Suomi pysyi mitalikannassa 34. kansainvälisissä biologian olympialaisissa Yhdistyneiden Arabiemiraattien Al Ainissa 2.-11.7.2023. Jokainen Suomen joukkueen jäsen toi kotiin palkinnon, yhteensä kolme pronssimitalia ja yhden kunniamaininnan.

Pronssimitalit saivat Natalia Oksanen Otaniemen lukiosta, Mikko Väisänen Tapiolan lukiosta ja Taavetti Ihantola Tampereen lyseon lukiosta. Lisäksi Elena Heikkilä Tampereen lyseon lukiosta ansaitsi kunniamaininnan. Suomi jatkaa vaikuttavaa suoriutumista viime vuoden ennätystuloksen jälkeen, ja oli kilpailujen paras pohjoismaa yhdessä Tanskan kanssa.

Biologian olympialaiset on maailman suurin lukioikäisten kansainvälinen kilpailu biologian alalla, ja tänä vuonna osallistujamaita oli 80. Maat lähettävät olympialaisiin neljä kilpailijaa, jotka ovat kussakin maassa järjestettyjen alkukilpailuiden voittajia. Suomi on osallistunut kilpailuun vuodesta 1997 asti. Kilpailun kärkeen pääsivät tänä vuonna kilpailijat Yhdysvalloista, Kiinasta ja Singaporesta – Eurooppalaisista maista kultamitaleja jaettiin Saksaan, Bulgariaan ja Isoon-Britanniaan. 

-Varsinaisen kilpailun lisäksi parasta oli tutustua muihin biologiasta kiinnostuneisiin nuoriin ympäri maailmaa, ja tutustua erilaisiin kulttuureihin, pronssimitalisti Mikko Väisänen kertoo.

Olympiatehtävissä testataan sekä käytännön osaamista että teoriaosaamista kaikilla biotieteiden osa-alueilla. Käytännön kokeita oli neljä, niissä kilpailijat muun muassa eristivät bakteereissa tuotettua entsyymiä, analysoivat laskennallisesti eliöiden evoluutiohistoriaa ja tulkitsivat liskojen reviirikäyttäytymistä. Teoriatehtävissä olympiakokelaat pääsivät pohtimaan krottikalojen immuniteettiä, arvioimaan genominmuokkausmenetelmien toimivuutta ja laskemaan munuaisten toimintatehoa. Olympiasuoritukset tehdään suomen kielellä, ja huoltojoukkue kääntääkin kaikki tehtävät suomeksi olympiaviikon aikana.

-Reissu oli ylipäätään jännittävä ja uusi kokemus. Koetilanteet olivat samaan aikaan pelottavia, jännittäviä mutta hauskoja tehdä – ja hyvää harjoitusta ylioppilaskirjoituksiin. Englannin kieltä sai myös harjoitella! Näin kommentoi kunniamaininnan ansainnut Elena Heikkilä.

-Tässä työssä parasta on päästä seuraamaan suomalaisten biologiasta kiinnostuneiden nuorten polkua kansainväliselle kärkitasolle, ja auttamaan heitä tunnistamaan oma osaamisensa, kertoo joukkueenjohtaja ja päävalmentaja Johansson. Toiminnan rahoituksen yllä on hieman tummia pilviä, joten toivotaan, että Suomen yli 25-vuotias taival olympialaisissa ei pääty rahoituksen puutteeseen. Uusi hallitus on sitoutunut LUMA-strategian toimeenpanoon, jossa turvataan tiedeolympiatoiminnan rahoitus, Johansson kommentoi.

Suomen joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Kansallisen biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston sekä Aalto-yliopisto Juniorin järjestämän jatkovalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat joukkueenjohtaja Niko Johanssonin lisäksi Jakke Neiro Oxfordin yliopistosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Seuraavan kerran biologian olympialaiset järjestetään Kazakstanin Astanassa heinäkuussa 2024.

Lisätietoja: 

Niko Johansson, Helsingin yliopisto/BMOL ry. Joukkueenjohtaja ja biologian pääolympiavalmentaja

+ 358 50 344 2870, niko.johansson@helsinki.fi 

Jakke Neiro, huoltojoukkueen jäsen

+ 358 40 5637885, jakke.neiro@queens.ox.ac.uk

https://ibo2023.ae  

https://www.ibo-info.org/en/


Kuvassa oikealta vasemmalle: Elena Heikkilä, Natalia Oksanen, Mikko Väisänen ja Taavetti Ihantola.

Kuvaaja Niko Johansson.