Sulje
Käynnistetään Info TV-näkymää (JavaScript pitää olla sallittuna)

Tilaa biologian ja maantieteen sähköiset preliminäärikokeet

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL myy preliminäärikokeita lukio-opetukseen.

Preliminäärikokeet ilmestyvät tammikuussa 2018 ja ne ovat myynnissä koko vuoden ajan. Vuonna 2018 sekä biologian että maantieteen kokeet ilmestyvät sähköisinä. Biologian preliminäärikoe ilmestyy ruotsiksi, maantieteen kokeen käännösmahdollisuutta toistaiseksi selvitetään.

Tarkempia tietoja preliminäärikokeista löydät prelisivulta.

Suomelle kolme pronssia biologian olympialaisista

Suomen lukiolaiset saivat kolme pronssia Teheranissa 15.-22.7. järjestetyissä kansainvälisissä biologiaolympialaisissa. Mitalistit ovat Juuso Huhtivuo Vammalan lukiosta, Leevi Kaukonen Töölön yhteiskoulun lukiosta ja Anni Kauniskangas Helsingin matematiikkalukiosta.

Iraniin matkasi nuoria ja tuomareina toimivia aikuisia 68 maasta. Suomi ja Tanska pärjäsivät pohjoismaista parhaiten. Komein mitalisaalis oli Itä- ja Kaakkois-Aasian mailla sekä Venäjällä ja Iso-Britannialla. Isäntämaa Iran sai juhlia onnistuneiden kisojen lisäksi kahta kultamitalia.

 

Tiedekilpailussa mitellään sekä teoriaosaamisessa että käytännön taidoissa. Kilpailulaboratorioissa nuoret muun muassa preparoivat verijuotikkaan, tutkivat liikunnan vaikutusta sydänsähkökäyrään, määrittivät kasvien elinympäristön typpipitoisuutta ja päättelivät punkkien sukulaisuussuhteita rakenteita vertailemalla.

 

”Löysin kilpailutehtävistä monia yhtymäkohtia lukion uuteen opetussuunnitelmaan ja sähköistyneen ylioppilaskokeen vaatimuksiin. Suomalaisessa lukio-opetuksessa korostuvat tutkimustaidot ovat välttämätön edellytys olympialaisissa – ja myöhemmin tutkijanuralla – menestymiselle. Nuoremme pärjäsivät mallikelpoisesti tehtävissä, jossa tuli käsitellä ja tulkita tutkimusdataa”, sanoo Isa Uski Biologian ja maantieteen opettajien liitosta. Hän toimi Suomen edustajana kilpailun tuomaristossa yhdessä Helsingin yliopiston Justus Mutasen kanssa.

 

”Myös ainerajojen ylittäminen on suomalaisen opintien käyneelle tuttu juttu – esimerkiksi bakteerien evoluutiota koskevassa kilpailutehtävässä tarvittiin lähes yhtä lailla matematiikan kuin biologian taitoja.”

 

Teoriaosaamista mittaavat tehtävät olivat poikkeuksellisen kimurantteja, mutta mukana oli onneksi suomalaisille tuttuja teemoja, kuten eri syvyyksillä elävät vesikasvit ja suolistomikrobien vaikutus terveyteen.

 

”Kisamenestys lämmittää, mutta verkostoituminen muiden tiedeinnostuneiden nuorten kanssa on kuitenkin kilpailun tärkein anti. Sanavalmiit ja positiiviset nuoremme erottuivat edukseen! Iranilaiseen kulttuuriin tutustuminen oli meille kaikille elämys”, Uski sanoo.

 

”Myös me tuomarit solmimme korvaamattomia ystävyyssuhteita ja opimme uutta. Tuomarit esittelevät lisäksi kisojen aikana maidensa tiedeopetusta. Seurasimme esimerkiksi esitelmää Syyrian opetussuunnitelmauudistuksesta. Maa on sotatilassa, mutta koulutuksen merkitystä ei ole unohdettu.”

 

Suomen olympiajoukkue koottiin Kansallisessa biologiakilpailussa menestyneistä nuorista. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu vastaavat olympiavalmennuksesta. Kilpailutoiminnasta vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto ja toiminnan rahoittaa Opetushallitus. Ensi vuonna biologian olympialaiset pidetään Unkarin Szegedissä.

mitalistit bilsa 2018.jpg

Juuso Huhtivuo, Anni Kauniskangas, joukkueen paikallinen opas Maryam Ansari sekä Leevi Kaukonen juhlistivat mitalejaan palkintoseremonian päätteeksi. Kuva: Justus Mutanen.

 

 

Juniorivesikilpailun voitto Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukion Santeri Langdonille

Suomen juniorivesikilpailun on voittanut Santeri Langdon. Voitokkaassa tutkimustyössään Langdon selvitti, miten bio-filtraatio puhdistaa hulevesiä. Hulevedet ovat sade- sekä sulamisvesiä, jotka ovat poisjohdettu teiltä, katoilta ja muilta läpäisemättömiltä pinnoilta. Ne sisältävät ravinteita, kemikaaleja sekä raskasmetalleja, jotka voivat vaurioittaa luontoa. Tutkimuksessa mitattiin mm. rauta- nitraatti ja kloridipitoisuuksia. 

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukion IB-linjalta valmistuva Langdon edustaa Suomea Tukholman kansainvälisessä juniorivesikilpailussa tulevana syksynä. Swedish Junior Water Prize -kilpailun suojelijana toimii Ruotsin kruununprinsessa Victoria.

Juniorivesikilpailun tarkoituksena on kannustaa nuoria toimimaan sekä nykyisen että tulevan vesiympäristön hyväksi. Kilpailua järjestää Suomessa biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL HSY kuntayhtymän ja Fortumin tuella.

Biologian kansallisen kilpailun tulokset 2018

Kansallisen biologiakilpailun 2018 tulokset ovat valmistuneet!

Kilpailuun otti osaa yli 500 nuorta ympäri Suomea. Uudistunut, Abitti-muotoinen kisa otettiin hyvin vastaan. Lukuvuonna 2018-19 pidettävään jatkovalmennukseen kutsutaan kilpailussa 67 pistettä tai enemmän napanneet nuoret, jotka eivät vielä valmistu ylioppilaiksi tänä keväänä tai ensi syksynä ja jotka täyttävät kansainvälisten biologian olympialaisten ikärajaehdot. Valmennus järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Myös nuorten opettajat kutsutaan seuraamaan valmennusjaksoja.

Valmennukseen kutsutaan:

Eveliina Jokelainen, Kajaanin lukio

Aaro Karjalainen, Porin suomalaisen yhteislyseon lukio

Eevi Huuskonen, Olarin lukio (Espoo)

Jenna Tynninen, Kimpisen lukio (Lappeenranta)

Anton Harju, Porin suomalaisen yhteislyseon lukio

Otto Litkey, Olarin lukio

Eemeli Saarinen, Lahden yhteiskoulu

Aino Kilpeläinen, Kuopion Lyseon lukio

Sara Peltola, Oulun Lyseon lukio

Santeri Harjula, Tampereen klassillinen lukio

Kansallisen biologiakilpailun työryhmä haluaa myös lämpimästi onnitella seuraavia kilpailussa menestyneitä nuoria, joita ei iän tai ylioppilaaksi valmistumisen vuoksi voida kutsua jatkovalmennukseen. Voitte olla ylpeitä loistavasta biologian osaamisestanne!

 

Selim Virtanen, Ressun lukio

Elina Ollila, Valkealan lukio

Anni Kauniskangas, Helsingin matematiikkalukio

Laura Pehkonen, Ressun lukio

Henna Nurma, Martinlaakson lukio

Matias Tekoniemi, Mäkelänrinteen lukio

 

Tarkemmat tiedot ja pistejakauman löydät tulossivulta.

Naturan kokoelmakilpailu käynnistyi - teemana kylien ja kaupunkien lajit

Tänä vuonna Suomen kouluissa tuotetaan lajitietoa tutkimuskäyttöön, sillä Suomen lajitietokeskus ja Natura-lehti ovat julkaisseet uudenlaisen tavan eliökokoelman tekemiseen. Eliökokoelma vastaa monille tuttua kasviota, mutta siinä voi olla kasvien lisäksi myös muita eliöryhmiä.

Koululaiset voivat kerätä lajihavaintoja ja lisätä ne Suomen Lajitietokeskuksen ylläpitämään laji.fi -tietokantaan. Eliöt lisätään tietokantaan valokuvina, ja samalla annetaan myös tiedot havaintopaikasta ja -ajasta. Näin tuotetaan tietoa lajien levinneisyydestä tutkimuskäyttöön. Kokoelmakilpailutyön voi halutessaan tehdä pelkästään kännykällä kuvaamalla, ja myös lajien tunnistuksen voi tehdä digitaalisten lajintuntemuksen oppimisympäristöjen, kuten Pinkan, avulla.

Joka vuosi noin 57 000 kokoinen yläkoululaisen ikäluokka kerää eliökokoelman, sillä sen tekeminen kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan. Jos jokainen ilmoittaisi havaintonsa kansalliseen tietokantaan, saataisiin huima määrä tietoa tutkijoille. Esimerkiksi 20 havaintoa jokaiselta yläkoululaiselta tuottaisi yhteensä lähes miljoona lajihavaintoa. Tällä hetkellä lajitietokannassa on noin 28,5 miljoonaa havaintoa.

Vuoden 2018 teemana ovat kylien ja kaupunkien eliölajit. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, jolloin teemana olivat luonnonkasvit. Kilpailussa on laji.fi – sarjan lisäksi perinteinen keruusarja, johon osallistutaan prässätyllä kasvikokoelmalla tai esimerkiksi perhoskokoelmalla.

Kilpailussa on sarjoja alakoulun, yläkoulun ja toisen asteen oppilaille. Säännöt ja tarkemmat ohjeet löydät kilpailun verkkosivuilta osoitteesta naturalehti.fi/kokoelmakilpailu. Sivuilla on myös paljon ohjeita ja hyvää materiaalia kokoelmiin liittyen, kuten videot siitä, miten kasveja kerätään, kuvataan ja kuivataan.

Kokoelmakilpailun pääjärjestäjänä on Natura-lehti, joka on Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL:n kustantama aikakauslehti. Mukana on Suomen Lajitietokeskus, jonka avulla kouluissa ja oppilaitoksissa tehdyt havainnot saadaan tieteelliseen käyttöön. Kilpailua on tekemässä myös Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen KOPPI-hanke, joka kerää tutkimuskäyttöön osallistujien kokemuksia eliökokoelmien tekemisestä. Kilpailua rahoittaa ympäristöministeriö.

Opintomatkoja Viroon, Balkanille, Madagaskarille ja Vuosaareen

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL järjestää yhteistyökumppaneineen useita opintomatkoja jäsenilleen. Kohteet ja matkan kesto vaihtelevat.

Käy tutustumassa opintomatkoihin matkojen omalla sivulla.

Toiminnanjohtajan tavoittaa tiistaisin 10-12 ja keskiviikkoisin 14-16

Biologian ja maantieteen opettajien liitto on ottanut käyttöön puhelinajat. Toiminnanjohtajan tavoittaa päivittäin sähköpostilla osoitteessa toimisto@bmol.fi satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Puhelimitse tavoittaa tiistaisin kello 10-12 ja keskiviikkoisin kello 14-16. Pyhäpäivinä toimisto on suljettu.


Maantieteen kansallisen kilpailun tulokset 2018

Maantieteen kansalliseen kilpailuun osallistui vuonna 2018 45 koulua ja 403 opiskelijaa.

Kilpailun perusteella valittiin yhdeksän henkilöä valmennukseen, jonka perusteella valitaan neljähenkinen joukkue maantieteen olympialaisiin.

Valmennukseen valittiin

Iiro Seppä 36 p. Puolalanmäen lukiosta
Henni Wessman 34. p. Lahden Yhteiskoulun lukiosta
Salla Sinisammal 34 p. Oulun Suomalaisen yhteiskoulun lukiosta
Janna Urhonen 33 p. Tampereen lyseon lukiosta
Into Pääkkönen 32 p. Kaurialan lukiosta
Lauri Seppälä 32 p. Kaurialan lukiosta
Reeta Vaahtera 32 p. Kaurialan lukiosta
Emilia Ihalainen 32 p. Tikkurilan lukiosta
Elmiina Huhtala 32 p. Mynämäen lukiosta

Kilpailun tarkemman pistejakauman löydät tulosdiagrammista.

Biologian ja maantieteen opettajien liitolle uusi puheenjohtaja ja uusi hallitus vuodelle 2018

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL valitsi uuden puheenjohtajan sekä uusia hallituksen jäseniä syyskokouksessaan 18.11.2017.

Järjestön uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2018-2019 valittiin Minttu Kalmi Riihimäeltä. Kalmi opettaa biologiaa ja maantietoa Tapainlinnan koulussa Hyvinkäällä.

Hallituksen erovuoroisista jäsenistä kaudelle 2018-2020 jatkavat Jussi Mestari Hämeenlinnasta ja Simo Tolvanen Kauhajoelta. Uutena valittiin Marjo Numminen Turusta. Minttu Kalmin sijalle hallitukseen vuosille 2018-2019 valittiin Sirpa Lappalainen Lappeenrannasta. Lappalainen toimii vuoden 2017 loppuun asti liiton puheenjohtajana.

Kaikille hallituksen jäsenille valittiin henkilökohtaiset varajäsenet vuodelle 2018 seuraavasti:

Sarianna Alho, varalla Anna Aaltonen

Päivi Kärnä, varalla Sari Nevalainen

Hannele Heino, varalla Tiina Mölläri

Ritu Savolainen, varalla Laura Okkonen

Heidi Rannanpää, varalla Kalle Kytölä

Sirpa Lappalainen, varalla Kati Liimatta

Simo Tolvanen, varalla Isa Uski

Jussi Mestari, varalla Eeva-Maria Väliaho

Marjo Numminen, varalla Milla Ylisoivio

Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Jari Kolehmainen Kouvolasta

Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Jari Kolehmainen Kouvolasta

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL valitsi Kouvolan Yhteislyseon ja Kouvolan iltalukion opettajan Jari Kolehmaisen vuoden 2017 biologian ja maantieteen opettajaksi. Valinta julkistettiin järjestön syyspäivillä Vantaalla 18.11.

Kolehmainen tunnetaan erityisesti biologiaa ja maantiedettä käsittelevästä blogistaan, joka on ilmestynyt jo kymmenen vuoden ajan. Se on valittu Suomen kymmenen parhaan ympäristöaiheisen blogin joukkoon.

Jos Kolehmaisesta ei olisi tullut opettajaa, hän olisi hyvin voinut ryhtyä tiedetoimittajaksi, sillä kirjoittaminen on aina kiinnostanut häntä. Toisin kuitenkin kävi.

”Kun tulin koulusta kotiin peruskoulun ensimmäisen luokan ensimmäisenä päivänä, sanoin, että minusta tulee isona opettaja. Siitä asti opettaminen on ollut ja on edelleen unelma-ammattini”, Kolehmainen sanoo.

”Minua on aina kiinnostanut eniten tavallinen opetustyö luokassa opiskelijoiden keskellä. Siellä viihdyn parhaiten.”

Tällä hetkellä Kolehmainen opettaa päivä- ja iltalukion ohella monikulttuurisen peruskoulun sekä ammattilukion opiskelijoita. Osa kursseista toteutetaan luokassa, osa verkossa. Keväisin Kolehmainen valmentaa nuoria yliopistojen pääsykokeisiin. Hän on myös osallistunut aktiivisesti biologiaan, maantieteeseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään hanketoimintaan.

Vuoden biologian ja maantieteen opettajalla on viesti koulun ulkopuolelle. ”Haastan päättäjät lukemaan lukion maantieteen kirjoja. Niissä käsitellään koko ihmiskunnan ydinkysymyksiä.”

Biologian ja maantieteen opettajien liitto myönsi myös ansiomerkkejä. Pronssisen ansiomerkin saivat Hannele Hirvelä Hyvinkäältä, Niko Kaikkonen Joensuusta, Merja Metsola Joensuusta ja Justus Mutanen Vantaalta. Hopeisen ansiomerkin saivat Tuomas Aivelo Helsingistä, Hannu Eskonen Jyväskylästä, Pauliina Immonen Joensuusta, Miikka Metsola Joensuusta, Ulla Pekkala-Södergård Helsingistä sekä Hanna Pohjonen Helsingistä.

Liitto myönsi kultaisen ansiomerkin Anne Sorsa-Vainikalle Lappeenrannasta ja Erkki Vilpalle Oulusta.

Liiton uusiksi kunniajäseniksi nimitettiin Airi Kansanen Vantaalta ja Mervi Skyttä Helsingistä.

Maantieteen ylioppilaskokeen arvosana korkeakoulujen opiskelijavalintakriteeriksi

Kannanotto

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:

Maantieteen ylioppilaskokeen arvosana korkeakoulujen opiskelijavalintakriteeriksi

Maantiede lukion oppiaineena antaa hyvät valmiudet esimerkiksi kansainväliseen liiketoimintaan, joten maantieteen ylioppilaskokeen arvosana sopii hyvin yhdeksi korkeakoulujen opiskelijavalintakriteeriksi kaupallisilla, teknillisillä ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla.


Lukion maantieteessä käsitellään perusteellisesti sekä luontoon, että yhteiskuntaan liittyviä globaaleja ja alueellisia riskejä, mikä auttaa opiskelijaa hahmottamaan kansainvälisen liiketoiminnan riskitasoja eri markkina-alueilla. Maantieteen lukio-opinnoissa perehdytään myös maailmantalouden rakenteeseen ja esimerkiksi matkailuun elinkeinona. Lisäksi maantieteen monitieteinen lähestymistapa antaa vahvan pohjan erilaisten alueellisten ilmiöiden tarkasteluun, kuten maankäytön suunnitteluun.


Suoraan kaupallisen ja teknisen alan jatko-opintoihin valmentavana sisältönä voidaan pitää lukion maantieteen kursseilla tapahtuvaa perehtymistä digitaalisiin kartta- ja paikkatietojärjestelmiin, joiden mobiilisovelluksiin perustuva globaali liiketoiminta kasvaa nopeasti. Lukiossa hankittu ymmärrys paikkatietojärjestelmistä auttaa myös hahmottamaan liiketoiminan sijoittamiseen, logistiikkaan ja markkinointiin liittyviä kysymyksiä.


Markkinoinnissa ja kansainvälisessä yhteistyössä on hyötyä lukion maantieteen opinnoissa kertyvästä maailman eri kulttuurialueiden ymmärryksestä sekä alueiden erityispiirteiden tuntemuksesta.


Koska maantieteen uusi sähköinen ylioppilaskoe on erittäin soveltava ja erilaisten laajojenkin aineistojen kognitiivista ja tietoteknistä käsittelykykyä monipuolisesti mittaava, kertoo maantieteen ylioppilaskokeen arvosana erinomaisesti opiskelijan soveltuvuudesta kaupallisten, teknisten ja yhteiskuntatieteellisten alojen korkeakouluopintoihin.


Ohessa on liitteenä lukion maantieteen opetussuunnitelman keskeisiä sisältöjä. Maantieteen ylioppilaskoe testaa näiden tietojen ja taitojen hallintaa.

---

Lukion maantieteen opetussuunnitelman keskeiset sisällöt

Kurssi 1 Maailma muutoksessa

  • Maantiede tieteenalana: alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaiset uutiset maapallon eri alueilla, maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen, geomedian (esim. digikartat ja paikkatietojärjestelmät) hyödyntäminen
  • Luonnon järjestelmään, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät keskeiset globaalit riskialueet: riskien ennakointi ja niihin varautuminen sekä sopeutuminen, ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit, resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous, maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet
  • Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset: inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen, eriarvoisuus, haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus

Kurssi 2 Sininen planeetta

  • Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
  • Ilmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys: ilmakehän rakenne ja tuulet, sateet, meriveden liikkeet, sää ja sen ennustaminen, ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet
  • Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot: maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja eroosio, luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla, arvokkaat luonnonmaisemat

Kurssi 3 Yhteinen maailma

  • Ihmismaantieteellinen tutkimus: geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät, miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti
  • Väestö ja asutus: väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen
  • Alkutuotanto ja ympäristö: kestävä maa-, kala- ja metsätalous
  • Teollisuus ja energia: raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti
  • Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus: liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys
  • Ihmistoiminnan alueellinen rakenne: maankäyttö, keskukset ja periferiat, kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

Kurssi 4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta

  • Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot: kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö, ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen
  • Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys: aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet, kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset
  • Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti: maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi käyttäen tai paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa geomediaa hyväksi käyttäen

Pedagogiset opettajajärjestöt: Erisuuruisista opetusvelvollisuuksista luovuttava

Viisi pedagogista opettajajärjestöä on vedonnut 11.10. opettajien ammattijärjestöjen toimijoihin erisuuruisten opetusvelvollisuuksien purkamiseksi.

Järjestöjen mukaan erisuuruiset opetusvelvollisuudet ovat vuosikymmenten takaista perua, jolloin käytetyt opetus- ja arviointimenetelmät olivat erilaiset kuin nykyisin. Perustelu eri
aineenopettajaryhmien erilaiselle kohtelulle on vanhentunut.

Vetoomuksen allekirjoittivat

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry.
Psykologianopettajat PSOP ry.
Suomen uskonnonopettajain liitto SUOL ry.

Vetoomus on luettavissa BMOL:n lausunto- ja kannanottosivulta.