Sulje
Käynnistetään Info TV-näkymää (JavaScript pitää olla sallittuna)

Vuosikokous 16.11.2019

Syyspäivien yhteydessä kokoontui myös liiton vuosikokous. Kokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat ja valittiin hallitus.

Puheenjohtajana jatkaa Minttu Kalmi Hyvinkäältä. Erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle valittiin Sirpa Lappalainen (varajäsen Kati Liimatta), Ritu Savolainen (varajäsen Laura Okkonen) ja Kalle Kytölä (varajäsen Helena Pehkonen, uusi). Jäseninä jatkavat Sarianna Alho, (varajäsen Anna Aaltonen), Jussi Mestari (varajäsen Eeva-Maria Väliaho), Päivi Kärnä (varajäsen Hannele Kotanen), Marjo Numminen (varajäsen Tiina Mölläri), Sari Joenväärä (varajäsen Anna Pauna, uusi) ja Simo Tolvanen (Isa Uski).

Kasvatuksen metsä -kampanja avattu syyspäivillä

BMOL on käynnistänyt yhteistyössä Luonnonperintösäätiön kanssa keräyksen, jonka tavoitteena on metsien suojelu. Kasvatuksen metsä on tuleva suojelukohde, joka hankitaan lahjoitusvaroin. Suojelukohteen valinnasta ja suojeluprosessista vastaa Luonnonperintösäätiö.

Biologian ja maantieteen opettajien liitto avasi keräyksen syyspäivillä. Liiton palkitut toimijat saivat muistokseen lahja-adressin ja palasen suojeltua ikimetsää. Onnittelukukat korvataan vastedeskin suojellulla metsällä. Ansioituneet opettajat saavat ruusujen ja neilikoiden sijaan mäntyjä, kuusia, sammalia, varpuja, heiniä ja monenlaisia sieniä. Nämä ilahduttavat myös tulevia sukupolvia. Tulevan kohteen on tarkoitus tarjota myös oppimisen iloa ja elämyksiä joita monipuolinen ja luonnoltaan arvokas metsä voi tarjota. Kasvatuksen metsä myös turvaa maapallon tulevaisuutta sitomalla hiiltä ja turvaamalla luonnon monimuotoisuutta.

BMOL haastaa mukaan luonnonsuojelualueen rahoittamiseen kaikki opetusalalla työskentelevät. Kasvatuksen metsään voi pyytää lahjoituksia esimerkiksi merkkipäivänään: syntymäpäivänä, eläkkeelle siirtyessä, opettajaksi valmistuessa tai silloin kun on muuta juhlan aihetta. Kasvatuksen metsään voi lahjoittaa kuka tahansa!

Katso lisätietoja Luonnonperintösäätiön sivuilta.

Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi on valittu Katja Tauriainen Turusta

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL on valinnut vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Turun suomalaisen yhteiskoulun lukion lehtorin Katja Tauriaisen. Valinta tehtiin liiton syyspäivillä 16.11.2019 Vantaalla.

”Tauriainen on lämmin ja monipuolinen opettaja, joka työssään yhdistää tiedettä, luovuutta ja useita eri oppiaineita innostavalla tavalla”, sanoo biologian ja maantieteen opettajien liiton puheenjohtaja Minttu Kalmi.

Tauriainen kertoo olevansa edelleen lapsellisen innostunut biologian ilmiöistä, vaikka hän onkin jo kokenut ammattilainen. ”Minusta on ihan älyttömän hienoa päästä kertomaan opiskelijoille asioista jotka ovat minua itseänikin hämmästyttäneet! Ja on huippua tulla aamuisin töihin kun opiskelijat tervehtivät hymyillen ja jäävät juttelemaan”, Tauriainen sanoo.

Tauriainen toteuttaa työssään paljon yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa. Tällä hetkellä hän rakentaa systematiikan erikoiskurssia varten opiskelijoidensa kanssa lukioon taidepuutarhaa yhdessä kuvataiteen opetuksen kanssa. Puutarhasta voidaan hakea kurssille tutkimusmateriaalia, ja se lisää myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja opiskelijoiden viihtyisyyttä. Aikaisemmin Tauriainen on ollut toteuttamassa vedenalaista luontopolkua monen aineen yhteistyönä. Lukion opiskelijoiden tekemät vedenalaiset veistokset on upotettu Dalskärin saaren edustalle. Yksi Tauriaisen vuoden kohokohta on jokavuotinen poikkitieteellinen vaelluskurssi Lemmenjoelle, jossa yhdistetään maantiedettä, biologiaa ja matematiikkaa.

Tauriaisen opiskelijat ovat päässeet myös itse opettamaan: turkulaisen päiväkodin esikoululaiset vierailevat lukiossa, ja lukiolaiset pitävät pienille esimerkiksi ihmisen biologiaan liittyviä työpajoja.

Tauriaista motivoivat työhön toimivan työyhteisön lisäksi myös kohtaamiset oppilaiden kanssa. Hän uskoo, että uran huippuhetkiä on vielä paljon jäljellä. ”Parasta on kun huomaa saavansa yhteyden opiskelijaan joka on ollut minulle kiinni kuin simpukka. On upeaa, kun joku ylittää reilusti kouluaikaiset suorituksensa ylioppilaskirjoituksissa tai entinen opiskelija tulee kaupungilla iloisena halaamaan. Jokainen opiskelijan antama palaute tai ihan vaan iloinen hymy käytävällä on minulle rakkainta kiitosta”, Tauriainen sanoo.

Enosta kotoisin oleva Tauriainen valmistui Joensuun yliopistosta vuonna 2001 ja hän on työskennellyt Turun lisäksi myös Pohjois-Karjalassa Tuusniemellä ja Outokummussa. Hänelle myönnettiin vuonna 2018 Suomen tiedeseuran opettajapalkinto.

Syyspäivillä muistettiin myös muita ansioituneita opettajia. Liiton kunniajäseneksi nimitettiin Jukka Talvitie Helsingistä. Kultainen ansiomerkki myönnettiin Hannele Heinolle Lahdesta.

BMOL:n jäsenrekisteri uudistuu

Joulukuussa BMOL ottaa käyttöön uuden jäsenrekisterijärjestelmä FloMembersin, jonka myötä jäsenpalvelut nykyaikaistuvat ja nopeutuvat. Jatkossa voit mm. jäsenenä päivittää itse tietosi suoraan järjestelmään ja saada jäsensivujen salasanan tekstiviestillä tai sähköpostilla. Lue lisää täältä!

Kannanotto pienempien opetusvelvollisuuksien puolesta

Tässä on OAJ:lle syyskuussa 2019 lähetetyn kannanoton teksti:

Hyvä vastaanottaja, vetoamme Opetusalan Ammattijärjestöön (OAJ), jotta opettajien palkkauksessa luovuttaisiin eri aineiden opettajien erisuuruisista opetusvelvollisuuksista. Olisi oikeudenmukaista, että samasta työstä maksettaisiin kaikille samanlaista palkkaa. Erisuuruiset opetusvelvollisuudet ovat vuosikymmenten takaista perua, jolloin käytetyt opetus- ja arviointimenetelmät olivat erilaiset kuin nykyisin. Perustelut opetusvelvollisuusjärjestelmälle ovat vanhentuneet.

 

Reaaliaineita opettavien opettajien palkka ei määräydy oikeassa suhteessa tehdyn työn määrään. Työn määrä kasvaa kertautuvasti muun muassa seuraavista syistä: korkea opetusvelvollisuus, oppiaineiden pieni vuosiviikkotuntimäärä, mistä seuraa suuri opetettavien ryhmien määrä eli suuri määrä oppilaita / opiskelijoita, suuret ryhmäkoot, kokeellisen oppimisen lisääntyminen, opetussuunnitelman edellyttämät arviointikäytänteet (oppimisprosessinarviointi, jatkuva arviointi) sekä sähköistynyt ylioppilaskoe, joka on lisännyt lukion opettajien työmäärää. 

 

Reaaliaineiden opettajien voimavaroja kuluttaa poikkeuksellisen suuri oppilas- / opiskelijakontaktien määrä sekä lisääntynyt arviointityö, kuten kokeellisten töiden, kokeiden, oppimispäiväkirjojen, esseiden ja tutkielmien tarkastaminen ja korjaaminen sekä muiden suoritusten ohjaus. Kokeellisen oppimisen, ilmiölähtöisen opetuksen sekä yksilöllisten ja toiminnallisten työtapojen lisääminen edellyttää opettajalta yhä enemmän valmistelutyötä. Reaaliaineiden opettajat voivat aiempaa harvemmin käyttää valmista opetusmateriaalia. Opetusmateriaali vanhenee nopeasti, joten sitä on etsittävä, tuotettava ja päivitettävä jatkuvasti. 

 

Lukion uudessa opetussuunnitelmassa mukana on temaattisia opintoja, jotka tarkoittavat eri oppiaineiden yhteisiä kursseja. Tällaisissa tapauksissa on erityisen epäoikeudenmukaista, että yhteistyötä tekeville opettajille maksetaan erisuuruista palkkaa. Sama epäsuhta näkyy niissä kouluissa, joissa luokanvalvojalle/ryhmänohjaajalle maksetaan korvaus opetusvelvollisuuden mukaisesti. Samasta työstä tulee aina maksaa sama palkka.

 

OAJ:n tulisi palkkaneuvotteluissa ja mahdollisen vuosityöaikajärjestelmän valmistelussa huomioida maailman muuttuminen ja toimia aktiivisesti tasa-arvoisen palkkauksen edistämiseksi sekä vanhentuneiden käytäntöjen purkamiseksi. Minimitavoitteena tulisi olla suurimpien opetusvelvollisuuksien lasku. Toivomme, että voisimme edistää asiaa hyvässä yhteistyössä. Keskustelisimme mielellämme asiasta sekä neuvottelijoiden että OAJ:n johdon kanssa.

 

Helsingissä syyskuussa 2019

 

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry.

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry.

Psykologianopettajat PSOP ry.

Suomen uskonnonopettajain liitto SUOL ry.

 

Yo-kokeiden korjaamisen korvaaminen muuttunut uuden lukiolain voimaantulon johdosta

Lukiolain uudistuksesta johtuen tästä syksystä eteenpäin kokelas voi uusia hyväksytyn yo-kokeen rajattomasti.
Lukion oman opiskelijan ylioppilaskokeen valmistavasta tarkistamisesta ja korjauksesta maksetaan opettajalle palkkio lukioresurssista lukiossa sovitulla tavalla.

Huomattavaa on, että oman lukion ulkopuoliset kokelaat katsotaan virkaehtosopimuksen mukaan yksityisopiskelijaksi, joiden yo-kokeiden tarkistamisesta tulee maksaa erillinen korvaus. Kokelas katsotaan yksityisopiskelijaksi myös silloin, kun hän uusii hyväksyttyä koetta 2. tai useampaa kertaa. Tämä kannattaa ottaa huomioon syksyn yo-kokeita korjatessa.

 

Koulutuspäivä: Biotekniikkaa, menetelmiä ja vaikutuksia yhteiskunnassa

BMOL järjestää lukion biologian ja maantieteen opettajien koulutuspäivän teemalla Biotekniikkaa, menetelmiä ja vaikutuksia yhteiskunnassa. Koulutus järjestetään 21.9.2019 Ressun lukiossa (väistötilat osoitteessa Lehtikuusentie 4, 00270 Helsinki). Pääluennoitsija on Kirmo Wartiovaara (LKT, dosentti, Helsingin yliopisto, HYKS). Koulutus on tarkoitettu BMOL:n jäsenille.

Katso ohjelma ja ilmoittaudu! 

Imoittautuminen päättyy on 10.9.

Open ruokakoulutukset syksyllä 2019

Ruuantuotannon ja kulutuksen kysymysten kautta voidaan käsitellä kaikkia opetussuunnitelmien laaja-alaisia tavoitteita, ja ruoka liittyy keskeisesti myös useiden oppiaineiden ainekohtaisiin opetussuunnitelmiin.

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry yhteistyökumppaneineen järjestää syksyllä monipuolisia ruoka-aiheisia koulutuksia yläkoulun ja lukion eri oppiaineiden opettajille. Koulutushankkeessa järjestetään peruskoulutus viidellä eri paikkakunnalla, sekä lisäksi Helsingissä 4 kpl syventäviä koulutuksia eri teemoista.

Voit ilmoittautua mukaan yhteen tai useampaan koulutukseen.

Koulutukset ovat osallistujille ilmaisia, mutta matkakulut ja ruokailu ovat omakustanteisia. Ilmoittautuminen on sitova. Koulutuksiin mahtuu mukaan 25 osallistujaa kuhunkin.

Koulutusten taustamateriaalina käytetään syyskuussa verkkosivustona julkaistavaa Open ruokaopasta.

Lue koulutuksista lisää täällä ja ilmoittaudu mukaan nyt!

Ehdota vuoden 2019 biologian ja maantieteen opettajaa

Biologian ja maantieteen opettajat tekevät tärkeää työtä opettamalla elämän perusasioista ja maapallon toiminnasta. Meistä monille hyvä opettaja on toiminut myös esimerkkinä ja innoittajana.

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL hakee nyt

VUODEN 2019 BIOLOGIAN JA MAANTIETEEN OPETTAJAA

Ehdotuksia voi antaa esimerkiksi kollega, rehtori tai muu hyvästä työstä vaikuttunut henkilö.

Ehdotuksia otetaan vastaan 30.9. asti. Ehdotukset tehdään verkossa lomakkeella osoiteessa https://fi.surveymonkey.com/r/vuodenope2019

BMOL:n hallitus valitsee vuoden biologian ja maantieteen opettajan pedagogisilla perusteilla, ja valinta julkistetaan liiton syyspäivien yhteydessä 16.11.2019.

Biologian ja maantieteen preliminäärikokeet ovat saatavina

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL myy preliminäärikokeita lukio-opetukseen.

Preliminäärikokeet ilmestyvät tammikuussa 2019 ja ne ovat myynnissä koko vuoden ajan. Vuonna 2019 sekä biologian että maantieteen kokeet ilmestyvät sähköisinä. Molemmat preliminäärikokeet ilmestyvät sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tarkempia tietoja preliminäärikokeista löydät prelisivulta.

Suomelle kolme kunniamainintaa biologian olympialaisissa

Suomen joukkue sai kolme kunniamainintaa Szegedissä, Unkarissa, 14.-21.7.2017 järjestetyissä kansainvälisissä biologiaolympialaisissa. Voitokkaat kisaajat olivat Eevi Huuskonen ja Otto Litkey Olarin lukiosta sekä Aino Kilpeläinen Kuopion lyseon lukiosta. Lisäksi joukkueeseen kuului Jenna Tynninen Kimpisen lukiosta, Lappeenrannasta. Suomi jäi ensimmäisen kerran mitaleitta sitten vuoden 2005.

 

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 72 maata nelihenkisin joukkuein mukaan lukien kaikki Pohjoismaat. Nepal, Pohjois-Makedonia ja Hong Kong ottivat ensimmäistä kertaa osaa kisoihin. Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat. Euroopan maista parhaiten menestyivät isäntämaa Unkari ja Alankomaat. Ruotsi oli yhdellä hopealla ja kahdella pronssimitalilla parhaiten menestynyt Pohjoismaa.

 

- Suomalaisten lukiolaisten jatkuvasti kasvavat paineet näkyvät selvästi kilpailumenestyksessäkin, kertoo joukkueen johtajana toiminut Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

 

- Aikaisemmin lahjakkailla opiskelijoilla on ollut paremmin aikaa ja voimavaroja keskittyä omiin kiinnostuksensa kohteisiinsa. Suomalaisissa lukioissa ja yliopistoissa on loistavan tasoinen opetus, mutta siirtymä lukiosta yliopistoon on stressaava. Opiskelijat keskittyvät valmistautumaan kokeisiin, jotka eivät tue laajemmin luonnontieteellistä osaamista. Tämän seurauksena innostus ja kiinnostus esimerkiksi biotieteisiin kärsii. Suomen tavoitteena oli olla tiedekasvatuksen maailman kärkeä vuonna 2020, mutta olympialaisten kansainvälisessä vertailussa tämä ei näytä toteutuvan. Aivelo sanoo.

 

Käytännön osuudessa testattiin lukiolaisten osaamista kolmessa eri kokeessa. Kilpailijat pääsivät preparoimaan broilerin siiven lihaksia ja hermotuksia sekä vertailemaan heinäkasvien tähkylöiden sisärakennetta. Molekyylibiologian kokeessa kilpailijat analysoivat hunajan koostumusta ja rakensivat hiivasoluilla toimivan galvanisen kennon. Teoriakokeessa oli noin kahdeksankymmentä eri tehtävää biologian eri aloilta karstivajoamien kasvilajistosta flunssarokotteiden toimivuuden arviointiin.

 

- Olympialaisiin osallistuminen on ollut unohtumaton kokemus, kun päässyt tutustumaan opiskelijoihin ympäri maailmaa ja perehtymään syvemmin biologiaa , kunniamaininnan voittanut Aino Kilpeläinen kommentoi.

 

Suomen joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun järjestämän jatkovalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Aivelon lisäksi Jakke Neiro sekä Niko Johansson Helsingin yliopistosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Ensi vuonna biologian olympialaiset järjestetään Nagasakissa, Japanissa.

Otavan luonnonharrastus- ja -tutkimusstipendit jaettu

Otavan luonnonharrastus- ja tutkimusstipendit jaettiin tänä vuonna kolmelle ansioituneelle nuorelle.

Palkituista Iida Kumpulainen on yhdeksännellä luokalla Otanmäen koulussa Kajaanissa. Hänen erityisalaansa ovat trofeet ja kallot.

Espoo International Schoolin Aditya Chatterjeelle myönnettiin 400 euron stipendi. Chatterjee on toteuttanut laajan tutkimusprojektin musiikin vaikutuksista aivoihin.

Laajasalon peruskoulua käyvälle Santeri Hietalalle myönnettiin 200 euron stipendi. Hietala on intohimoinen biologiaharrastaja, jonka erityisalaa ovat mm. viherkasvit.

Otavan luonnonharrastus- ja -tutkimusstipendit rahoittaa Otavan kirjasäätiö.

Kansallisen biologiakilpailun tulokset selvillä

Vuoden 2019 Kansalliseen biologiakilpailuun otti osaa reilut 570 opiskelijaa ympäri Suomen. Yli sata lukiota tilasi kilpailun - tänä vuonna kisattiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kansallisen biologiakilpailun perusteella valitaan ryhmä, joka kutsutaan valmennukseen. Valmennusmenestyksen perusteella valitaan neljän hengen joukkue, joka edustaa Suomea kansainvälisissä biologian olympialaisissa. Tarkemmat tulokset löydät tulossivulta.

BMOL seuraa perusopetuksen vuosityöaikakokeiluita

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL seuraa aktiivisesti keskustelua perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta. Opettajien ammattijärjestö OAJ:n mukaan kokeilun tavoitteena on arvioida, voisiko vuosityöaikajärjestelmä rajata opettajan työmäärää ja saada kaiken opettajan tekemän työn palkanmaksun perusteeksi. Kolmivuotinen kokeilu on käynnissä neljässä kunnassa.

Biologian ja maantieteen opettajien liiton mukaan aineopettajien palkkauksessa on paljonkin kehitettävää. Tavoitteena on, että sekä koulutus että työmäärä tulevat tasapuolisesti huomioiduiksi. BMOL on ottanut kantaa erisuuruisista opetusvelvollisuuksista luopumiseksi yhdessä useiden muiden pedagogisten opettajajärjestöjen kanssa.

Kokeiluita, niiden tavoitteita ja saatuja kokemuksia käsitellään BMOL:n hallituksessa, joka johtaa liiton toimintaa vuosikokousten välillä. Työaikakysymyksissä tehdään yhteistyötä OAJ:n kanssa. Liitolla on oma edustaja OAJ:n pedagogisessa toimikunnassa.

Tarkempaa tietoa vuosityöaikakokeilusta on OAJ:n sivuilla.

Maantieteen kansallisen kilpailun tulokset julki

Kansallinen maantiedekilpailu pidettiin tiistaina 15.1.2019. Kilpailuun osallistui 51 koulua ja yhteensä 434 opiskelijaa.

 

Kilpailun osallistujien kärki on seuraava:

 

Huhtala Elmiina, Mynämäen lukio 31p

Saari Matti, Tampereen lyseon lukio 30p.

Kankkunen Lukas, Gymnasiet Grankulla samskola 29p.

 

Jaetulle neljännelle sijalle 28 pisteellä sijoittuivat

 

Määttä Kaisa, Tiirismaan lukio, Lahti

Podlozny Anton, Olarin lukio, Espoo

Salo Joel, Keravan lukio

Selin Matias, Nakkilan lukio

Sihvola Veeti, Lahden yhteiskoulun lukio

 

Kilpailun 8 parasta kutsutaan olympiavalmennukseen.

 

9. sijalle 27 pisteellä sijoittui 5 opiskelijaa, jotka on arvottu varasijajärjestykseen.

Varasijalla arvontajärjestyksessä ovat

 

Koivisto Aleksi, Tampereen lyseon lukio

Ferm Noora, Lahden yhteiskoulun lukio

Keinänen Rasmus, Kuopion lyseon lukio

Hiiro Artturi, Ressun lukio, Helsinki

Linkola Johannes, Ressun lukio, Helsinki


Varasijalla oleviin henkilöihin otetaan yhteyttä mikäli joku valmennukseen kutsutuista ei ota paikkaa vastaan.

Pistejakauman ja muut tarkemmat tiedot löydät kilpaiun tulossivulta. 

Kiitos kaikille osallistuneille ja onnea menestyneille!

Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi on valittu Sari Kärnä Pirkkalasta

Biologian ja maantieteen opettajien liiton myöntämä vuoden biologian ja maantieteen opettajan kunniamaininta myönnettiin Akaan lukiossa sekä Toijalan yhteiskoulussa ja Viialan yhtenäiskouluissa opettavalle Sari Kärnälle. Valintajulkistetiin liiton syyspäivillä Vantaalla 17.11.2018.

 

Kärnä opettaa biologiaa ja terveystietoa. Nyt 20 vuotta kestänyt opettajan ura on seurausta kiinnostavista biologian tunneista, joille hän itse sai nuorena osallistua. Harjuntaustan yläasteella opettanut Liisa Hyppölä perehdytti Kärnän biologian ohella maa- metsätalous- ja puutarhanhoidon valinnaisaineen pariin. Lukioaikana Kärnän valinta varmistui: hänestä tulisi itsestään biologian opettaja.

 

Kärnä vannoo ulko-opetuksen nimiin ja järjestää oppilailleen paljon retkiä.

 

- Vuorovaikutus retkillä on usein luokkaopetusta rennoimpaa ja oppilaita oppii tuntemaan syvällisemmin. Asiat ja ilmiöt, joita koetaan luontoretkien lomassa, painuvat mieleen lähtemättömästi, Kärnä sanoo.

 

- Yritän saada nuoret arvostamaan luontoa varsinkin aineettomana luonnonvarana. Toivon, että he kokevat luonnon hyvinvoinnin lähteenä ja myös toimivat luonnon hyväksi. Terveystiedon opettajana pidän tärkeänä myös sitä, että oppilat huomaavat omien päivittäisten valintojensa vaikutuksen sekä omaan että lähiyhteisön ja -ympäristön hyvinvointiin, Kärnä jatkaa.

 

Retkien lisäksi Kärnä on järjestänyt paljon kansainvälistä toimintaa Hän arvostaa sitä, että työnantaja kannustaa kehittämään omaa opetusta ja hän pystyy järjestämään oppilailleen syventäviä erikoiskursseja. Hänellä on myös kehitysehdotuksia.

 

- Pienemmät oppilasryhmät mahdollistaisivat käytännön töiden, esimerkiksi erilaisten kokeiden, tekemisen sekä luonnossa oppimisen. Oppisisältöjen karsiminen myös mahdollistaisi sen, että opetus voisi olla oppilaslähtöisempää.

 

Eniten Kärnä pitää työssään sitä, että saa toimia nuorten kanssa.

 

-On ollut hienoa saada seurata nuorten kehittymistä pienistä seiskaluokkalaisista ylioppilaaksi asti.

 

Biologian ja maantieteen opettajien liitto myönsi syyspäivillään myös ansiomerkkejä. Kultainen ansiomerkki myönnettiin Espoolaiselle Anu Brunila-Kovaselle. Hopeiset ansiomerkit myönnettiin

Helsinkiläiselle Mirja Rosenbergille ja Turkulaiselle Katja Tauriaiselle. Pronssiset ansiomerkit myönnettiin Kaavilaiselle Irmeli Miettiselle ja Kuopiolaiselle Helena Pehkoselle.

Toimiston työntekijät tavoittaa tiistaisin 10-12 ja keskiviikkoisin 14-16



Biologian ja maantieteen opettajien liitto on ottanut käyttöön puhelinajat.  Toiminnanjohtajan tai järjestösihteerin tavoittaa päivittäin sähköpostilla osoitteessa toimisto@bmol.fi satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Puhelimitse tavoittaa tiistaisin kello 10-12 ja keskiviikkoisin kello 14-16. Pyhäpäivinä toimisto on suljettu. Muutokset puhelinajoissa ovat valitettavia mutta mahdollisia esimerkiksi sairastumisten vuoksi. 


Maantieteen ylioppilaskokeen arvosana korkeakoulujen opiskelijavalintakriteeriksi

Kannanotto

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:

Maantieteen ylioppilaskokeen arvosana korkeakoulujen opiskelijavalintakriteeriksi

Maantiede lukion oppiaineena antaa hyvät valmiudet esimerkiksi kansainväliseen liiketoimintaan, joten maantieteen ylioppilaskokeen arvosana sopii hyvin yhdeksi korkeakoulujen opiskelijavalintakriteeriksi kaupallisilla, teknillisillä ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla.


Lukion maantieteessä käsitellään perusteellisesti sekä luontoon, että yhteiskuntaan liittyviä globaaleja ja alueellisia riskejä, mikä auttaa opiskelijaa hahmottamaan kansainvälisen liiketoiminnan riskitasoja eri markkina-alueilla. Maantieteen lukio-opinnoissa perehdytään myös maailmantalouden rakenteeseen ja esimerkiksi matkailuun elinkeinona. Lisäksi maantieteen monitieteinen lähestymistapa antaa vahvan pohjan erilaisten alueellisten ilmiöiden tarkasteluun, kuten maankäytön suunnitteluun.


Suoraan kaupallisen ja teknisen alan jatko-opintoihin valmentavana sisältönä voidaan pitää lukion maantieteen kursseilla tapahtuvaa perehtymistä digitaalisiin kartta- ja paikkatietojärjestelmiin, joiden mobiilisovelluksiin perustuva globaali liiketoiminta kasvaa nopeasti. Lukiossa hankittu ymmärrys paikkatietojärjestelmistä auttaa myös hahmottamaan liiketoiminan sijoittamiseen, logistiikkaan ja markkinointiin liittyviä kysymyksiä.


Markkinoinnissa ja kansainvälisessä yhteistyössä on hyötyä lukion maantieteen opinnoissa kertyvästä maailman eri kulttuurialueiden ymmärryksestä sekä alueiden erityispiirteiden tuntemuksesta.


Koska maantieteen uusi sähköinen ylioppilaskoe on erittäin soveltava ja erilaisten laajojenkin aineistojen kognitiivista ja tietoteknistä käsittelykykyä monipuolisesti mittaava, kertoo maantieteen ylioppilaskokeen arvosana erinomaisesti opiskelijan soveltuvuudesta kaupallisten, teknisten ja yhteiskuntatieteellisten alojen korkeakouluopintoihin.


Ohessa on liitteenä lukion maantieteen opetussuunnitelman keskeisiä sisältöjä. Maantieteen ylioppilaskoe testaa näiden tietojen ja taitojen hallintaa.

---

Lukion maantieteen opetussuunnitelman keskeiset sisällöt

Kurssi 1 Maailma muutoksessa

  • Maantiede tieteenalana: alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaiset uutiset maapallon eri alueilla, maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen, geomedian (esim. digikartat ja paikkatietojärjestelmät) hyödyntäminen
  • Luonnon järjestelmään, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät keskeiset globaalit riskialueet: riskien ennakointi ja niihin varautuminen sekä sopeutuminen, ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit, resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous, maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet
  • Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset: inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen, eriarvoisuus, haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus

Kurssi 2 Sininen planeetta

  • Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
  • Ilmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys: ilmakehän rakenne ja tuulet, sateet, meriveden liikkeet, sää ja sen ennustaminen, ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet
  • Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot: maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja eroosio, luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla, arvokkaat luonnonmaisemat

Kurssi 3 Yhteinen maailma

  • Ihmismaantieteellinen tutkimus: geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät, miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti
  • Väestö ja asutus: väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen
  • Alkutuotanto ja ympäristö: kestävä maa-, kala- ja metsätalous
  • Teollisuus ja energia: raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti
  • Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus: liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys
  • Ihmistoiminnan alueellinen rakenne: maankäyttö, keskukset ja periferiat, kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

Kurssi 4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta

  • Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot: kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö, ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen
  • Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys: aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet, kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset
  • Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti: maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi käyttäen tai paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa geomediaa hyväksi käyttäen

Pedagogiset opettajajärjestöt: Erisuuruisista opetusvelvollisuuksista luovuttava

Viisi pedagogista opettajajärjestöä on vedonnut 11.10. opettajien ammattijärjestöjen toimijoihin erisuuruisten opetusvelvollisuuksien purkamiseksi.

Järjestöjen mukaan erisuuruiset opetusvelvollisuudet ovat vuosikymmenten takaista perua, jolloin käytetyt opetus- ja arviointimenetelmät olivat erilaiset kuin nykyisin. Perustelu eri
aineenopettajaryhmien erilaiselle kohtelulle on vanhentunut.

Vetoomuksen allekirjoittivat

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry.
Psykologianopettajat PSOP ry.
Suomen uskonnonopettajain liitto SUOL ry.

Vetoomus on luettavissa BMOL:n lausunto- ja kannanottosivulta.