Global Meal on vastamainoskilpailu, jossa osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmia parodian keinoin mainosten omalla kielellä.

Global Meal nostaa esiin ruuan globaalit vaikutukset, jotka jäävät helposti tuntemattomiksi. Ruoka on jokaiselle tuttu, arkinen ja henkilökohtainen teko. Samaan aikaan se on poliittinen, globaali ja moniulotteinen asioiden vyyhti. Ruoka on yhtä lailla eläin- ja ihmisoikeuskysymys kuin kysymys ympäristöarvoista, etiikasta, terveydestä ja kriittisestä kuluttajuudesta. Ruokaa myydään vetoamalla mielikuviin, ei todellisiin tuotanto-olosuhteisiin.

Kilpailu starttaa 12.9.2017 ja viimeinen mahdollisuus jättää kilpailutyö on 4.3.2018. Kilpailussa on avoin sarja, sekä koululaissarja, joka on suunnattu yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Molemmissa sarjoissa kilpailuun voi osallistua yksin tai työryhmänä.

Tutustu ruuan globaaleihin vaikutuksiin, itse kilpailuun ja opettajien taustamateriaaleihin osoitteessa www.globalmeal.fi.

Kilpailun järjestää Häiriköt-päämaja yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa. Menossa on mukana myös Eettisen kaupan puolesta ry.

Ruotsalaisten järjestämä globaali seminaariviikko ja sen Juniorivesikilpailu kokoavat vedestä kiinnostuneet nuoret opiskelijat yhteen. Jokainen finalisti on oman maansa kansallisen kilpailunsa voittaja. Tänä vuonna kilpailussa on edustajia kaikilta mantereilta ja 33 eri maasta. Heillä on ideoita ja tutkimustöitä, joita he ovat tehneet edellisen vuoden aikana kouluissaan. Kaikkien töiden tavoitteena on löytää lisää tietoja ja ratkaisuja maailman suuriin vesikysymyksiin, muutoin aihe on vapaa.

Finalistit kutsutaan Tukholmaan paitsi kansainväliseen loppukilpailuun myös erityisesti tapaamaan maailman vesikysymysten osalta huippututkijoita, vaikuttajia ja johtajia. He solmivat ehkä koko elämän kestäviä ystävyyksiä ja oppivat paljon toisistaan ja toistensa töistä. Opiskelijoiden työt esitellään postereina, mutta jokainen on lähettänyt kilpailuun myös pitemmän raportin omasta työstään.

Juniorivesikilpailu näyttää konkreettisesti, miten nuoret osaavat keksiä aina uutta ja jotain erityisen inspiroivaa. He näkevät mahdollisuuksia ja toivoa siellä, missä muut näkevät vain haasteita ja liian iso ja kalliita hankkeita.

Suomen finalisti Maija Utriainen on juuri valmistunut Kuopion Lyseon lukion IB-linjalta. Utriainen on kirjoittanut työnsä biologiaan liittyen. Se yhdistää sekä mittaustuloksia että planktonnäytteitä usealta eri järvialueelta. ”Työssäni mittasin järviveden ominaisuuksia, kuten bioindikaatiota. Työläin osa työstä oli hyvän raportin kirjoittaminen ja bioindikaattorilajien tunnistaminen. Jos tutkimuksen veisi pidemmälle niin voisimme saada myös luotettavia tuloksia”, Utriainen kertoo.

Utriaiselle osallistumien Tukholmassa pidettyyn junioriesikilpailun finalistiviikkoon on ollut antoisa kokemus. ”Työstäni on kyselty paljon, ja olen saanut kertoa paljon omasta tutkimuksestani. Kokemus on ollut ainutlaatuinen, ja varsinkin päätösseremoniaan oli mahtavaa osallistua”, Utriainen sanoo.

Tänä vuonna kilpailun voittivat yhdysvaltalaiset Ryan Throrpe ja Rachel Chang veden puhdistamista käsittelevällä työllään.

Juniorivesikilpailun järjestää Suomessa Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Kansainvälisen juniorivesikilpailun järjestää Stockholm International Water Institute.

BMOL:n syyspäivät järjestetään tänä vuonna tiedekeskus Heurekassa Vantaalla 18.11.2017. Ohjelmassa on luentoja ja käytännön tekemistä, kokemusten vaihtoa ja paljon uutta. Upeat puitteet mahdollistavat myös tutustumisen Heurekan uudistettuihin laboratoriotiloihin sekä uuteen näyttelyyn.

Syyspäivät ovat VESO-kelpoista täydennyskoulutusta.

Natura-lehden kokoelmakilpailu on alkanut.

Tänä vuonna kilpailussa perehdytään tarkemmin kasvikuntaan. Kilpailussa kerätään kasvio suomessa esiintyvistä luonnonkasveista.

Kilpailussa on perinteiset kasvinkeruusarjat sekä digisarjat ala- ja yläkouluille sekä toisen asteen oppilaitoksille. Lisäksi kuka tahansa voi osallistua yksin tai porukalla avoimeen sarjaan, jossa haetaan luovaa toteutusta.

Tutustu kilpailuun ja osallistu! Kilpailuaikaa on lokakuun loppuun asti.

Kilpailun yhteistyökumppaneina ovat Suomen lajitietokeskus sekä Helsingin yliopisto.

Biologian ja maantieteen opettajien liitto on ottanut käyttöön puhelinajat. Toiminnanjohtajan tavoittaa päivittäin sähköpostilla osoitteessa toimisto@bmol.fi satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Puhelimitse tavoittaa tiistaisin kello 10-12 ja keskiviikkoisin kello 14-16.

Tiedossa on muutamia poikkeuksia syksyllä 2017.

Tiistaina 15.8., 29.8. ja 26.9 puhelinaika on poikkeuksellisesti 12-14.
Puhelinaika on peruttu keskiviikkona 6.9, tiistaina 19.8. ja keskiviikkona 6.12.

Puhelinpäivystys on tauolla viikosta 51 eteenpäin.

Toiminnanjohtajan tavoittaa numerosta 050 313 8409.

Jäsenmaksualennusshakemukset ensi vuodelle tulee tehdä viimeistään 1.12.2017 kello 24.00. Myöhässä tulleita hakemuksia ei käsitellä.

Hallitus käsittelee hakemukset joulukuussa. Vuoden 2018 jäsenmaksualennusta haetaan verkkolomakkeella.

Jäsenmaksulaskut lähetämme vuoden alussa ja jäsenmaksualennuksen saaneiden laskut ovat alennettuja. Alennetun jäsenmaksun saavat täysipäiväiset opiskelijat (katso lisätietoja), eläkeläiset (katso lisätietoja), äitiysloman, hoitovapaan, työttömyyden, asevelvollisuuden, kahdessa tai useammassa pedagogisessa liitossa jäsenenä olevat ja tilannekohtaisesti muunkin syyn perusteella anomuksesta ollessasi työmarkkinoiden ulkopuolella. Kaikkiin jäsenluokkiin kuuluvat täsmälleen samat liiton palvelut.

Lisätietoja

Suomi sai kaksi pronssimitalia Coventryssä, Yhdistyneissä kuningaskunnissa, 23.–30.7.2017 järjestetyissä kansainvälisissä biologiaolympialaisissa. Voitokkaat kilpailijat olivat Timo Syvälahti Lohjan yhteiskoulun lukiosta ja Konsta Tiilikainen helsinkiläisestä Ressun lukiosta. Lisäksi joukkueeseen kuuluivat Petja Salminen Turun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta ja Otso Nieminen Lohjan yhteiskoulun lukiosta.

Joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun järjestämän jatkovalmennuksen perusteella.

Aa­sia ja Yh­dys­val­lat kär­jes­sä

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 68 maata nelihenkisin joukkuein, mukaan lukien kaikki Pohjoismaat. Irak ja Kolumbia ottivat ensimmäistä kertaa osaa kisoihin.

Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat sekä Yhdysvallat. Euroopan maista kultaa saivat muun muassa Saksa, Unkari, Bulgaria ja Tsekki. Tanska oli kahdella hopea- ja kahdella pronssimitalilla parhaiten menestynyt Pohjoismaa.

– Suomi on aiemmin ollut parhaiten menestynyt Pohjoismaa, mutta ei enää. Olympialaistoiminnan resursseja on merkittävästi leikattu viime vuosien aikana ja se heijastuu joukkueen valmistautumiseen, kertoo joukkueen johtajana toiminut Isa Uski Biologian ja maantieteen opettajien liitosta.

Teo­ri­aa ja käy­tän­töä

Käytännön osuudessa testattiin lukiolaisten osaamista kolmessa eri kokeessa. Kilpailijat pääsivät preparoimaan esiin raatokärpäsen toukan selkäsuonta sekä värjäämään ja tutkimaan lituruohon alkioita. Molekyylipuolen kokeessa kilpailijat analysoivat verinäytteestä ja sukupuista perinnöllisen taudin vaikutusta. Teoriakokeessa oli lähes sata eri kysymystä biologian eri aloilta, kolmen vanhemman hedelmöityshoidoista merenpinnan kohoamisen vaikutuksesta tulvaniittyjen kasveille.

Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Uskin lisäksi Tuomas Aivelo Zürichin yliopistosta sekä Niko Johansson Aberdeenin yliopistosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Ensi vuonna biologian olympialaiset järjestetään Teheranissa, Iranissa.

Kuopion Lyseon lukion IB-tutkinnon opiskelija Maija Utriainen voitti Biologian ja maantieteen opettajien liiton järjestämän kansallisen juniorivesikilpailun. Hän osallistui kilpailuun vesiaiheisella tutkimuksellaan, jossa hän tutki maanviljelyksen vaikutusta järviveden rehevöitymiseen. Tutkimus kirjoitettiin englanniksi, ja sen otsikko on "The effect of the proximity of agricultural cultivated fields to a body of water on the eutrophication level of the freshwater area." Tutkimusaineiston Utriainen keräsi Riistavedeltä useammasta vesialueesta. Tutkimuksen ohjaajana toimi Kuopion Lyseon lukion lehtori Eeva-Maria Väliaho.

Maija Utriainen edustaa Suomea ja Kuopion Lyseota Tukholmaan kansainvälisessä Stockholm Junior Water Prize -kilpailussa, joka järjestetään elokuun lopussa. Kansainvälisen kilpailun suojelijana toimii Kruununprinsessa Victoria ja kilpailun pääpalkinto on 15 000 USA:n dollaria.

Juniorivesikilpailua koordinoi Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.

BMOL on mukana useissa Itämeri-tapahtumissa vuonna 2017. Lue lisää täältä!

Kansalliseen biologiakilpailuun osallistui 463 opiskelijaa 76 lukiosta. Suurin kilpailussa saatu pistemäärä oli 33,5.

Kilpailumenestyksen perusteella valmennukseen on valittu kahdeksan parasta. Valmennukseen valittujen pistemäärä on 29,5-33,5. Varasijalle on valittu opiskelijat, jotka saivat kilpailusta 28-29 pistettä.

Valmennukseen valitaan sellaiset opiskelijat, joilla on mahdollisuus edustaa Suomea kansainvälisissä biologian olympialaisissa vuonna 2018. Olympiajärjestö IBOn sääntöjen mukaan kansainväliseen kilpailuun osallistuva opiskelija ei saa olla 20 vuotta täyttänyt ennen kilpailuvuoden heinäkuun ensimmäistä päivää.

Kansallisen kilpailun kärki on seuraava:

Hanna Haltia* 33,5 Ressun lukio, Helsinki
Anna Perkiö* 32 Tikkurilan lukio, Vantaa
Iida Hemmilä 31,5 Ressun lukio, Helsinki
Wilhelmiina Wallin 31,5 Lahden yhteiskoulu
Selma Valjus** 31 Mäkelänrinteen lukio, Helsinki
Konsta Tiilikainen 30 Ressun lukio, Helsinki
Karlos Koponen 30 Ressun lukio, Helsinki
Juuso Huhtivuo 29,5 Vammalan lukio, Sastamala
Leevi Kaukonen 29,5 Töölön yhteiskoulu, Helsinki
Selim Virtanen 29 Ressun lukio, Helsinki
Laura Pehkonen 29 Ressun lukio, Helsinki
Anni Kauniskangas 29 Helsingin matematiikkalukio
Maria Selin 28,5 Lahden lyseo
Lauri Vierikko 28,5 Mäkelänrinteen lukio, Helsinki
Petra Purola** 28,5 Tampereen Klassillinen lukio
Alisa Toivanen** 28,5 Ressun lukio, Helsinki
Juhani Isojärvi* 28 Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi

* tarkistetaan kilpailijan opiskelusuunnitelma (lukio jatkuu keväälle 2018)
** IBO:n sääntöjen mukaan opiskelija ei voi osallistua valmennukseen eikä kansainväliseen kilpailuun

Lisätietoja kilpailun tulossivulta.

Maantieteen kansalliseen kilpailuun osallistui 62 lukiosta 422 opiskelijaa.

Maantieteen olympialaisiin valmennettavaan ryhmään valittiin

Petteri Hakala, Tampereen Klassillinen lukio 33p.
Karlos Koponen, Ressun lukio 33p.
Iiro Seppä, Puolanmäen lukio 32p.
Iina Rusanen, Kauniaisten lukio 32p.
Eero Taipale, Ressun lukio 31p.
Nea Johansson, Turun Suomalaisen Yhteiskolun lukio 30p.
Eva Kalliomäki, Kankaanpään Yhteislyseo 30p.
Santeri Lehtinen, Etelä-Tapiolan lukio 30p.
Joonas Mölsä, Tikkurin lukio 30p.
Kasper Niskakangas, Oulun Lyseon lukio 30p.
Sampo Vänninen, Tikkurilan lukio 30p.

Tarkemmat tulokset ovat kilpailun tulossivulla.

Viisi pedagogista opettajajärjestöä on vedonnut 11.10. opettajien ammattijärjestöjen toimijoihin erisuuruisten opetusvelvollisuuksien purkamiseksi.

Järjestöjen mukaan erisuuruiset opetusvelvollisuudet ovat vuosikymmenten takaista perua, jolloin käytetyt opetus- ja arviointimenetelmät olivat erilaiset kuin nykyisin. Perustelu eri
aineenopettajaryhmien erilaiselle kohtelulle on vanhentunut.

Vetoomuksen allekirjoittivat

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry.
Psykologianopettajat PSOP ry.
Suomen uskonnonopettajain liitto SUOL ry.

Vetoomus on luettavissa BMOL:n lausunto- ja kannanottosivulta.

Hyvät rehtorit,

Tietoomme on tullut, että joissakin lukioissa maantieteen opettajalle ei korvattaisi ylioppilaskirjoitusten sähköisen harjoituskokeen alustavaa tarkastusta muiden ylioppilaskirjoitusten tapaan.

Ylioppilastutkintolautakunta edellytti, että jokainen lukio järjestää sähköisen yo-tutkinnon harjoituskokeen. Opettajien täytyi tarkastaa kokelaiden vastaukset, jotta Ylioppilastutkintolautakunnan sensorit saisivat tietoa arviointimenetelmän toimivuudesta. Opettajat suorittivat valmistavan arvioinnin täysin samaan tapaan kuin varsinaisessa ylioppilaskokeessakin. BMOL liittona tuotti vastaavanlaiset pisteitysohjeet maantieteen sähköiseen harjoittelukokeeseen kuin muihinkin lukuvuoden 2015-2016 ylioppilaskokeisiin.

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry katsoo, että maantieteen opettajalle kuuluu sähköisen harjoituskokeen valmistavasta arviointityöstä sama korvaus kuin varsinaisenkin ylioppilaskokeen arvioinnista. Korvaus tulee maksaa samalla periaatteella koulukohtaisista lukioresurssitunneista kuin muidenkin ylioppilaskirjoitusten valmistava arviointi.

Helsingissä 16.5.2016

Sirpa Lappalainen

puheenjohtaja

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry