Ajankohtaista

Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinto Pinja Siparille

Biologian ja maantieteen opettajien liitossa ympäristökasvatuksen asiantuntijana työskentelevä Pinja Sipari on saanut Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnon! 

Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi on myöntänyt vuoden 2020 Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnot Siparin lisäksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:lle, professori Sirpa Tanille ja Upseerin päiväkodille. BMOL onnittelee lämpimästi kaikkia Ruusun saajia!

FEE Suomen hallitus valitsi tunnustuspalkinnon saajat ympäristökasvatusalan toimijoiden antamien ehdotusten joukosta. Ehdotuksia annettiin tänä vuonna yhteensä 26. ”Saimme useita hyviä ehdotuksia, joiden joukosta valinnat tehtiin huolellisesti punniten. Lämmin kiitos kaikille ehdotuksia antaneille! On hienoa tuoda tunnustuspalkinnolla esiin ansiokasta ja arvokasta ympäristökasvatustyötä”, hallituksen puheenjohtaja Emma Kurenlahti sanoo.

Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnot myönnettiin tänä vuonna jo 19. kerran. Palkinnon saajat julkistettiin FEE Suomen syyskokouksessa 19.11.2020.

Pinja Sipari: Aktiivinen ilmastokasvatuksen kehittäjä

Ympäristökasvatuksen Ruusu myönnetään Pinja Siparille (FM, maantieteen opettaja) aktiivisesta, sinnikkäästä ja ansiokkaasta ilmastokasvatuksen kehittämisestä ja edistämisestä. Siparin ansiosta opettajien on helpompaa löytää ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa koululaisille sopivassa muodossa.

”Tuntuu valtavan hienolta päästä osaksi Ruusun saaneiden, ihailemieni ympäristökasvattajien ketjua! Palkinto tuntuu supertärkeältä tässä hanketyöläisen arjessa, jossa omaa osaamistaan joutuu arvioimaan jatkuvasti jokaisen hankehaun yhteydessä. Ruusussa on jotakin pysyvää ja juuri nyt se lisää uskoani siihen, että lopussa kiitos seisoo, kun työtä tekee koko sydämellään”, Sipari kuvailee tuntemuksiaan Ruusun saamisesta.

Sipari on luonut verkkosivuston Open ilmasto-opas sekä toiminut merkittävänä apuna Luokanopen ilmasto-oppaan laatimisessa. Hän on edistänyt ilmastokasvatuksen lisäksi jo vuosien ajan puutarhakasvatusta, kaupunkiviljelyä ja kestävän kehityksen kasvatusta.

Sipari on työskennellyt monissa ympäristö- ja ilmastokasvatusta edistävissä hankkeissa, kuten Maaperän sankarit, Ilmastoterveisiä Etelästä, Open ruokaopas sekä Global Meal – vastamainontaa ruuasta. Hankkeissa hän on jakanut osaamistaan laajasti muun muassa kouluttamalla opettajia sekä valmistamalla opetusmateriaaleja.

Tällä hetkellä Sipari työskentelee BMOL ry:ssä ympäristökasvatuksen asiantuntijana Toivoa ja toimintaa-hankkeessa. Hän myös ylläpitää Ilmastokasvattajat Facebook-ryhmää, jossa ilmastokasvattajat jakavat tietoa, vinkkejä ja ajatuksia.

Lue lisää Ruusujen perusteluista FEE Suomen tiedotteesta täältä 

Kuva: Janne Salo

Kuva ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnunstuspalkinnon vuoden 2020 saajasta, Pinja Siparista.

Alennetun jäsenmaksun hakeminen vuodelle 2021

Jäsenmaksun alennushakemukset vuodelle 2021 tehdään etukäteen. Alennusta haetaan tällä lomakkeella, josta löytyy myös lisätietoja alennuskäytännöistä. Lomake tulee lähettää viimeistään 30.11.2020. Alennusta voi hakea perhevapaan, työttömyyden ja asevelvollisuuden sekä tilannekohtaisesti muun syyn perusteella työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Lisäksi kahdessa tai useammassa pedagogisessa liitossa jäsenenä olevat voivat hakea alennettua jäsenmaksua. Kaikkiin jäsenluokkiin kuuluvat täsmälleen samat liiton palvelut.

Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Janne Riehunkangas Helsingistä

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry valitsi vuoden 2020 biologian ja maantieteen opettajaksi Janne Riehunkankaan, joka opettaa biologiaa ja maantietoa Käpylän peruskoulussa Helsingissä.

”Riehunkangas suhtautuu opettamiseen intohimoisesti ja jaksaa jatkuvasti myös kehittää opetustaan. Hän on osaava ammattilainen, joka tukee työkavereitaan ja laittaa aina koko persoonansa peliin oppilaiden hyväksi”, kertoo Biologian ja maantieteen opettajien liiton puheenjohtaja Minttu Kalmi.

Kartat kiinnostivat Riehunkangasta jo lapsena ja hän kertoo koulussa piirrelleensä pulpettivihkonsa karttakirjoiksi. Maantieteestä tuli lopulta hänen suosikkiaineensa Helsingin Yhtenäiskoulussa biologiaa ja maantiedettä opettaneen Eeva Riitta Salemaan ansiosta. Opettajan ammatti kirkastui Riehunkankaan tavoitteeksi jo lukio-opintojen aikana.

”Biologia ja maantieto tarjoavat oppiaineina loputtoman haasteen opettajalle. Olet opettajana aina olennaisten kysymysten parissa, eikä esimerkiksi toiminnallisen oppimisen ideoita tarvitse hakea kaukaa. Erityisesti ympäristöteemoja käsitellessään voi olla varma, että on muuttamassa maailmaa joka päivä” sanoo Riehunkangas.

Ulkona oppiminen ja toiminnallisuus ovat tärkeässä roolissa Riehunkankaan opetuksessa. Hän kertoo perineensä Käpylän peruskoulun aiemmilta opettajilta työkalupakillisen maasto-opetuksen ideoita, joita toteuttaa työparinsa Saana Kempin kanssa koulun kasvitarhassa sekä lähimetsissä. ”Oppilaat rakastavat erityisesti seitsemännen luokan metsäbiologian kurssia, joka toteutuu lähes kokonaan ulkona opiskellen.”

Riehunkangas myös vetää yhdessä kollegoidensa kanssa yläkoululaisten retkeilykerhoa, jossa toteutetaan neljä viikonloppuretkeä vuosittain. Retkeilytoimintaa aloittaessaan hän kertoo ymmärtäneensä nopeasti, että ”tämä on se, mitä monet nuoret haluavat ja tarvitsevat.”

Retkien merkitys on korostunut erityisesti tänä vuonna, kun korona on rajoittanut retkeilyä. Riehunkangas sai kuitenkin viedä uudet 7.-luokkalaiset päiväretkille Sipoonkorpeen, jossa he viettivät työparinsa kanssa viikon metsässä eri ryhmien kanssa. ”Tuntui, että olimme taas kasvatuksen ja koulutuksen ytimessä, kun päivät vietettiin pilkkomalla halkoja, ihmettelemällä nuotiota ja opettelemalla metsätyyppejä samalla kun aina välillä piti irrottaa oppilaan hiuksista hirvikärpäsiä. Vaikka välillä kirosanat lentelivät, suurin osa olisi halunnut heti seuraavana päivänä takaisin metsään. Ei opettaja voi parempaa toivoa.”

Työyhteisö on Riehunkankaalle tärkeä voimavara, ja hän pitää itseään onnekkaana saadessaan työskennellä taitavien opettajien kanssa, joiden ansiosta työstä on tullut jatkuvaa oppimista ja uusista asioista innostumista. ”Olen monesti sanonut, että minä olen opettajana kaikkien kohtaamieni ihmisten ja heidän kanssaan käymieni keskustelujen summa.”

Janne Riehunkangas valmistui Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta vuonna 2011 ja hän on työskennellyt Käpylän peruskoulun lisäksi myös Helsingin Yhtenäiskoulussa sekä Tiistilän peruskoulussa Espoossa. Opettajan työnsä ohella hän on osallistunut myös valtakunnalliseen opetuksen kehittämiseen sekä toiminut pitkään puheenjohtajana Biologian ja maantieteen opettajien liiton Uudenmaan piirissä.

Lisätietoja:

-Janne Riehunkangas, janne.riehunkangas (at) edu.hel.fi

-Kati Vähä-Jaakkola, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, p. 050-3138409

Jäsenviesti 9/2020 lähetetty: viesti luettavissa myös jäsensivuilla

Jäsenviesti on lähetetty niille jäsenille, joiden sähköposti on jäsenrekisterissä ja jäsenmaksu maksettuna. Jäsenviestissä kerrotaan liiton syksyllä järjestämistä tapahtumista ja koulutuksista.
 
Voit lukea jäsenviestit myös jäsensivujen kautta. Jäsensivuille päästäksesi tarvitset sivujen salasanan. Lue siitä lisää täältä.
Jäsenviesti on lähetetty osoitteesta toimisto (at) bmol.fi. Jos et ole saanut jäsenviestiä, sähköpostiosoitettasi ei ehkä ole vielä tiedoissamme tai se on väärä. Voit ilmoittaa osoitteesi ja liittyä listalle täällä. Muuttuneen sähköpostiosoitteen voi päivittää myös suoraan jäsenrekisteri FloMembersiin, jos olet aktivoinut käyttäjätilisi. Jäsenrekisterin käyttöohjeita täällä. Voit aina olla myös yhteydessä toimistoon.

Natura-lehdelle kunniamaininta Kultin Vuoden laatulehti -kilpailussa

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jokavuotinen Vuoden laatulehti -palkinto jaettiin 15. kerran. Kilpailun tarkoitus on nostaa esiin laadukkaita kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä sekä muistuttaa niiden merkityksestä osana suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Kilpailuun osallistui 49 Kultin vajaasta 200 jäsenlehdestä.  

Tänä vuonna tuomarina toimi juuri valtion tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla huomioitu kirjailija Risto Isomäki. Helsingin virtuaalisilla kirjamessuilla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Isomäki kiitteli tarjolla olleiden lehtien laajaa skaalaa ja korkea tasoa.

”Minulle tuli hyvin nopeasti erittäin selväksi, ettei tällaista kilpailua ole mitenkään mahdollista ratkaista tekemättä suurta vääryyttä monille harmittavan laadukkaille lehdille. Tällaiset valinnat täytyy siis aina tehdä jostakin tietystä ja hyvin subjektiivisesta näkökulmasta. Mutta riippumatta siitä miten valinnan tekee, se on väistämättä aina epäoikeudenmukainen kaikkia muita näkökulmia kohtaan”, toteaa Isomäki.

Tuomarin mielestä eniten uutta ja kiinnostavaa asiaa oli kunniamaininnan verran Natura-lehdellä ja Kaltiolla.

"Kiitos kunniamaininnasta kuuluu koko toimituskunnalle, avustajillemme ja tutkijoille, jotka ovat Naturaan kirjoittaneet. Biologian ja maantieteen ymmärrys on yhä tärkeämpää tänä aikana, jolloin kohtaamme ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja ympäristökatastrofeja tai nykyisen pandemian kaltaisia biologisia haasteita. Naturan sisällöt sopivat ihan kaikille, joita ajantasainen luonto- ja ympäristötieto kiinnostaa”, päätoimittaja Anne Hirvonen sanoo.  

Vuoden laatulehdeksi Isomäki valitsi Animalia-lehden. Perusteluissaan hän toteaa: “Valitsin voittajaksi lehden, joka mielestäni sisältää eniten sellaisia ihmiskunnan tulevaisuuden ja mahdollisesti jopa henkiinjäämisen kannalta tärkeitä uutisia ja näkökulmia, joita valtavirran tiedotusvälineet eivät ole käsitelleet. Animalia on julkaisu, jonka toivoisin tulevan kaikkien Suomen suurien tiedotusvälineiden toimituksiin ja josta toivoisin myös valtamedioiden poimivan mahdollisimman ahkerasti uutisaiheita omaan käyttöönsä”.

Kilpailussa saivat kunniamainintoja myös Lumooja-lehti ja Improbatur, yleisöäänestyksen voittivat tasaäänin Imetyksen tuki ja Linnut.

Helsingin virtuaalisten kirjamessujen Kultin osastolla ovat esillä sekä Isomäen että kaikkien kilpailussa palkittujen lehtien tekijöiden haastatteluvideot.

Lue lisää Kultin tiedotteesta täältä

Koronaepidemian huomioiminen biologian ja maantiedon opetuksessa

Lähtökohtaisesti opetusta järjestetään lähiopetuksena opetussuunnitelman mukaisesti.  Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) kuvataan biologian ja maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyviä tavoitteita. Molempien oppiaineiden opetuksen tavoitteena on, että oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä niin koulussa kuin koulun rakennuksen ulkopuolella. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä. 

Biologiassa ja maantiedossa on useita kokeelliseen työskentelyyn ja tutkimuksellisuuteen liittyviä tavoitteita. Biologiassa tavoite 8 (opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa), tavoite 10 (ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella), tavoite 9 (ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelmaa ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi) ja maantiedossa esimerkiksi tavoite 8 (ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja) sisältävät näitä taidollisia elementtejä.  

Näiden tavoitealueiden saavuttamisessa vaaditaan yksityiskohtaista opetuksen suunnittelua, erityisesti nyt korona-aikana. Opetuksen suunnittelussa ja sisältöjen valinnassa on hyvä pohtia vaihtoehtoisia työskentelymenetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi (esimerkiksi laborointien/kokeellisten töiden demoaminen, virtuaalilaboroinnit, vierailut etäyhteyksiä hyödyntämällä, videot). Jos oppitunneilla käytetään tutkimusvälineistöä tms. on ennen oppituntien suunnittelua huomioitava paikallisen tartuntatautiviranomaisen määräykset sekä paikallinen epidemiatilanne. Oppituntien toteutuksessa on huomioitava turvalliset etäisyydet, opetuksen mahdollinen eriyttäminen, siivouksen tehostaminen, yhteiskäytössä olevien työvälineiden puhdistaminen sekä mahdolliset suoja-asusteet ja –varusteet (kuten suojatakit, suojakäsineet ja nyt myös mahdolliset maskit, jos näin riskiarvioinnissa todetaan paitsi opettajan myös oppilaiden turvallisuusriskiksi opetustilanteessa).

Hyvin ohjeistettu opetustilanne on tärkeä keino välttää taudin mahdollinen leviäminen. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät säily pitkiä aikoja ilmassa tai pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole todettu. Yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien, laborointivälineiden tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä.  

Maastotyöskentelyssä voidaan hyödyntää lajintunnistusoppaiden sijaan sähköisiä välineitä (mahdollisesti oppilaiden omia tai koululta lainattuja tietokoneita, padeja) lajitunnistuksessa esim. iNaturalist-palvelua tai luontoportti.com -sivustoa. 

Lisätietoa: 

Perusopetuksen järjestämiseen liittyvät Opetushallituksen ohjeet löytyvät oheisesta linkistä: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-jarjestaminen-182020-alkaen  

https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya?themes%5BKoronavirus%5D=Koronavirus&sector%5BPerusopetus%5D=Perusopetus&sector%5BEsiopetus%5D=Esiopetus

https://minedu.fi/documents/1410845/22330894/OKM+THL+suositus+-+opetus+ja+varhaiskasvatus+4.8.2020.pdf/3a12db76-92f3-2da4-5717-92e552ebe798/OKM+TH

Kasvomaskien osalta suosituksen kansalaisille antaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, THL  

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille 

THL:n maskisuositus ei koske työyhteisöjä. Suojainten käyttö työpaikalla perustuu työnantajan riskiarviointiin. Vastaava viranomainen on työterveyslaitos.  

https://www.ttl.fi/kasvomaskit-tyopaikoilla/ 


Teksti: Opetusneuvos Hanna Pohjonen, Opetushallitus

Kansallisen biologiakilpailun 2020 tulokset

Vuonna 2020 kansallinen biologiakilpailu järjestettiin koronatilanteen vuoksi poikkeuksellisesti syyskuussa. Kilpailuun osallistui poikkeusoloista huolimatta yli 550 lukiolaista ympäri Suomen. Koe oli tehtävissä niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi, ja sitä tilattiin 96 lukioon.

Kansallisen biologiakilpailun perusteella valitaan valmennusryhmä, joka kutsutaan olympiavalmennukseen. Valmennusmenestyksen perusteella valitaan neljän hengen joukkue, joka edustaa Suomea 31. kansainvälisissä biologian olympialaisissa Portugalin Lissabonissa kesällä 2021.

Valmennusryhmään kutsuttiin kilpailun kärki ottaen huomioon kansainvälisten olympialaisten ikärajasäännöt. Lisäksi valmennusryhmään kutsuttiin kolme jäsentä viimevuotisen kilpailumenestyksen perusteella.

Kansallista biologiakilpailua valmisteleva työryhmä haluaa lämpimästi onnitella kilpailussa menestyneitä nuoria. Voitte olla ylpeitä loistavasta biologian osaamisestanne!

Tänä vuonna kilpailun kärki oli seuraava:

  • 104p Evert Odé, Tapiolan lukio, Espoo
  • 102p Lucas Nguyen, Turun klassillinen lukio, Turku
  • 102p Olli Särkelä, Heinolan lukio, Heinola
  • 100p Sami Starck, Kuopion lyseon lukio, Kuopio
  • 98p Tino Poutiainen, Lahden yhteiskoulun lukio, Lahti
  • 98p Linda Honkanen, Ressun lukio, Helsinki
  • 97p Laura Savolainen, Lahden yhteiskoulun lukio, Lahti
  • 97p Saana Tuomela, Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi
  • 97p Pinja Lipiäinen, Hyvinkään lukion Sveitsin toimipiste, Hyvinkää
  • 95p Uolevi Saukkonen, Kuopion lyseon lukio, Kuopio

Tutustu kilpailun pistejakaumaan tarkemmin täällä.

Koronavirus ei estänyt biologian olympialaisia – puolet Suomen joukkueen jäsenistä mitaleille

Biologian olympialaiset piti järjestää heinäkuussa Japanin Nagasakissa, mutta kansainvälisen tilanteen vuoksi kilpailu järjestettiin etäosallistumisen kautta. Suomen joukkue kokoontui kilpailemaan Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan Helsinkiin 11.-12.8. ja kilpailun tulokset ilmoitettiin maanantaina 24.8.2020.

Suomen joukkue saavutti kaksi pronssimitalia. Voitokkaat kisaajat olivat Harri Marttinen Mikkelin lukiosta ja Teemu Vuorela Maunulan yhteiskoulusta ja Helsingin matematiikkalukiosta. Joukkueeseen kuuluivat lisäksi Oona Kurola Ressun lukiosta, Helsingistä, ja Suvi Laitinen Olarin lukiosta, Espoosta.

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 52 maata nelihenkisin joukkuein. Uutena maakokonaisuutena mukana oli Etelä-Amerikan pienet maat, jotka osallistuivat yhtenä joukkueena. Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat. Euroopan maista parhaiten menestyivät Tsekki, Saksa ja Alankomaat. Suomi puolestaan oli parhaiten menestynyt Pohjoismaa.

- Japanilaiset isännät järjestivät yllättävän sujuvasti kilpailun etänä, vaikka kyseessä oli maailmanlaajuinen tapahtuma, jonka osallistujat olivat eri aikavyöhykkeillä. Käytännön kokeet oli hyvin muokattu verkkokokeiksi, joissa oli toiminnallisia osuuksia, kommentoi Suomen joukkueen valmennuksesta vastannut tohtorikoulutettava Niko Johansson Helsingin yliopistosta.

Käytännön osuudessa testattiin lukiolaisten osaamista kahdessa eri kokeessa. Kilpailijat pääsivät eläinbiologian kokeessa tulkitsemaan kananalkion poikkileikkauskuvista hermostoputken rakennetta ja päättelemään soluviestinnän vaikutuksia meritupen alkion 32-soluvaiheen värjäyksissä. Bioinformatiikan kokeessa kilpailijat analysoivat ihmisen perimän rakennetta ja tunnistivat proteiinimotiiveja emäsjärjestyksen perusteella. Teoriakokeessa oli kokonaisuudessaan noin kahdeksankymmentä eri tehtävää biologian eri aloilta solutukirangan säierakenteesta elinympäristön vaikutuksesta hiirujen turkin värin evoluutioon.

- Pronssimitalin saavuttamisesta jäi uskomaton fiilis. Kilpailu oli todella haastava ja sisälsi paljon aiemmin tuntematonta asiaa. Olympialaiset opettivat ajattelemaan ja pohtimaan tieteellisesti ja kehittivät ongelmanratkaisutaitoja, Teemu Vuorela kommentoi.

- Suomalaiset lukiolaiset ovat toistuvasti osoittaneet olevansa, jollei ihan maailman huippuja, niin ainakin Euroopan huippuja. Tälläkin kertaa kilpailussa oli monia aihepiirejä, jotka eivät ole lukiolaisille tuttuja, mutta suomalaiset pystyvät tietojensa ja taitojensa perusteella selviytymään tehtävistä. Menestys vaatii innostusta biologiaan, mutta kiitos kuuluu myös korkealaatuiselle suomalaiselle peruskoululle ja lukiolle, kansainvälisen juryn jäsen Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta sanoo.

Suomen joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun järjestämän jatkovalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Johanssonin ja Aivelon lisäksi Jakke Neiro Oxfordin yliopistosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Ensi vuonna biologian olympialaisten järjestelyvastuu siirtyy Portugaliin ja kisapaikaksi on suunniteltu Lissabonia.

Lisätietoja:

Niko Johansson, Helsingin yliopisto

+ 358 50 344 2870, niko.johansson@helsinki.fi

Tuomas Aivelo, Helsingin yliopisto

+ 358 40 828 6466, tuomas.aivelo@helsinki.fi

Jakke Neiro, Oxfordin yliopisto

+ 358 40 563 7885, jakke.neiro@helsinki.fi

Esitys valtakunnalliseksi Kestävä koulu -ohjelmaksi

Ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestöt ovat laatineet yhdessä esityksen valtakunnalliseksi ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen ohjelmaksi. Kestävän koulun esikuvana on toiminut Liikkuva koulu -ohjelma. Kestävä koulu -ohjelmassa varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppijat saavat valmiuksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Ohjelma toteutetaan kaksikielisesti, ja ruotsinkielinen työnimi on Hållbar skola.

Tutustu esitykseen tarkemmin täällä:
Esitys Kestävä koulu -ohjelman käynnistämiseksi 25112020.pdf

Kokosimme käyttöösi BMOL:n materiaaleja etäopetukseen!

Keräsimme käyttöösi hankkeissamme tuotettuja materiaaleja, jotka sopivat etäopetukseen ja olemme myös kehittäneet olemassaolevia materiaaleja etäopetukseen paremmin sopivaksi. Materiaalit löydät täältä!

Kokoelma sisältää opetusmateriaalia seuraavista teemoista: ilmastonmuutos, globaali vastuu, vastuullinen ruoka ja ruuantuotanto, vastuullinen kuluttaminen, vaikuttaminen sekä maaperä osana ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi on tuotettu materiaalia eliökokokoelmien tekemisen tueksi.

BMOL on alkanut tehdä myös koontia eri tahojen ja opettajien tekemistä, etäopetukseen soveltuvista materiaaleista. Sen löydät täältä!

Antoisia hetkiä etäopetuksen parissa ja paljon tsemppiä sinulle ja opiskelijoillesi uudenlaisen tilanteen edessä!

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä