menossa on mukana myös Eettisen kaupan puolesta ry.

Toiminnanjohtajan tavoittaa tiistaisin 10-12 ja keskiviikkoisin 14-16

Biologian ja maantieteen opettajien liitto on ottanut käyttöön puhelinajat. Toiminnanjohtajan tavoittaa päivittäin sähköpostilla osoitteessa toimisto@bmol.fi satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Puhelimitse tavoittaa tiistaisin kello 10-12 ja keskiviikkoisin kello 14-16. Pyhäpäivinä toimisto on suljettu.

Keväällä 2018 on jo tiedossa joitakin poikkeuksia, jolloin toiminnanjohtaja ei pysty vastaamaan puhelimeen, silloin kannattaa lähestyä sähköpostitse.

Puhelinaika on peruttu

keskiviikkona 7.2.
tiistaina 13.2 ja keskiviikkona 14.2
keskiviikkona 14.3.
tiistaina 1.5.

Muutkin yllättävät poikkeukset ovat mahdollisia esimerkiksi sairastapausten vuoksi.
Toimiston aukiolosta kesällä tiedotetaan erikseen.

Suomelle Biologian olympialaisista kaksi pronssia

Suomi sai kaksi pronssimitalia Coventryssä, Yhdistyneissä kuningaskunnissa, 23.–30.7.2017 järjestetyissä kansainvälisissä biologiaolympialaisissa. Voitokkaat kilpailijat olivat Timo Syvälahti Lohjan yhteiskoulun lukiosta ja Konsta Tiilikainen helsinkiläisestä Ressun lukiosta. Lisäksi joukkueeseen kuuluivat Petja Salminen Turun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta ja Otso Nieminen Lohjan yhteiskoulun lukiosta.

Joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun järjestämän jatkovalmennuksen perusteella.

 

Aa­sia ja Yh­dys­val­lat kär­jes­sä

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 68 maata nelihenkisin joukkuein, mukaan lukien kaikki Pohjoismaat. Irak ja Kolumbia ottivat ensimmäistä kertaa osaa kisoihin.

Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat sekä Yhdysvallat. Euroopan maista kultaa saivat muun muassa Saksa, Unkari, Bulgaria ja Tsekki. Tanska oli kahdella hopea- ja kahdella pronssimitalilla parhaiten menestynyt Pohjoismaa.

– Suomi on aiemmin ollut parhaiten menestynyt Pohjoismaa, mutta ei enää. Olympialaistoiminnan resursseja on merkittävästi leikattu viime vuosien aikana ja se heijastuu joukkueen valmistautumiseen, kertoo joukkueen johtajana toiminut Isa Uski Biologian ja maantieteen opettajien liitosta.

Teo­ri­aa ja käy­tän­töä

Käytännön osuudessa testattiin lukiolaisten osaamista kolmessa eri kokeessa. Kilpailijat pääsivät preparoimaan esiin raatokärpäsen toukan selkäsuonta sekä värjäämään ja tutkimaan lituruohon alkioita. Molekyylipuolen kokeessa kilpailijat analysoivat verinäytteestä ja sukupuista perinnöllisen taudin vaikutusta. Teoriakokeessa oli lähes sata eri kysymystä biologian eri aloilta, kolmen vanhemman hedelmöityshoidoista merenpinnan kohoamisen vaikutuksesta tulvaniittyjen kasveille.

Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Uskin lisäksi Tuomas Aivelo Zürichin yliopistosta sekä Niko Johansson Aberdeenin yliopistosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Ensi vuonna biologian olympialaiset järjestetään Teheranissa, Iranissa.

Pedagogiset opettajajärjestöt: Erisuuruisista opetusvelvollisuuksista luovuttava

Viisi pedagogista opettajajärjestöä on vedonnut 11.10. opettajien ammattijärjestöjen toimijoihin erisuuruisten opetusvelvollisuuksien purkamiseksi.

Järjestöjen mukaan erisuuruiset opetusvelvollisuudet ovat vuosikymmenten takaista perua, jolloin käytetyt opetus- ja arviointimenetelmät olivat erilaiset kuin nykyisin. Perustelu eri
aineenopettajaryhmien erilaiselle kohtelulle on vanhentunut.

Vetoomuksen allekirjoittivat

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry.
Psykologianopettajat PSOP ry.
Suomen uskonnonopettajain liitto SUOL ry.

Vetoomus on luettavissa BMOL:n lausunto- ja kannanottosivulta.