Lähtökohtaisesti opetusta järjestetään lähiopetuksena opetussuunnitelman mukaisesti.  Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) kuvataan biologian ja maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyviä tavoitteita. Molempien oppiaineiden opetuksen tavoitteena on, että oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä niin koulussa kuin koulun rakennuksen ulkopuolella. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä. 

Biologiassa ja maantiedossa on useita kokeelliseen työskentelyyn ja tutkimuksellisuuteen liittyviä tavoitteita. Biologiassa tavoite 8 (opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa), tavoite 10 (ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella), tavoite 9 (ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelmaa ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi) ja maantiedossa esimerkiksi tavoite 8 (ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja) sisältävät näitä taidollisia elementtejä.  

Näiden tavoitealueiden saavuttamisessa vaaditaan yksityiskohtaista opetuksen suunnittelua, erityisesti nyt korona-aikana. Opetuksen suunnittelussa ja sisältöjen valinnassa on hyvä pohtia vaihtoehtoisia työskentelymenetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi (esimerkiksi laborointien/kokeellisten töiden demoaminen, virtuaalilaboroinnit, vierailut etäyhteyksiä hyödyntämällä, videot). Jos oppitunneilla käytetään tutkimusvälineistöä tms. on ennen oppituntien suunnittelua huomioitava paikallisen tartuntatautiviranomaisen määräykset sekä paikallinen epidemiatilanne. Oppituntien toteutuksessa on huomioitava turvalliset etäisyydet, opetuksen mahdollinen eriyttäminen, siivouksen tehostaminen, yhteiskäytössä olevien työvälineiden puhdistaminen sekä mahdolliset suoja-asusteet ja –varusteet (kuten suojatakit, suojakäsineet ja nyt myös mahdolliset maskit, jos näin riskiarvioinnissa todetaan paitsi opettajan myös oppilaiden turvallisuusriskiksi opetustilanteessa).

Hyvin ohjeistettu opetustilanne on tärkeä keino välttää taudin mahdollinen leviäminen. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät säily pitkiä aikoja ilmassa tai pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole todettu. Yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien, laborointivälineiden tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä.  

Maastotyöskentelyssä voidaan hyödyntää lajintunnistusoppaiden sijaan sähköisiä välineitä (mahdollisesti oppilaiden omia tai koululta lainattuja tietokoneita, padeja) lajitunnistuksessa esim. iNaturalist-palvelua tai luontoportti.com -sivustoa. 

Lisätietoa: 

Perusopetuksen järjestämiseen liittyvät Opetushallituksen ohjeet löytyvät oheisesta linkistä: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-jarjestaminen-182020-alkaen  

https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya?themes%5BKoronavirus%5D=Koronavirus&sector%5BPerusopetus%5D=Perusopetus&sector%5BEsiopetus%5D=Esiopetus

https://minedu.fi/documents/1410845/22330894/OKM+THL+suositus+-+opetus+ja+varhaiskasvatus+4.8.2020.pdf/3a12db76-92f3-2da4-5717-92e552ebe798/OKM+TH

Kasvomaskien osalta suosituksen kansalaisille antaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, THL  

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille  

THL:n maskisuositus ei koske työyhteisöjä. Suojainten käyttö työpaikalla perustuu työnantajan riskiarviointiin. Vastaava viranomainen on työterveyslaitos.  

https://www.ttl.fi/kasvomaskit-tyopaikoilla/  


Teksti: Opetusneuvos Hanna Pohjonen, Opetushallitus