Ajankohtaista

Kansallisen biologiakilpailun tulokset julkaistu

Kansallinen biologiakilpailu järjestettiin 23.4.2026 Abitissa ja paperilla. Kilpailuun osallistui 67 lukiota koulua ja 618 kilpailijaa.

Kilpailun tulokset ovat nähtävissä täällä. Kiitos kaikille osallistujille ja onnea menestyneille!

Kansallisen biologiakilpailun perusteella valitaan valmennusryhmä, joka kutsutaan olympiavalmennukseen. Valmennusmenestyksen perusteella valitaan neljän hengen joukkue, joka edustaa Suomea 38. kansainvälisissä biologian olympialaisissa Puolassa kesällä 2027.

Valmennusryhmään kutsutaan kilpailun kärki ottaen huomioon kansainvälisten olympialaisten ikärajasäännöt. Valmennusryhmään kutsuttaviin nuoriin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä toukokuun aikana.

Jäsenviesti 5/2026 lähetetty: viesti luettavissa myös jäsensivuilla

Tässä viestissä kerrottiin mm.
  • jäsenkyselystä
  • biologiakilpailun tuloksista
  • stipendien jakamisesta.

Jäsenviesti on lähetetty osoitteesta toimisto@bmol.fi. Jos et heti löydä viestiä, kannattaa kurkata roskapostilaatikkoon.

Jäsenviesti on lähetetty osoitteesta toimisto (a_t) bmol.fi. Jos et heti löydä viestiä, kannattaa kurkata roskapostilaatikkoon. Voit lukea jäsenviestit myös jäsensivujen kautta. Jos et vielä kuulu jäsenviestin vastaanottajiin, voit tilata sen täällä.

Kansallisen maantiedekilpailun tulokset julkaistu

Kansallinen maantiedekilpailu järjestettiin 20.1.2026. Kilpailuun osallistui 61 koulua ja 400 kilpailijaa.

Kilpailun tulokset ovat nähtävissä täällä. Kiitos kaikille osallistujille ja onnea menestyneille!

Maakoordinaattori Mikael Asikainen ottaa yhteyttä kisan parhaisiin ja informoi valmennukseen liittyvistä asioista.

Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Kirsi Haapamäki Espoosta

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry on valinnut vuoden 2025 biologian ja maantieteen opettajaksi Kirsi Haapamäen, joka työskentelee Espoon Otaniemen lukiossa.

“Kirsi Haapamäki on poikkeuksellisen aktiivinen, pitkään ilmasto- ja kestävyysopetuksen parissa ja sen kehittämisessä toiminut opettaja. Meille saapuneissa ehdotuksissa näkyi selkeästi, että Haapamäkeä arvostavat niin opettajat, rehtorit kuin yhteistyökumppanitkin”, kertoo BMOL ry:n puheenjohtaja Ritu Savolainen.

Lue tiedote täältä.

BMOL:n uusi toiminnanjohtaja Taneli Saari esittäytyy

Hei,

on ilo ja kunnia liittyä osaksi BMOL:n lähes satavuotiasta historiaa. Koen, että biologia ja maantiede ovat alati arvokkaampia tieteenaloja, joilla on yleissivistävyytensä lisäksi korvaamaton rooli maailman suurten haasteiden ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa.

Olen taustaltani sosiaalialan ammattilainen, jonka parikymmenvuotisesta työkokemuksesta jälkimmäinen puolikas on vierähtänyt järjestöissä. Siirryin uuteen työhöni Tunne ry:n toiminnanjohtajan tehtävästä, jossa vahvistimme mm. opettajien ja sote-alan ammattilaisten kanssa ilmastonmuutoksen ja tulevaisuuden herättämien tunteiden ja ajatusten käsittelyä, toimintaan ohjautumista sekä toimintakyvyn ylläpitoa. Tuntuu hyvältä ja omien arvojeni mukaiselta jatkaa ympäristöteemaista työtä tiedon lisäämisen ja osaamisen vahvistamisen parissa.

Toivon yhteydenottoja matalalla kynnyksellä kaikkeen BMOL:n kehittämiseen, yhteistyöhön ja muuhun toimintaan liittyen. Lupaan tehdä parhaani työssä, jossa koen pääseväni edistämään aidosti tärkeitä asioita.

Toivotan kaikille hyvää alkanutta lukuvuotta ja voimia syksyyn!

Taneli Saari
toiminnanjohtaja
taneli.saari (a_t) bmol.fi
0445724444



Kuva: Anni Suikkanen

Suomelle kultaa ja pronssia kansainvälisissä maantiedeolympialaisissa

Espoolainen Kasper Laitinen voitti kultamitalin sekä tamperelainen Alli Kajander pronssimitalin kansainvälisissä maantieteen olympialaisissa, jotka järjestettiin Thaimaan Bangkokissa heinäkuun lopulla. Menestyksekkääseen Suomen joukkueeseen kuuluivat myös Arttu Mattila sekä Leo Salmi.

Suomen joukkueenjohtajina toimivat hämeenlinnalainen maantieteilijä Mikael Asikainen sekä Aino Santasalo Kuninkaantien lukiosta.
– Kilpailut olivat aivan fantastinen kokemus, paikalliset olivat todella panostaneet järjestelyihin, mikä näkyi kiinnostavana kilpailusisältönä sekä aimo kattauksena thaimaalaisen kulttuurin esittelyä, Otaniemen lukiosta keväällä kirjoittanut Laitinen kuvailee kokemuksiaan.

Lue lisää täältä.

Historiallinen hopeamitali Suomeen biologian olympialaisista

Okko Varpasuo Otaniemen lukiosta voitti hopeaa 36. kansainvälisissä biologian olympialaisissa. Hopeamitali on Suomen kilpailuhistorian kuudes ja lopullinen sijoitus Suomen historian toiseksi paras.

Biologian olympialaiset on maailman suurin lukioikäisten kansainvälinen kilpailu biologian alalla. Kilpailutehtävissä testataan sekä käytännön osaamista että teoriaosaamista kaikilla biotieteiden osa-alueilla. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin heinäkuussa Filippiineillä Quezon Cityssä. Osallistujamaita oli 77 ja kilpailijoita lähes 300.

Kukin maa lähettää olympialaisiin neljä kilpailijaa. Suomen olympiajoukkueeseen kuuluivat Varpasuon lisäksi Vilma Salaspuro Tapiolan lukiosta, Reetta Lipsanen Ressun lukiosta ja Hilla Karkola Kuopion lyseon lukiosta. He pärjäsivät haastavassa kilpailussa myös hienosti. Matkalla oli mukana myös huoltojoukkue.

Lue lisää täältä.

Tupoksen oppilaat lukivat koululle suojelumetsän Limingassa – Metsän ostamiseen tarvittava loppusumma saatiin BMOL ry:n perustamasta Kasvatuksen metsä -keräyksestä

Tupoksen koulu ja Luonnonperintösäätiö käynnistivät joulukuussa 2024 ainutlaatuisen hankkeen maankohoamismetsikön suojelemiseksi. Nyt Lukevien lasten metsä on ostettu suojeluun.
 
Kevään aikana Tupoksen koulun oppilaat etsivät itselleen lukusponsorin, joka sitoutui maksamaan lukukauden aikana luetuista kirjoista sovitun summan metsäkeräykseen. Kampanjan etenemistä seurattiin tiiviisti ja kampanja jalkautettiin koulun arkeen oppilaslähtöisesti. Kampanjan suojelijoiksi saatiin luontoseikkailusarjallaan ihastuttaneet Mikko “Peltsi” Peltola ja Osmo Peltola.
 
Kesäkuussa Luonnonperintösäätiö pääsi ostamaan Lukevien lasten metsän. Tämä reilun kuuden hehtaarin laajuinen luonnontilainen koivikko on Liminganlahden pohjukan alavaa maankohoamisrannikkoa. Kyseessä on ensimmäinen kyseiselle merestä kohonneelle maalle koskaan kasvanut metsä. Kokonaan uusien metsien synty on Limingan seudun tasaisten rantojen erikoisuus. Jääkauden jälkeistä maankuoren hidasta nousemista tavataan Pohjanlahden lisäksi vain Pohjois-Kanadassa, joten kyseessä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ilmiö. Suojeltuna metsä saa nimen Koivuranta.
 
Oppilaiden lukukeräys tuotti yhteensä 4269 euroa Lukevien lasten metsän suojeluun. Metsän ostamiseen tarvittava loppusumma saatiin Biologian ja maantieteen opettajien liiton (BMOL) perustamasta Kasvatuksen metsä -keräyksestä, josta rahoitetaan myös muita tulevia opetusmetsiä.
 
”Lukevien lasten metsä on myös biologian ja maantieteen näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen ja sopiva alue kasvatuksen ja opetuksen metsäksi. Siksi olemme mieluusti mukana suojelemassa Lukevien lasten metsää”, kertoo BMOL:n puheenjohtaja Ritu Savolainen.
 
Opetusympäristönä Tupoksen lukevien lasten metsä on mitä mainioin: metsä on kuin maankohoamisen koelaboratorio, jota koulun nykyiset ja tulevat oppilaat pääsevät seuraamaan läheltä.
 
Lisätietoja Lukevien lasten metsästä:

Kansallisen maantiedekilpailun tulokset on julkaistu!

Kansallinen maantiedekilpailu järjestettiin 16.1.2025. Kilpailuun osallistui 444 opiskelijaa 62 eri lukiosta. 

Kaksitoista parhaiten sijoittunutta sai kutsun olympiavalmennukseen. Onnittelut valituille sekä kiitokset kaikille osallistuneille!

Tutustu tuloksiin täällä!


Lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden päivitysluonnoksesta

Liitto lausui perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden päivittämisestä liittyen oppimisen tuen uudistamiseen.

Otimme kantaa erityisesti ryhmäkoon merkitykseen, tukiopetuksen järjestämiseen oppituntien aikana sekä oppilaskohtaista tukea saavien oppilaiden enimmäismäärän rajaamiseen yleisopetuksen opetusryhmässä.

Tutustu lausuntoon täällä.

Kestävä kehitys eri oppiaineiden opetuksessa — uudet tehtäväpaketit julkaistu!

BMOL julkaisi elokuun alussa 2024 uuden laajan opetusmateriaalin, jossa kestävää kehitystä käsitellään 12 eri oppiaineen näkökulmasta. Mukana ovat biologia, maantiede, käsityö, terveystieto, elämänkatsomustieto, fysiikka, kemia, kotitalous, kuvataide, uskonto, yhteiskuntaoppi sekä äidinkieli ja kirjallisuus. Materiaalit on toteutettu ulkoministeriön tuella lukuisten opettajien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä.

Tutustu avoimiin ja maksuttomiin opetusmateriaaleihin videoluentojen avulla tai selailemalla materiaaleja itsenäisesti Toivoa ja toimintaa -verkkosivustolla.
 
Oppiaineiden omien tehtäväpakettien lisäksi julkaisimme myös tehtäväpaketit Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteista. Niihin voit tutustua täällä.