Sulje
Käynnistetään Info TV-näkymää (JavaScript pitää olla sallittuna)

Kannanotto: Sanoista teoiksi - kestävyyskasvatus konkretian tasolle

Vaadimme kestävyyskasvatuksen tuomista osaksi päiväkodin ja koulun rutiineja ja jokapäiväisiä valintoja. Kestävien valintojen tekemisen ei tule olla yksittäisten opettajien vastuulla, vaan koulun rakenteiden tulee mahdollistaa ja ohjata niiden tekemiseen. Ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestöt ovat laatineet esityksen Kestävä koulu -ohjelmasta, jonka toteutumista kannatamme.

Lue koko opetusalan järjestöjen yhteinen kannanotto täällä.

Kannanotto ylioppilastutkintolautakunnalle

Liitto on ottanut kantaa kevään ylioppilaskokeiden arvioinnin aikatauluun.
Tutustu ylioppilastutkintolautakunnalle toimitettuun kannanottoon täällä:

Kannanotto ylioppilastutkintolautakunnalle_18.3.2021.pdf

Luonnonkukkien päivä 2021 kutsuu biologian opettajia kasvioppaiksi

Tule mukaan Luonnonkukkien päivänä su 20.6. vetämään parin tunnin kasviretkiä!

Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään Suomessa nyt 18. kerran. Vuosittain retkiä on lähes 100, joille osallistuu yli 2000 kasveista kiinnostunutta. Teemapäivän tarkoituksena on kasvituntemuksen ja harrastuksen sekä ympäristönsuojelun edistäminen. BMOL on yksi Luonnonkukkien päivän järjestäjistä.

Biologian opettajat ovat kasvien ja luonnonsuojelun tuntijoita. Tule mukaan tarjoamaan yhteisiä luontokokemuksia! Uusia retkenvetäjiä tarvitaan. Retken voi järjestää myös yhteistyössä paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. 

Järjestelyistä kerrotaan tarkemmin Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla, joilta löytyy myös linkki ilmoittaumislomakkeeseen. Ilmoittautumisaika päättyy la 1.5. Siihen mennessä ilmoitetut retket ehtivät 24.5. ilmestyvään Luonnonsuojelija-lehden retkikalenteriin, sen jälkeen SLL:n luonnonkukkasivuille nettiin.

Retkenvetäjät voivat tilata käyttöönsä Luonnonkukkien päivään liittyvää retkimateriaalia. Tarjolla retkillä jaettavaksi on erilaisia materiaaleja, kuten Suomen 100 yleisintä kasvia-esite, teemalajista tehty esite ja postikortti. Linkki materiaalitilauslomakkeeseen lähetetään ilmoittautumisen yhteydessä annettuun sähköpostiosoitteeseen viikolla 18.

Luonnonkukkien päivän tämän vuoden teemalaji on keltakurjenmiekka.

Lisätietoja: 

-Marja Haatanen luonnonkukat@sll.fi, p. 044 5599 755, Luonnonkukkien päivän koordinaattori

-Yrjö Ala-Paavola, yrjo.ala-paavola@pp.inet.fi, p. 040 8474 552, BMOL:n edustaja Luonnonkukkien päivän ohjausryhmässä.
”Toivon, että mahdollisimman moni biologian opettaja järjestää ja johtaa su 20.6.2021 Luonnonkukkien päivän kasviretken omalla asuin- tai kesäpaikkakunnallaan.”

Teemapäivä löytyy myös Twitteristä #luonnonkukat ja Facebookista 

Luonnonkukkien päivän järjestävät BMOL:in  ja SLL:n lisäksi LUOMUS kasvitieteen yksikkö, Metsähallituksen Luontopalvelut, SYKE, Vanamo ja Societas Fauna et Flora Fennica.



 

 

Jäsenviesti 3/2021 lähetetty: viesti luettavissa myös jäsensivuilla

Jäsenviesti on lähetetty niille jäsenille, joiden sähköposti on jäsenrekisterissä. Jäsenviestissä kerrotaan mm. että jäsensivujen salasana on vaihdettu ja yo-kokeiden pisteytyssuositukset ovat tulossa jäsensivuille.
 
Voit lukea jäsenviestit myös jäsensivujen kautta. Jäsensivuille päästäksesi tarvitset sivujen salasanan. Lue siitä lisää täältä.
Jäsenviesti on lähetetty osoitteesta toimisto (at) bmol.fi. Jos et ole saanut jäsenviestiä, sähköpostiosoitettasi ei ehkä ole vielä tiedoissamme tai se on väärä. Voit ilmoittaa osoitteesi ja liittyä listalle täällä. Muuttuneen sähköpostiosoitteen voi päivittää myös suoraan jäsenrekisteri FloMembersiin, jos olet aktivoinut käyttäjätilisi. Jäsenrekisterin käyttöohjeita täällä. Voit aina olla myös yhteydessä toimistoon.

Hae oppilaallesi Otavan luonnonharrastus- ja -tutkimusstipendiä

Kustannusosakeyhtiö Otavan perinteiset luonnonharrastus- ja -tutkimusstipendit ansioituneille luontoharrastajille ja lupaaville tutkijanaluille ovat nyt haettavina!

Luonnonharrastus- ja -tutkimusstipendejä voi hakea kaikille peruskoulun ja lukion oppilaille. Stipendiä voi hakea sekä erilaisen harrastuneisuuden että tutkimuksen perusteella.

BMOL:n stipendityöryhmä nimeää stipendinsaajat hakemusten perusteella. Stipendien myöntämisessä kiinnitetään huomiota biologiaan ja maantieteeseen kohdistuvaan harrastukseen ja/tai tutkimukseen sekä niissä saavutettuihin tuloksiin. Perusteena käytetään mm. seuraavia kriteereitä, joista yksittäisissä hakemuksissa tarvitsee täyttää vain osa:

- biologiset ja maantieteelliset tutkimukset tuloksineen
- keräilyharrastus, jossa on osoitettu pitkäjänteisyyttä ja asiaan perehtymistä, myös kokoelmien käyttökelpoisuus huomioidaan
- koulun kerhotoimintaan osallistuminen
- muunlainen eritelty luonnonharrastustoiminta
- merkittävä osallistuminen luonnonsuojelujärjestöjen toimintaan

Lisätietoja ja hakemukset 31.3.2021 mennessä täällä!

Jäsensivujen salasana on nyt vaihdettu!

BMOL:n jäsensivuille pääsemiseksi tarvitset salasanan, joka vaihdetaan vuosittain. Salasana on vaihdettu tämän vuoden osalta maanantaina 15.3.2021. Uusi salasana on toimitettu jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä maksaneille jäsenille. Toimitustapa on riippunut siitä, mitä yhteystietoja kunkin jäsenen tiedoista jäsenrekisteristä löytyy: joko postitse jäsenkirjeenä tai sähköpostilla/tekstiviestillä.

Toimitamme jäsenmaksunsa maksaville salasanoja jatkossa viikoittain sähköpostilla ja tekstiviestillä. Jäsenkirjeitä postitamme mahdollisuuksien mukaan. Jäsenmaksu kirjautuu maksetuksi järjestelmäämme muutaman päivän kuluessa maksamisesta.

Jos et ole saanut salasanaa ja tarvitset sen kiireisesti esim. pisteytyssuosituksien saamista varten, voit ottaa yhteyttä toimistoon. Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät täältä.

Kokosimme käyttöösi BMOL:n materiaaleja etäopetukseen!

Keräsimme käyttöösi hankkeissamme tuotettuja materiaaleja, jotka sopivat etäopetukseen ja olemme myös kehittäneet olemassaolevia materiaaleja etäopetukseen paremmin sopivaksi. Materiaalit löydät täältä!

Kokoelma sisältää opetusmateriaalia seuraavista teemoista: ilmastonmuutos, globaali vastuu, vastuullinen ruoka ja ruuantuotanto, vastuullinen kuluttaminen, vaikuttaminen sekä maaperä osana ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi on tuotettu materiaalia eliökokokoelmien tekemisen tueksi.

BMOL on alkanut tehdä myös koontia eri tahojen ja opettajien tekemistä, etäopetukseen soveltuvista materiaaleista. Sen löydät täältä!

Antoisia hetkiä etäopetuksen parissa ja paljon tsemppiä sinulle ja opiskelijoillesi!

Kansallisen maantiedekilpailun tulokset

Kansallinen maantiedekilpailu järjestettiin 2.2.2021. Koronatilanne verotti kilpailun osallistujamäärää, ja kilpailuun osallistui lopulta 128 opiskelijaa 38 eri lukiosta. 

Tutustu tuloksiin tarkemmin täällä.

Kilpailun parhaimmisto on valittu mukaan olympiavalmennukseen, jonka perusteella karsitaan nelihenkinen joukkue kesän 2021 kansainvälisiin maantieteen olympialaisiin. Olympiajoukkueeseen valitut ovat oikeutettuja opiskelupaikkaan yliopistojen maantieteen yhteisvalinnassa.

TUNNE ILMASTO -opekoulutuksien ilmoittautuminen käynnissä!

BMOL järjestää Suomen ympäristöopisto Syklin kumppanina vuonna 2021 useita ilmastoaiheisia opekoulutuksia eri teemoilla. Kevään koulutukset järjestetään maalis-huhtikuussa pääosin verkkokoulutuksina. Syksyn koulutusajat ja -paikkakunnat tarkentuvat myöhemmin.

Ilmastonmuutos ja tulevaisuuden työelämätaidot -koulutuksessa kouluttajana toimii BMOL:in Pinja Sipari.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! 

Preliminäärikokeet nyt tilattavissa - myös etäopetukseen soveltuvina!

BMOL tuottaa vuosittain maantieteen ja biologian preliminäärikokeet. Sama koe on myynnissä koko vuoden ajan. Kokeet ovat ilmestyneet ja julkaistu salasanoilla suojatuilla sivuilla täällä peda.netissä. Salasanan saadaksesi tilaa haluamasi kokeet. Samalle aineistosivulle on tallennettu kaikki saatavilla olevat kieliversiot. 2021 biologiasta ei julkaista ruotsinkielistä versiota.

HUOM! Koe on saatavilla aineistosivulla kahdessa muodossa: sekä Abitti-kokeena että pdf:nä, joka mahdollistaa kokeen toteuttamisen etänä.

Lue lisää täältä.

Kohti kestävää tulevaisuutta - kuntavaalitavoitteet 2021

KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA

Kuntapäättäjä vastaa kasvatuksen ja koulutuksen kestävyydestä


Ympäristökasvatus- ja opetustalan järjestöjen yhteiset kuntavaalitavoitteet viitoittavat tien, jolla kuntien varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa päästään rakentamaan kestävää tulevaisuutta. Pyydä oman kuntasi ehdokkaita sitoutumaan tavoitteisiin! 

Yli puolet kuntien tehtävistä on koulutus-, varhaiskasvatus- ja sivistyspalveluita tulevan sote-uudistuksen jälkeen. Sivistys onkin kunnan päätehtävä. Suomi on sitoutunut toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelmaa, joka painottaa kasvatusta ja koulutusta keskeisinä keinoina edistää kestävää kehitystä. Tavoitteen 4.7:n mukaisesti jokaisen oppijan tulee vuoteen 2030 mennessä saada kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot koulutuksen kautta. Suomi on sitoutunut tavoitteen toimeenpanoon. Kunnat koulutuksen järjestäjinä ovat avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa!

Lataa tavoitteet pdf:nä tästä: KUNTAVAALITEESIT_2021.pdf


Seuraavassa kuvataan toimenpiteet, joilla kuntien varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa päästään rakentamaan kestävää tulevaisuutta.

Kestävää kasvatusta ja koulutusta edistävä kunta

1. varmistaa, että lasten ja nuorten oikeus turvalliseen ja rauhalliseen oppimisympäristöön toteutuu ja opettajilla on mahdollisuudet tukea oppimista ja kehitystä yhdenvertaisesti. Riittävän pienet ryhmäkoot mahdollistavat tutkivan oppimisen ja monipuolisten oppimisympäristöjen kuten lähiluonnon turvallisen hyödyntämisen.

2. huolehtii, että opettajilla ja varhaiskasvattajilla on valmiudet toteuttaa laadukasta ympäristö- ja kestävyyskasvatusta opetussuunnitelmien ja valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Kunnan varaamat resurssit turvaavat täydennyskoulutukseen osallistumisen.

3. ohjaa päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia käyttämään ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen materiaaleja ja palveluja. Kunta tukee kestävän kehityksen ohjelmien kuten Vihreän lipun käyttöönottoa ja sitoutuu maksamaan päiväkotien ja koulujen osallistumismaksun. Kunta kannustaa hyödyntämään ympäristökasvatuksen ja kestävän elämäntavan MAPPA.fi
-materiaalipankkia.

4. mahdollistaa päiväkodin ja koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen lähiluonnossa, luonto- ja ympäristökouluissa, leirikouluissa ja nuorisokeskuksissa ja muissa vastaavissa kohteissa. Kunta huolehtii riittävästä ja luonnoltaan monimuotoisesta viheralueverkostosta sekä varaa resurssit opetussuunnitelman edellyttämään luokan ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen ja ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen tukipalvelujen käyttöön. Jos palveluja ei alueelta löydy, kunnan tehtävä on varmistaa palvelujen saatavuus.

5. antaa päiväkodeille ja kouluille valtaa ja vastuuta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Johtamisessa nostetaan ympäristö- ja kestävyyskysymykset työlistan kärkeen. Jokaiseen yksikköön nimetään ja koulutetaan vastuuhenkilö, jolla on mandaatti ja resurssit koordinoida koko yksikön yhteistä kehittämistyötä.

6. järjestää varhaiskasvatuksen ja koulutuksen puitteet, kuten ruoka-, siivous- ja tilapalvelut sekä hankinnat kestävästi. Kunta velvoittaa nämä kaikki toimialat yhteistyössä kestävään toimintaan.

Seuraavassa on kuvattu tarkemmin kestävää kasvatusta ja koulutusta edistävän kunnan elementtejä.

1. Riittävän pienet ryhmäkoot kouluissa ja päiväkodeissa

Kestävää kasvatusta ja koulutusta edistävä kunta varmistaa, että lasten ja nuorten oikeus turvalliseen ja rauhalliseen oppimisympäristöön toteutuu ja opettajilla on mahdollisuudet tukea oppimista ja kehitystä yhdenvertaisesti. Riittävän pienet ryhmäkoot mahdollistavat tutkivan oppimisen ja monipuolisten oppimisympäristöjen kuten lähiluonnon turvallisen hyödyntämisen.

Kestävä kunta mahdollistaa yhdenvertaisen ja turvallisen oppimisen varmistamalla, että ryhmäkoot ovat säännösten[1] ja suositusten[2] mukaisia.

Opetussuunnitelmat[3] painottavat tutkivaa oppimista ja monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä koulussa ja koulun ulkopuolella. Ne kannustavat hyödyntämään oppimisympäristönä sekä luontoa että rakennettua ympäristöä. Opetussuunnitelmien mukaan maasto- ja laboratoriotyöskentelyn toteutuksessa tulee huomioida turvallisuuskysymykset sekä eriyttää opetusta jokaisen oppilaan omien vahvuuksien tukemiseksi. Tämä edellyttää riittävän pieniä ryhmiä.

2. Opettajille ja kasvattajille tarvittavat valmiudet ja osaaminen

Kestävää kasvatusta ja koulutusta edistävä kunta huolehtii, että opettajilla ja varhaiskasvattajilla on valmiudet toteuttaa laadukasta ympäristö- ja kestävyyskasvatusta opetussuunnitelmien ja valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Kunnan varaamat resurssit turvaavat täydennyskoulutukseen osallistumisen.

Opetussuunnitelmien perusteet esiopetuksesta lukioasteelle sekä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelma rakentuvat vahvasti kestävän elämäntavan välttämättömyydelle. Kestävä kehitys on läpileikkaavasti mukana opetuksen ja varhaiskasvatuksen tavoitteissa ja sisällöissä, ja ilmastonmuutos sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on tunnistettu aikamme keskeisiksi haasteiksi. Opettajilla ja varhaiskasvattajilla tulee olla riittävät valmiudet toteuttaa tavoitteiden mukaista opetusta ja kasvatusta sekä pitää osaamisensa ajan tasalla täydennyskoulutuksella.

Kestävässä kunnassa taataan pääsy tarvittavaan täydennyskoulutukseen työajalla esimerkiksi palkkaamalla sijainen ja korvaamalla koulutuksesta aiheutuvat muut kulut.

3. Kouluissa ja päiväkodeissa hyödynnettävät palvelut

Kestävää kasvatusta ja koulutusta edistävä kunta ohjaa päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia käyttämään ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen materiaaleja ja palveluja. Kunta tukee kestävän kehityksen ohjelmien kuten Vihreän lipun käyttöönottoa ja sitoutuu maksamaan päiväkotien ja koulujen osallistumismaksun. Kunta kannustaa hyödyntämään ympäristökasvatuksen ja kestävän elämäntavan MAPPA.fi -materiaalipankkia.

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän toimintakulttuurin rakentamisessa tukevat kestävän kehityksen ohjelmat kuten FEE Suomen Vihreä lippu -ohjelma[4] ja OKKA-säätiön Kestävän kehityksen sertifiointi[5]. Ohjelmat ovat toimiviksi koettuja välineitä suunnitelmalliseen ja tulokselliseen ympäristö- ja kestävyyskasvatukseen ja ympäristökuormituksen vähentämiseen. Kansainvälisen Vihreä lippu -ohjelman (Eco-Schools) periaatteita ovat lasten ja nuorten osallisuus, ympäristökuormituksen vähentäminen, jatkuva parantaminen ja yhteistyö osana jokapäiväistä arkea. Suomessa Vihreä lippu -ohjelmassa on mukana 355 päiväkotia, koulua ja oppilaitosta kaikista maakunnista, yhteensä 95 eri kunnasta.

Kestävän kehityksen ohjelmat auttavat kouluja ja päiväkoteja opetussuunnitelmien ja valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi kunnalla on mahdollisuus saada merkittäviä säästöjä esimerkiksi energian, veden kulutuksen, ruokahävikin ja muun jätteen vähentymisen ansiosta. Kestävää kasvatusta ja koulutusta edistävä kunta kannustaa liittymään mukaan kestävän kehityksen ohjelmiin ja sitoutuu maksamaan ohjelmien osallistumis- tai sertifiointimaksut.

MAPPA.fi[6] on ulkona oppimisen, ympäristökasvatuksen ja kestävän elämäntavan materiaalipankki, josta opettajat ja kasvattajat löytävät helposti materiaalia opetuksen tueksi. Palvelua käyttää vuosittain jo yli 50 000 kasvattajaa, materiaaleja löytyy jo yli 1000 ja mukana on yli 200 materiaalien ja palveluiden tuottajaa - silti kasvun varaa on, sillä laskennallisesti Suomesta voisi löytyä käyttäjiä tuplamäärä. MAPPA.fi laajenee keväällä 2021 kattamaan myös ympäristökasvatuksen ja ulkona oppimisen tukipalvelut, esimerkiksi tapahtumat, koulutukset ja kouluvierailut.

4. Toimintamahdollisuudet koulun ja päiväkodin ulkopuolella

Kestävää kasvatusta ja koulutusta edistävä kunta mahdollistaa päiväkodin ja koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen lähiluonnossa, luonto- ja ympäristökouluissa, leirikouluissa ja nuorisokeskuksissa ja muissa vastaavissa kohteissa. Kunta huolehtii riittävästä ja luonnoltaan monimuotoisesta  viheralueverkostosta sekä varaa resurssit opetussuunnitelman edellyttämään luokan ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen ja ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen tukipalvelujen käyttöön. Jos palveluja ei alueelta löydy, kunnan tehtävä on varmistaa palvelujen saatavuus.

Ulkona oppiminen, luontosuhteen kehittyminen ja luonnon arvostaminen ovat osa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmaa. Tätä ei opita vain sisällä: luonnossa oppiminen on todettu tehokkaammaksi kuin luokkahuoneoppiminen. Lisäksi luonnossa liikkuminen edistää monin tavoin sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia[7]. Kestävää kasvatusta ja koulutusta edistävässä kunnassa päiväkoteja ja kouluja kannustetaan käyttämään aktiivisesti ja säännöllisesti lähiluontokohteita oppimisympäristöinä. Lähiluontokohteiden maankäyttö- ja hoitosuunnitelmissa kunta painottaa monimuotoisuuden edistämistä ja kestävyyskasvatuksen mahdollisuuksien turvaamista: monimuotoinen luonto on myös oppimisympäristönä monipuolinen ja auttaa oppijoita arvostamaan luontoa sekä ymmärtämään kestävän elämäntavan merkityksen.

Kasvattajat ja opettajat voivat saada tukea koulun ulkopuolella oppimiseen luonto- ja ympäristökoulupäivien, leirikoulujen, päiväretkien, seikkailukasvatuksen ja koulutusten muodossa. Suomessa on näiden palveluiden tarjoamiseen erikoistuneita verkostoja, kuten LYKE-verkosto[8] ja nuorisokeskusverkosto[9].

Kestävää koulutusta edistävässä kunnassa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja peruskoulun aikana osallistua luonto- tai ympäristökoulun ohjelmaan vähintään neljä kertaa ja leirikouluun vähintään kerran. Opettajat ja varhaiskasvattajat tavoittavat LYKE-verkostosta ammattitaitoiset ympäristökasvattajat, jotka tukevat ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen toteuttamisessa. Kunta varmistaa, että luonto- ja ympäristökoulutoiminnalla sekä leirikouluihin osallistumisella on riittävät resurssit.

5. Valta ja vastuu kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

Kestävää kasvatusta ja koulutusta edistävä kunta antaa päiväkodeille ja kouluille valtaa ja vastuuta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Johtamisessa nostetaan ympäristö- ja kestävyyskysymykset työlistan kärkeen. Jokaiseen yksikköön nimetään ja koulutetaan vastuuhenkilö, jolla on mandaatti ja resurssit koordinoida koko yksikön yhteistä kehittämistyötä.

On tärkeää, että valta ja vastuu ympäristö- ja kestävyyskysymyksistä kulkevat käsi kädessä. Hallinnon ylimmillä vallanpitäjillä on vastuu huomioida kestävyyskysymykset ohjatessaan toimintaa, nostaa ne työlistalla prioriteettien joukkoon ja päättää toimista, joilla tuetaan ympäristökysymysten vakiinnuttamista osaksi opetussisältöjä ja arkikäytäntöjä yksiköitä osallistavasti. Kestävyyskysymysten tärkeys näkyy esimerkiksi ajan varaamisena asialle kokouksissa ja koulutuksissa, resurssien myöntämisenä vastuuhenkilöille ja toiminnalle prosenttiosuutena koko yksikön taloudesta sekä kestävyyskysymysten huomioimisena kaikissa asiakirjoissa ja kaikessa toiminnan suunnittelussa.

Kestävää kasvatusta ja koulutusta edistävässä kunnassa jokaisessa päiväkodissa ja koulussa on ympäristö- ja kestävyyskasvatuksesta vastaava henkilö. Oman työnsä ohella toimivalla vastuuhenkilöllä on näkyvä rooli yksikön arjessa, ja hän on mukana tekemässä päätöksiä esimerkiksi osana johtoryhmää. Hän myös koordinoi kestävän kehityksen työtä, neuvoo ja opastaa. Vastuuhenkilöt koulutetaan tehtäväänsä. Vastuuhenkilö voi saada tukea toimintaan kuntien yhteisestä ekotukitoimintamallista[10].

6. Toimintaympäristö kestäväksi

Kestävää kasvatusta ja koulutusta edistävä kunta järjestää varhaiskasvatuksen ja koulutuksen puitteet, kuten ruoka-, siivous- ja tilapalvelut sekä hankinnat kestävästi. Kunta velvoittaa nämä kaikki toimialat yhteistyössä kestävään toimintaan.

Lähtökohtana on sekä ekologinen, taloudellinen että sosiaalinen kestävyys. Tavoitteena tulee olla, että elämäntavat ja käytännöt niin kodeissa, kouluissa kuin muissa julkisissa tiloissa ovat yhtenäisiä ja tukevat kaikenikäisten kestävien arjen taitojen oppimista. Teoriassa opitun ja arjessa koetun tulee vastata toisiaan.

Hankinnat

Julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja noin 35 miljardilla eurolla. Määrä on noin 17 prosenttia bruttokansantuotteesta[11]. Tavaroiden ja palvelujen hankkijana kunta kantaakin suurta vastuuta. Päätöksenteossa tulee arvioida aina hankintojen vastuullisuus ja ympäristövaikutukset. Palvelu- ja tavarahankintapäätösten tueksi on kilpailutuksissa valittava ehtoja, jotka esimerkiksi takaavat ympäristön kannalta kestävämmät valinnat, edistävät kiertotaloutta ja ovat käyttäjien kannalta terveellisempiä.

Tilojen käyttö

Energian ja materiaalien järkevä käyttö sekä niiden merkityksen ymmärtäminen on tärkeä kansalaistaito, joka on hyvä opettaa lapsille jo nuorena. Tätä oppimista voidaan tukea mm. kertomalla selkokielellä julkisten tilojen käytön periaatteita. Tilojen muunneltavuus, monipuolinen ja runsas käyttö, kestävillä rakentamisen ratkaisuilla aikaansaatu pitkä käyttöikä sekä oikea huolto ja käyttö ovat omiaan kasvattamaan taloudellisten säästöjen lisäksi myös yhteisvastuullista asennetta. Myös välineiden yhteiskäyttö lisää toiminnan kestävyyttä.

Koulun ja päiväkodin arjessa syntyy monenlaista jätettä, jota voi käyttää uudelleen ja hyödyntää. Kouluihin ja muihin julkisiin kiinteistöihin tulee ulottaa hyötyjätteiden erilliskeräys ja näin luoda tarvittavat lajittelumahdollisuudet, jotka antavat mahdollisuudet valtakunnallisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseen.

Liikkuminen

Merkittävää energiansäästöä ja myönteisiä ilmastovaikutuksia saadaan aikaan liikenteessä. Esimerkiksi pyörällä, kävellen tai julkisilla kuljettu koulumatka vähentää päästöjä sekä lisää lasten ja nuorten terveyttä edistävää arkiliikkumista. Kestävästi ja aktiivisesti kuljetun koulumatkan edellytyksenä on turvallinen, sujuva ja viihtyisä liikkumisympäristö. Harkituilla ratkaisuilla luodaan mm. pohjaa aktiivisen ja kestävän koulumatkaliikkumisen edistämiseen kunnissa.

Ruoantuotanto

Koulujen ja päiväkotien ruoanvalmistuksessa huomioidaan hinnan ja laadun lisäksi ympäristöystävällisyys ja eettisyys. Koko ruokailuprosessi on rakennettu kestävän kehityksen mukaiseksi. Ruokailijaa ohjataan terveellisin keinoin vähentämään ruokahävikkiä.

Lataa tavoitteet pdf:nä tästä: KUNTAVAALITEESIT_2021.pdf


Näiden yhteisten tavoitteiden puolesta

Biologian ja maantieteen opettajien liitto

Toiminnanjohtaja Kati Vähä-Jaakkola

kati.vaha-jaakkola@bmol.fi

+358 503138409

Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto

Toiminnanjohtaja Niina Mykrä

niina.mykra@luontokoulut.fi

+358 447002505

Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi

Toiminnanjohtaja Sinikka Kunttu

sinikka.kunttu@feesuomi.fi

+358 503293388

Suomen nuorisokeskusyhdistys

Toiminnanjohtaja Eija Pietilä

eija.pietila@snk.fi

Suomen Kiertovoima ry

Toimitusjohtaja Riku Eksymä

Viestinnän asiantuntija Kaisa Halme

kaisa.halme@kivo.fi

Suomen luonnonsuojeluliitto

toiminnanjohtaja Päivi Lundvall

puheenjohtaja Harri Hölttä

Luonto-Liitto

Hallituksen puheenjohtaja Jutta Kissanen

WWF Suomi

Pääsihteeri Liisa Rohweder

Pidä Saaristo Siistinä ry

toiminnanjohtaja Aija Kaski

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

vt. Kiertotalous ja kestävä elämäntapa johtaja Johanna Sunikka

 

VIITTEET:

[1] Varhaiskasvatuslaki 35 §

[2] Perusopetuksen laatukriteerit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29, s. 43

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75311

[3] -Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet

-Lukion opetussuunnitelman perusteet

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukion-opetussuunnitelmien-perusteet

[4] vihrealippu.fi

[5] koulujaymparisto.fi

[6] www.mappa.fi

[7] https://www.luontokoulut.fi/ulkona_oppimisen_hyodyt/  https://www.luontokoulut.fi/luonnossa-opettamisen-vaikutukset-oppilaisiin-ja-opettajiin/  

[8] www.luontokoulut.fi

[9] www.snk.fi

[10] https://www.ekotuki.fi/

[11] https://www.kuntaliitto.fi/laki/hankinta-suomi-julkiset-hankinnat-vaikuttavammiksi

https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kestavat_julkiset_hankinnat

Kannanotto: Oppimisen tuki ei toteudu riittävällä tavalla reaaliaineissa

Biologian ja maantiedon opettajien liitto (BMOL ry) ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto (HYOL ry) ovat huolissaan oppimisen kolmiportaisen tuen toteutumisesta reaaliaineissa yläkoulussa. 

Olemme selvittäneet asiaa opettajille suunnatuilla kyselyillä ja toimittaneet tilannekuvan sekä parannusesityksiä Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevavalle työryhmälle. 

BMOL:in ja HYOL:in yhteinen kannanotto työryhmälle: Kannanotto_15.12.2020.pdf


Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinto Pinja Siparille

Biologian ja maantieteen opettajien liitossa ympäristökasvatuksen asiantuntijana työskentelevä Pinja Sipari on saanut Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnon! 

Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi on myöntänyt vuoden 2020 Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnot Siparin lisäksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:lle, professori Sirpa Tanille ja Upseerin päiväkodille. BMOL onnittelee lämpimästi kaikkia Ruusun saajia!

FEE Suomen hallitus valitsi tunnustuspalkinnon saajat ympäristökasvatusalan toimijoiden antamien ehdotusten joukosta. Ehdotuksia annettiin tänä vuonna yhteensä 26. ”Saimme useita hyviä ehdotuksia, joiden joukosta valinnat tehtiin huolellisesti punniten. Lämmin kiitos kaikille ehdotuksia antaneille! On hienoa tuoda tunnustuspalkinnolla esiin ansiokasta ja arvokasta ympäristökasvatustyötä”, hallituksen puheenjohtaja Emma Kurenlahti sanoo.

Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnot myönnettiin tänä vuonna jo 19. kerran. Palkinnon saajat julkistettiin FEE Suomen syyskokouksessa 19.11.2020.

Pinja Sipari: Aktiivinen ilmastokasvatuksen kehittäjä

Ympäristökasvatuksen Ruusu myönnetään Pinja Siparille (FM, maantieteen opettaja) aktiivisesta, sinnikkäästä ja ansiokkaasta ilmastokasvatuksen kehittämisestä ja edistämisestä. Siparin ansiosta opettajien on helpompaa löytää ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa koululaisille sopivassa muodossa.

”Tuntuu valtavan hienolta päästä osaksi Ruusun saaneiden, ihailemieni ympäristökasvattajien ketjua! Palkinto tuntuu supertärkeältä tässä hanketyöläisen arjessa, jossa omaa osaamistaan joutuu arvioimaan jatkuvasti jokaisen hankehaun yhteydessä. Ruusussa on jotakin pysyvää ja juuri nyt se lisää uskoani siihen, että lopussa kiitos seisoo, kun työtä tekee koko sydämellään”, Sipari kuvailee tuntemuksiaan Ruusun saamisesta.

Sipari on luonut verkkosivuston Open ilmasto-opas sekä toiminut merkittävänä apuna Luokanopen ilmasto-oppaan laatimisessa. Hän on edistänyt ilmastokasvatuksen lisäksi jo vuosien ajan puutarhakasvatusta, kaupunkiviljelyä ja kestävän kehityksen kasvatusta.

Sipari on työskennellyt monissa ympäristö- ja ilmastokasvatusta edistävissä hankkeissa, kuten Maaperän sankarit, Ilmastoterveisiä Etelästä, Open ruokaopas sekä Global Meal – vastamainontaa ruuasta. Hankkeissa hän on jakanut osaamistaan laajasti muun muassa kouluttamalla opettajia sekä valmistamalla opetusmateriaaleja.

Tällä hetkellä Sipari työskentelee BMOL ry:ssä ympäristökasvatuksen asiantuntijana Toivoa ja toimintaa-hankkeessa. Hän myös ylläpitää Ilmastokasvattajat Facebook-ryhmää, jossa ilmastokasvattajat jakavat tietoa, vinkkejä ja ajatuksia.

Lue lisää Ruusujen perusteluista FEE Suomen tiedotteesta täältä 

Kuva: Janne Salo

Kuva ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnunstuspalkinnon vuoden 2020 saajasta, Pinja Siparista.

Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Janne Riehunkangas Helsingistä

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry valitsi vuoden 2020 biologian ja maantieteen opettajaksi Janne Riehunkankaan, joka opettaa biologiaa ja maantietoa Käpylän peruskoulussa Helsingissä.

”Riehunkangas suhtautuu opettamiseen intohimoisesti ja jaksaa jatkuvasti myös kehittää opetustaan. Hän on osaava ammattilainen, joka tukee työkavereitaan ja laittaa aina koko persoonansa peliin oppilaiden hyväksi”, kertoo Biologian ja maantieteen opettajien liiton puheenjohtaja Minttu Kalmi.

Kartat kiinnostivat Riehunkangasta jo lapsena ja hän kertoo koulussa piirrelleensä pulpettivihkonsa karttakirjoiksi. Maantieteestä tuli lopulta hänen suosikkiaineensa Helsingin Yhtenäiskoulussa biologiaa ja maantiedettä opettaneen Eeva Riitta Salemaan ansiosta. Opettajan ammatti kirkastui Riehunkankaan tavoitteeksi jo lukio-opintojen aikana.

”Biologia ja maantieto tarjoavat oppiaineina loputtoman haasteen opettajalle. Olet opettajana aina olennaisten kysymysten parissa, eikä esimerkiksi toiminnallisen oppimisen ideoita tarvitse hakea kaukaa. Erityisesti ympäristöteemoja käsitellessään voi olla varma, että on muuttamassa maailmaa joka päivä” sanoo Riehunkangas.

Ulkona oppiminen ja toiminnallisuus ovat tärkeässä roolissa Riehunkankaan opetuksessa. Hän kertoo perineensä Käpylän peruskoulun aiemmilta opettajilta työkalupakillisen maasto-opetuksen ideoita, joita toteuttaa työparinsa Saana Kempin kanssa koulun kasvitarhassa sekä lähimetsissä. ”Oppilaat rakastavat erityisesti seitsemännen luokan metsäbiologian kurssia, joka toteutuu lähes kokonaan ulkona opiskellen.”

Riehunkangas myös vetää yhdessä kollegoidensa kanssa yläkoululaisten retkeilykerhoa, jossa toteutetaan neljä viikonloppuretkeä vuosittain. Retkeilytoimintaa aloittaessaan hän kertoo ymmärtäneensä nopeasti, että ”tämä on se, mitä monet nuoret haluavat ja tarvitsevat.”

Retkien merkitys on korostunut erityisesti tänä vuonna, kun korona on rajoittanut retkeilyä. Riehunkangas sai kuitenkin viedä uudet 7.-luokkalaiset päiväretkille Sipoonkorpeen, jossa he viettivät työparinsa kanssa viikon metsässä eri ryhmien kanssa. ”Tuntui, että olimme taas kasvatuksen ja koulutuksen ytimessä, kun päivät vietettiin pilkkomalla halkoja, ihmettelemällä nuotiota ja opettelemalla metsätyyppejä samalla kun aina välillä piti irrottaa oppilaan hiuksista hirvikärpäsiä. Vaikka välillä kirosanat lentelivät, suurin osa olisi halunnut heti seuraavana päivänä takaisin metsään. Ei opettaja voi parempaa toivoa.”

Työyhteisö on Riehunkankaalle tärkeä voimavara, ja hän pitää itseään onnekkaana saadessaan työskennellä taitavien opettajien kanssa, joiden ansiosta työstä on tullut jatkuvaa oppimista ja uusista asioista innostumista. ”Olen monesti sanonut, että minä olen opettajana kaikkien kohtaamieni ihmisten ja heidän kanssaan käymieni keskustelujen summa.”

Janne Riehunkangas valmistui Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta vuonna 2011 ja hän on työskennellyt Käpylän peruskoulun lisäksi myös Helsingin Yhtenäiskoulussa sekä Tiistilän peruskoulussa Espoossa. Opettajan työnsä ohella hän on osallistunut myös valtakunnalliseen opetuksen kehittämiseen sekä toiminut pitkään puheenjohtajana Biologian ja maantieteen opettajien liiton Uudenmaan piirissä.

Lisätietoja:

-Janne Riehunkangas, janne.riehunkangas (at) edu.hel.fi

-Kati Vähä-Jaakkola, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, p. 050-3138409

Natura-lehdelle kunniamaininta Kultin Vuoden laatulehti -kilpailussa

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jokavuotinen Vuoden laatulehti -palkinto jaettiin 15. kerran. Kilpailun tarkoitus on nostaa esiin laadukkaita kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä sekä muistuttaa niiden merkityksestä osana suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Kilpailuun osallistui 49 Kultin vajaasta 200 jäsenlehdestä.  

Tänä vuonna tuomarina toimi juuri valtion tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla huomioitu kirjailija Risto Isomäki. Helsingin virtuaalisilla kirjamessuilla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Isomäki kiitteli tarjolla olleiden lehtien laajaa skaalaa ja korkea tasoa.

”Minulle tuli hyvin nopeasti erittäin selväksi, ettei tällaista kilpailua ole mitenkään mahdollista ratkaista tekemättä suurta vääryyttä monille harmittavan laadukkaille lehdille. Tällaiset valinnat täytyy siis aina tehdä jostakin tietystä ja hyvin subjektiivisesta näkökulmasta. Mutta riippumatta siitä miten valinnan tekee, se on väistämättä aina epäoikeudenmukainen kaikkia muita näkökulmia kohtaan”, toteaa Isomäki.

Tuomarin mielestä eniten uutta ja kiinnostavaa asiaa oli kunniamaininnan verran Natura-lehdellä ja Kaltiolla.

"Kiitos kunniamaininnasta kuuluu koko toimituskunnalle, avustajillemme ja tutkijoille, jotka ovat Naturaan kirjoittaneet. Biologian ja maantieteen ymmärrys on yhä tärkeämpää tänä aikana, jolloin kohtaamme ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja ympäristökatastrofeja tai nykyisen pandemian kaltaisia biologisia haasteita. Naturan sisällöt sopivat ihan kaikille, joita ajantasainen luonto- ja ympäristötieto kiinnostaa”, päätoimittaja Anne Hirvonen sanoo.  

Vuoden laatulehdeksi Isomäki valitsi Animalia-lehden. Perusteluissaan hän toteaa: “Valitsin voittajaksi lehden, joka mielestäni sisältää eniten sellaisia ihmiskunnan tulevaisuuden ja mahdollisesti jopa henkiinjäämisen kannalta tärkeitä uutisia ja näkökulmia, joita valtavirran tiedotusvälineet eivät ole käsitelleet. Animalia on julkaisu, jonka toivoisin tulevan kaikkien Suomen suurien tiedotusvälineiden toimituksiin ja josta toivoisin myös valtamedioiden poimivan mahdollisimman ahkerasti uutisaiheita omaan käyttöönsä”.

Kilpailussa saivat kunniamainintoja myös Lumooja-lehti ja Improbatur, yleisöäänestyksen voittivat tasaäänin Imetyksen tuki ja Linnut.

Helsingin virtuaalisten kirjamessujen Kultin osastolla ovat esillä sekä Isomäen että kaikkien kilpailussa palkittujen lehtien tekijöiden haastatteluvideot.

Lue lisää Kultin tiedotteesta täältä

Koronaepidemian huomioiminen biologian ja maantiedon opetuksessa

Lähtökohtaisesti opetusta järjestetään lähiopetuksena opetussuunnitelman mukaisesti.  Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) kuvataan biologian ja maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyviä tavoitteita. Molempien oppiaineiden opetuksen tavoitteena on, että oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä niin koulussa kuin koulun rakennuksen ulkopuolella. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä. 

Biologiassa ja maantiedossa on useita kokeelliseen työskentelyyn ja tutkimuksellisuuteen liittyviä tavoitteita. Biologiassa tavoite 8 (opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa), tavoite 10 (ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella), tavoite 9 (ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelmaa ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi) ja maantiedossa esimerkiksi tavoite 8 (ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja) sisältävät näitä taidollisia elementtejä.  

Näiden tavoitealueiden saavuttamisessa vaaditaan yksityiskohtaista opetuksen suunnittelua, erityisesti nyt korona-aikana. Opetuksen suunnittelussa ja sisältöjen valinnassa on hyvä pohtia vaihtoehtoisia työskentelymenetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi (esimerkiksi laborointien/kokeellisten töiden demoaminen, virtuaalilaboroinnit, vierailut etäyhteyksiä hyödyntämällä, videot). Jos oppitunneilla käytetään tutkimusvälineistöä tms. on ennen oppituntien suunnittelua huomioitava paikallisen tartuntatautiviranomaisen määräykset sekä paikallinen epidemiatilanne. Oppituntien toteutuksessa on huomioitava turvalliset etäisyydet, opetuksen mahdollinen eriyttäminen, siivouksen tehostaminen, yhteiskäytössä olevien työvälineiden puhdistaminen sekä mahdolliset suoja-asusteet ja –varusteet (kuten suojatakit, suojakäsineet ja nyt myös mahdolliset maskit, jos näin riskiarvioinnissa todetaan paitsi opettajan myös oppilaiden turvallisuusriskiksi opetustilanteessa).

Hyvin ohjeistettu opetustilanne on tärkeä keino välttää taudin mahdollinen leviäminen. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät säily pitkiä aikoja ilmassa tai pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole todettu. Yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien, laborointivälineiden tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä.  

Maastotyöskentelyssä voidaan hyödyntää lajintunnistusoppaiden sijaan sähköisiä välineitä (mahdollisesti oppilaiden omia tai koululta lainattuja tietokoneita, padeja) lajitunnistuksessa esim. iNaturalist-palvelua tai luontoportti.com -sivustoa. 

Lisätietoa: 

Perusopetuksen järjestämiseen liittyvät Opetushallituksen ohjeet löytyvät oheisesta linkistä: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-jarjestaminen-182020-alkaen  

https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya?themes%5BKoronavirus%5D=Koronavirus&sector%5BPerusopetus%5D=Perusopetus&sector%5BEsiopetus%5D=Esiopetus

https://minedu.fi/documents/1410845/22330894/OKM+THL+suositus+-+opetus+ja+varhaiskasvatus+4.8.2020.pdf/3a12db76-92f3-2da4-5717-92e552ebe798/OKM+TH

Kasvomaskien osalta suosituksen kansalaisille antaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, THL  

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille 

THL:n maskisuositus ei koske työyhteisöjä. Suojainten käyttö työpaikalla perustuu työnantajan riskiarviointiin. Vastaava viranomainen on työterveyslaitos.  

https://www.ttl.fi/kasvomaskit-tyopaikoilla/ 


Teksti: Opetusneuvos Hanna Pohjonen, Opetushallitus

Kansallisen biologiakilpailun 2020 tulokset

Vuonna 2020 kansallinen biologiakilpailu järjestettiin koronatilanteen vuoksi poikkeuksellisesti syyskuussa. Kilpailuun osallistui poikkeusoloista huolimatta yli 550 lukiolaista ympäri Suomen. Koe oli tehtävissä niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi, ja sitä tilattiin 96 lukioon.

Kansallisen biologiakilpailun perusteella valitaan valmennusryhmä, joka kutsutaan olympiavalmennukseen. Valmennusmenestyksen perusteella valitaan neljän hengen joukkue, joka edustaa Suomea 31. kansainvälisissä biologian olympialaisissa Portugalin Lissabonissa kesällä 2021.

Valmennusryhmään kutsuttiin kilpailun kärki ottaen huomioon kansainvälisten olympialaisten ikärajasäännöt. Lisäksi valmennusryhmään kutsuttiin kolme jäsentä viimevuotisen kilpailumenestyksen perusteella.

Kansallista biologiakilpailua valmisteleva työryhmä haluaa lämpimästi onnitella kilpailussa menestyneitä nuoria. Voitte olla ylpeitä loistavasta biologian osaamisestanne!

Tänä vuonna kilpailun kärki oli seuraava:

  • 104p Evert Odé, Tapiolan lukio, Espoo
  • 102p Lucas Nguyen, Turun klassillinen lukio, Turku
  • 102p Olli Särkelä, Heinolan lukio, Heinola
  • 100p Sami Starck, Kuopion lyseon lukio, Kuopio
  • 98p Tino Poutiainen, Lahden yhteiskoulun lukio, Lahti
  • 98p Linda Honkanen, Ressun lukio, Helsinki
  • 97p Laura Savolainen, Lahden yhteiskoulun lukio, Lahti
  • 97p Saana Tuomela, Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi
  • 97p Pinja Lipiäinen, Hyvinkään lukion Sveitsin toimipiste, Hyvinkää
  • 95p Uolevi Saukkonen, Kuopion lyseon lukio, Kuopio

Tutustu kilpailun pistejakaumaan tarkemmin täällä.

Koronavirus ei estänyt biologian olympialaisia – puolet Suomen joukkueen jäsenistä mitaleille

Biologian olympialaiset piti järjestää heinäkuussa Japanin Nagasakissa, mutta kansainvälisen tilanteen vuoksi kilpailu järjestettiin etäosallistumisen kautta. Suomen joukkue kokoontui kilpailemaan Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan Helsinkiin 11.-12.8. ja kilpailun tulokset ilmoitettiin maanantaina 24.8.2020.

Suomen joukkue saavutti kaksi pronssimitalia. Voitokkaat kisaajat olivat Harri Marttinen Mikkelin lukiosta ja Teemu Vuorela Maunulan yhteiskoulusta ja Helsingin matematiikkalukiosta. Joukkueeseen kuuluivat lisäksi Oona Kurola Ressun lukiosta, Helsingistä, ja Suvi Laitinen Olarin lukiosta, Espoosta.

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 52 maata nelihenkisin joukkuein. Uutena maakokonaisuutena mukana oli Etelä-Amerikan pienet maat, jotka osallistuivat yhtenä joukkueena. Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat. Euroopan maista parhaiten menestyivät Tsekki, Saksa ja Alankomaat. Suomi puolestaan oli parhaiten menestynyt Pohjoismaa.

- Japanilaiset isännät järjestivät yllättävän sujuvasti kilpailun etänä, vaikka kyseessä oli maailmanlaajuinen tapahtuma, jonka osallistujat olivat eri aikavyöhykkeillä. Käytännön kokeet oli hyvin muokattu verkkokokeiksi, joissa oli toiminnallisia osuuksia, kommentoi Suomen joukkueen valmennuksesta vastannut tohtorikoulutettava Niko Johansson Helsingin yliopistosta.

Käytännön osuudessa testattiin lukiolaisten osaamista kahdessa eri kokeessa. Kilpailijat pääsivät eläinbiologian kokeessa tulkitsemaan kananalkion poikkileikkauskuvista hermostoputken rakennetta ja päättelemään soluviestinnän vaikutuksia meritupen alkion 32-soluvaiheen värjäyksissä. Bioinformatiikan kokeessa kilpailijat analysoivat ihmisen perimän rakennetta ja tunnistivat proteiinimotiiveja emäsjärjestyksen perusteella. Teoriakokeessa oli kokonaisuudessaan noin kahdeksankymmentä eri tehtävää biologian eri aloilta solutukirangan säierakenteesta elinympäristön vaikutuksesta hiirujen turkin värin evoluutioon.

- Pronssimitalin saavuttamisesta jäi uskomaton fiilis. Kilpailu oli todella haastava ja sisälsi paljon aiemmin tuntematonta asiaa. Olympialaiset opettivat ajattelemaan ja pohtimaan tieteellisesti ja kehittivät ongelmanratkaisutaitoja, Teemu Vuorela kommentoi.

- Suomalaiset lukiolaiset ovat toistuvasti osoittaneet olevansa, jollei ihan maailman huippuja, niin ainakin Euroopan huippuja. Tälläkin kertaa kilpailussa oli monia aihepiirejä, jotka eivät ole lukiolaisille tuttuja, mutta suomalaiset pystyvät tietojensa ja taitojensa perusteella selviytymään tehtävistä. Menestys vaatii innostusta biologiaan, mutta kiitos kuuluu myös korkealaatuiselle suomalaiselle peruskoululle ja lukiolle, kansainvälisen juryn jäsen Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta sanoo.

Suomen joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun järjestämän jatkovalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Johanssonin ja Aivelon lisäksi Jakke Neiro Oxfordin yliopistosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Ensi vuonna biologian olympialaisten järjestelyvastuu siirtyy Portugaliin ja kisapaikaksi on suunniteltu Lissabonia.

Lisätietoja:

Niko Johansson, Helsingin yliopisto

+ 358 50 344 2870, niko.johansson@helsinki.fi

Tuomas Aivelo, Helsingin yliopisto

+ 358 40 828 6466, tuomas.aivelo@helsinki.fi

Jakke Neiro, Oxfordin yliopisto

+ 358 40 563 7885, jakke.neiro@helsinki.fi

Esitys valtakunnalliseksi Kestävä koulu -ohjelmaksi

Ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestöt ovat laatineet yhdessä esityksen valtakunnalliseksi ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen ohjelmaksi. Kestävän koulun esikuvana on toiminut Liikkuva koulu -ohjelma. Kestävä koulu -ohjelmassa varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppijat saavat valmiuksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Ohjelma toteutetaan kaksikielisesti, ja ruotsinkielinen työnimi on Hållbar skola.

Tutustu esitykseen tarkemmin täällä:
Esitys Kestävä koulu -ohjelman käynnistämiseksi 25112020.pdf

Kannanotto perusopetuksen pienempien ryhmäkokojen puolesta biologian ja maantiedon opetuksessa

Avaa kannanotto napauttamalla tämän jutun otsikkoa ja avaamalla sitten pdf-tiedosto.


Kannanotto perusopetuksen pienempien ryhmäkokojen puolesta biologian ja maantiedon opetuksessa.pdf