Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL seuraa aktiivisesti keskustelua perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta. Opettajien ammattijärjestö OAJ:n mukaan kokeilun tavoitteena on arvioida, voisiko vuosityöaikajärjestelmä rajata opettajan työmäärää ja saada kaiken opettajan tekemän työn palkanmaksun perusteeksi. Kolmivuotinen kokeilu on käynnissä neljässä kunnassa.

Biologian ja maantieteen opettajien liiton mukaan aineopettajien palkkauksessa on paljonkin kehitettävää. Tavoitteena on, että sekä koulutus että työmäärä tulevat tasapuolisesti huomioiduiksi. BMOL on ottanut kantaa erisuuruisista opetusvelvollisuuksista luopumiseksi yhdessä useiden muiden pedagogisten opettajajärjestöjen kanssa.

Kokeiluita, niiden tavoitteita ja saatuja kokemuksia käsitellään BMOL:n hallituksessa, joka johtaa liiton toimintaa vuosikokousten välillä. Työaikakysymyksissä tehdään yhteistyötä OAJ:n kanssa. Liitolla on oma edustaja OAJ:n pedagogisessa toimikunnassa.

Tarkempaa tietoa vuosityöaikakokeilusta on OAJ:n sivuilla.

Kansallinen maantiedekilpailu pidettiin tiistaina 15.1.2019. Kilpailuun osallistui 51 koulua ja yhteensä 434 opiskelijaa.

 

Kilpailun osallistujien kärki on seuraava:

 

Huhtala Elmiina, Mynämäen lukio 31p

Saari Matti, Tampereen lyseon lukio 30p.

Kankkunen Lukas, Gymnasiet Grankulla samskola 29p.

 

Jaetulle neljännelle sijalle 28 pisteellä sijoittuivat

 

Määttä Kaisa, Tiirismaan lukio, Lahti

Podlozny Anton, Olarin lukio, Espoo

Salo Joel, Keravan lukio

Selin Matias, Nakkilan lukio

Sihvola Veeti, Lahden yhteiskoulun lukio

 

Kilpailun 8 parasta kutsutaan olympiavalmennukseen.

 

9. sijalle 27 pisteellä sijoittui 5 opiskelijaa, jotka on arvottu varasijajärjestykseen.

Varasijalla arvontajärjestyksessä ovat

 

Koivisto Aleksi, Tampereen lyseon lukio

Ferm Noora, Lahden yhteiskoulun lukio

Keinänen Rasmus, Kuopion lyseon lukio

Hiiro Artturi, Ressun lukio, Helsinki

Linkola Johannes, Ressun lukio, Helsinki


Varasijalla oleviin henkilöihin otetaan yhteyttä mikäli joku valmennukseen kutsutuista ei ota paikkaa vastaan.

Pistejakauman ja muut tarkemmat tiedot löydät kilpaiun tulossivulta. 

Kiitos kaikille osallistuneille ja onnea menestyneille!

Biologian ja maantieteen opettajien liiton jäsen saa paljon: Natura-lehden opetusvinkkeineen, apua ylioppilaskokeen korjaamiseen, retkiä ja koulutustapahtumia kohtuuhintaan sekä alennusta preliminäärikokeista. Ennen kaikkea liiton jäsenyys varmistaa sen, että voimme yhdessä huolehtia siitä, että biologian, maantieteen ja terveystiedon opetukseen on hyvät edellytykset ja reilut pelisäännöt. Lisätietoja jäsenyydestä löydät täältä. Opettaja voi vähentää jäsenmaksun verotuksessa. 

Jos haluat liittyä liiton jäseneksi, se hoituu kätevästi verkkolomakkeella.

Jäsenyydestä ja jäsenmaksusta on lisäksi tietoa usein kysytyissä kysymyksissä.

 

Vuoden 2019 jäsenmaksulaskut on lähetetty. Sähköpostilaskut on lähetetty osoitteesta noreply (a_t) fivaldi.fi, eli suosittelemme roskapostilaatikkoon kurkistamista, mikäli laskua ei ole näkynyt! Suurin osa laskuista on lähetetty maapostina.

Maksussa kannattaa aina käyttää viitettä. Näin tieto suoritetusta jäsenmaksusta siirtyy suoraan jäsentietoihin.

Liiton toimiston tavoittaa jäsenasioissa puhelimitse tiistaisin kello 10-12 ja keskiviikkoisin kello 14-16. Parhaiten tavoittaa sähköpostilla osoitteesta toimisto@bmol.fi. 

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL myy preliminäärikokeita lukio-opetukseen.

Preliminäärikokeet ilmestyvät tammikuussa 2019 ja ne ovat myynnissä koko vuoden ajan. Vuonna 2019 sekä biologian että maantieteen kokeet ilmestyvät sähköisinä. Molemmat preliminäärikokeet ilmestyvät sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tarkempia tietoja preliminäärikokeista löydät prelisivulta.

Biologian ja maantieteen opettajien liiton myöntämä vuoden biologian ja maantieteen opettajan kunniamaininta myönnettiin Akaan lukiossa sekä Toijalan yhteiskoulussa ja Viialan yhtenäiskouluissa opettavalle Sari Kärnälle. Valintajulkistetiin liiton syyspäivillä Vantaalla 17.11.2018.

 

Kärnä opettaa biologiaa ja terveystietoa. Nyt 20 vuotta kestänyt opettajan ura on seurausta kiinnostavista biologian tunneista, joille hän itse sai nuorena osallistua. Harjuntaustan yläasteella opettanut Liisa Hyppölä perehdytti Kärnän biologian ohella maa- metsätalous- ja puutarhanhoidon valinnaisaineen pariin. Lukioaikana Kärnän valinta varmistui: hänestä tulisi itsestään biologian opettaja.

 

Kärnä vannoo ulko-opetuksen nimiin ja järjestää oppilailleen paljon retkiä.

 

- Vuorovaikutus retkillä on usein luokkaopetusta rennoimpaa ja oppilaita oppii tuntemaan syvällisemmin. Asiat ja ilmiöt, joita koetaan luontoretkien lomassa, painuvat mieleen lähtemättömästi, Kärnä sanoo.

 

- Yritän saada nuoret arvostamaan luontoa varsinkin aineettomana luonnonvarana. Toivon, että he kokevat luonnon hyvinvoinnin lähteenä ja myös toimivat luonnon hyväksi. Terveystiedon opettajana pidän tärkeänä myös sitä, että oppilat huomaavat omien päivittäisten valintojensa vaikutuksen sekä omaan että lähiyhteisön ja -ympäristön hyvinvointiin, Kärnä jatkaa.

 

Retkien lisäksi Kärnä on järjestänyt paljon kansainvälistä toimintaa Hän arvostaa sitä, että työnantaja kannustaa kehittämään omaa opetusta ja hän pystyy järjestämään oppilailleen syventäviä erikoiskursseja. Hänellä on myös kehitysehdotuksia.

 

- Pienemmät oppilasryhmät mahdollistaisivat käytännön töiden, esimerkiksi erilaisten kokeiden, tekemisen sekä luonnossa oppimisen. Oppisisältöjen karsiminen myös mahdollistaisi sen, että opetus voisi olla oppilaslähtöisempää.

 

Eniten Kärnä pitää työssään sitä, että saa toimia nuorten kanssa.

 

-On ollut hienoa saada seurata nuorten kehittymistä pienistä seiskaluokkalaisista ylioppilaaksi asti.

 

Biologian ja maantieteen opettajien liitto myönsi syyspäivillään myös ansiomerkkejä. Kultainen ansiomerkki myönnettiin Espoolaiselle Anu Brunila-Kovaselle. Hopeiset ansiomerkit myönnettiin

Helsinkiläiselle Mirja Rosenbergille ja Turkulaiselle Katja Tauriaiselle. Pronssiset ansiomerkit myönnettiin Kaavilaiselle Irmeli Miettiselle ja Kuopiolaiselle Helena Pehkoselle.

Biologian ja maantieteen opettajien liitto on ottanut käyttöön puhelinajat.  Toiminnanjohtajan tai järjestösihteerin tavoittaa päivittäin sähköpostilla osoitteessa toimisto@bmol.fi satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Puhelimitse tavoittaa tiistaisin kello 10-12 ja keskiviikkoisin kello 14-16. Pyhäpäivinä toimisto on suljettu. Muutokset puhelinajoissa ovat valitettavia mutta mahdollisia esimerkiksi sairastumisten vuoksi. 

Kannanotto

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:

Maantieteen ylioppilaskokeen arvosana korkeakoulujen opiskelijavalintakriteeriksi

Maantiede lukion oppiaineena antaa hyvät valmiudet esimerkiksi kansainväliseen liiketoimintaan, joten maantieteen ylioppilaskokeen arvosana sopii hyvin yhdeksi korkeakoulujen opiskelijavalintakriteeriksi kaupallisilla, teknillisillä ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla.

Lukion maantieteessä käsitellään perusteellisesti sekä luontoon, että yhteiskuntaan liittyviä globaaleja ja alueellisia riskejä, mikä auttaa opiskelijaa hahmottamaan kansainvälisen liiketoiminnan riskitasoja eri markkina-alueilla. Maantieteen lukio-opinnoissa perehdytään myös maailmantalouden rakenteeseen ja esimerkiksi matkailuun elinkeinona. Lisäksi maantieteen monitieteinen lähestymistapa antaa vahvan pohjan erilaisten alueellisten ilmiöiden tarkasteluun, kuten maankäytön suunnitteluun.

Suoraan kaupallisen ja teknisen alan jatko-opintoihin valmentavana sisältönä voidaan pitää lukion maantieteen kursseilla tapahtuvaa perehtymistä digitaalisiin kartta- ja paikkatietojärjestelmiin, joiden mobiilisovelluksiin perustuva globaali liiketoiminta kasvaa nopeasti. Lukiossa hankittu ymmärrys paikkatietojärjestelmistä auttaa myös hahmottamaan liiketoiminan sijoittamiseen, logistiikkaan ja markkinointiin liittyviä kysymyksiä.

Markkinoinnissa ja kansainvälisessä yhteistyössä on hyötyä lukion maantieteen opinnoissa kertyvästä maailman eri kulttuurialueiden ymmärryksestä sekä alueiden erityispiirteiden tuntemuksesta.

Koska maantieteen uusi sähköinen ylioppilaskoe on erittäin soveltava ja erilaisten laajojenkin aineistojen kognitiivista ja tietoteknistä käsittelykykyä monipuolisesti mittaava, kertoo maantieteen ylioppilaskokeen arvosana erinomaisesti opiskelijan soveltuvuudesta kaupallisten, teknisten ja yhteiskuntatieteellisten alojen korkeakouluopintoihin.

Ohessa on liitteenä lukion maantieteen opetussuunnitelman keskeisiä sisältöjä. Maantieteen ylioppilaskoe testaa näiden tietojen ja taitojen hallintaa.

---

Lukion maantieteen opetussuunnitelman keskeiset sisällöt

Kurssi 1 Maailma muutoksessa

• Maantiede tieteenalana: alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaiset uutiset maapallon eri alueilla, maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen, geomedian (esim. digikartat ja paikkatietojärjestelmät) hyödyntäminen

• Luonnon järjestelmään, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät keskeiset globaalit riskialueet: riskien ennakointi ja niihin varautuminen sekä sopeutuminen, ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit, resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous, maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet
• Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset: inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen, eriarvoisuus, haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus

Kurssi 2 Sininen planeetta

• Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
• Ilmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys: ilmakehän rakenne ja tuulet, sateet, meriveden liikkeet, sää ja sen ennustaminen, ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet
• Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot: maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja eroosio, luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla, arvokkaat luonnonmaisemat

Kurssi 3 Yhteinen maailma

• Ihmismaantieteellinen tutkimus: geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät, miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

• Väestö ja asutus: väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen

• Alkutuotanto ja ympäristö: kestävä maa-, kala- ja metsätalous
• Teollisuus ja energia: raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti
• Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus: liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys
• Ihmistoiminnan alueellinen rakenne: maankäyttö, keskukset ja periferiat, kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

Kurssi 4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta

• Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot: kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö, ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen

• Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys: aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet, kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset
• Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti: maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi käyttäen tai paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa geomediaa hyväksi käyttäen

Viisi pedagogista opettajajärjestöä on vedonnut 11.10. opettajien ammattijärjestöjen toimijoihin erisuuruisten opetusvelvollisuuksien purkamiseksi.

Järjestöjen mukaan erisuuruiset opetusvelvollisuudet ovat vuosikymmenten takaista perua, jolloin käytetyt opetus- ja arviointimenetelmät olivat erilaiset kuin nykyisin. Perustelu eri
aineenopettajaryhmien erilaiselle kohtelulle on vanhentunut.

Vetoomuksen allekirjoittivat

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry.
Psykologianopettajat PSOP ry.
Suomen uskonnonopettajain liitto SUOL ry.

Vetoomus on luettavissa BMOL:n lausunto- ja kannanottosivulta.