Biologian ja maantieteen opettajien liitto
Luontotiedon puolestapuhuja
Mihin luontoa tarvitaan?
Miksi köyhyys on ongelma?
Riittääkö maapallo kaikille?
Miten solu toimii?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa meihin?
Biologiaa ja maantiedettä tarvitaan sekä arjessa että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Pohja luonnon ja maapallon ymmärtämiseen luodaan peruskouluissa ja lukioissa.
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry on pedagoginen järjestö, joka edistää jäsentensä opettamien aineiden riittävää ja laadukasta opetusta. Liitossa opettajat toimivat ja vaikuttavat yhdessä. Valtaosa liiton jäsenistä työskentelee aineenopettajina peruskouluissa ja lukioissa.
Liity jäseneksi!
Ajankohtaista
Natura-lehti etsii päätoimittajaa!
Suomen joukkueille menestystä biologian ja maantieteen olympialaisissa
Lue lisää vuoden 2023 biologian olympialaisista.
Luen lisää vuoden 2023 maantieteen olympialaisista.
Harkinnanvaraisten piiriavustusten toinen hakukierros on auki!
Lisätietoja ja hakulomake täällä!
Jäsenviesti 7/2023 lähetetty: viesti luettavissa myös jäsensivuilla
Nuoren opettajan matkastipendi Iiris Somervuorelle
BMOL ry:n hallitus on myöntänyt 800 euron nuoren opettajan matkastipendin Iiris Somervuorelle. Matkastipendien tarkoituksena on edistää opettajien mahdollisuuksia kansainvälistyä ja kouluttautua ulkomailla.
Somervuoren stipendillä tuetaan tutustumista paikalliseen ympäristökasvatukseen ja erikoislaatuiseen luontoon Australiassa.
Stipendillä tuetusta matkasta julkaistaan artikkeli Naturassa.
Kansallisen biologiakilpailun 2023 tulokset
Lämmin kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!
Tutustu tuloksiin täällä!
Lausunto yliopistojen todistusvalinnan pisteytysluonnoksesta
BMOL:n tavoitteet eduskuntavaaleihin 2023
1. Varmistetaan kestävyyskasvatuksen riittävä määrä ja laajuus kouluissa
-Biologia ja maantiede ovat keskeisiä oppiaineita kestävän tulevaisuuden tietojen ja taitojen oppimisessa. Varataan seuraavissa tuntijaoissa näille oppiaineille riittävät tuntiresurssit mm. palauttamalla lukiossa maantieteen pakollisten opintojaksojen määrä kahteen.
-Käynnistetään valtakunnallinen Kestävä koulu -ohjelma, jonka avulla voidaan juurruttaa kestävä kehitys osaksi koulujen ja oppilaitosten opetusta ja toimintakulttuuria.
2. Uudistetaan oppiaineiden sisältöjä, ei oppiaineitaJulkisessa keskustelussa on noussut esille ilmastonmuutoksen sekä tunne- ja vuorovaikutuskasvatuksen opetuksen lisäämisen tarve. Niitä on ehdotettu jopa uusiksi oppiaineiksi, mikä vaatisi lisäresursointia uusien oppiaineiden kelpoisuusvaatimukset täyttävien opettajien täydennyskoulutukseen.
Opetussuunnitelmia seuraavan kerran uudistettaessa varmistetaan tärkeiden ajankohtaisten teemojen riittävä opetus tarkentamalla ja laajentamalla nykyisten opetussuunnitelmien sisältöjä jo olemassa olevissa oppiaineissa; esimerkkeinä ilmastonmuutoksen käsittely maantieteessä ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen terveystiedossa.
3. Turvataan riittävän pienet ryhmäkoot
Riittävän pieni ryhmäkoko mahdollistaa oppilaan yksilöllisen ohjaamisen ja oppilaiden työturvallisuuden. Sopivan kokoisten opetusryhmien toteutumiseksi:
- Säädetään laissa opettajamitoituksesta, joka määrittelisi suhdeluvun avulla opettajien määrän oppilasta kohden. Opettajien ammattijärjestö OAJ on esittänyt, että perusopetuksessa kolmannelta luokalta lähtien sekä lukiossa suhdeluku olisi 1:20.
- Työskentelyn turvallisuuden takaamiseksi esimerkiksi maasto- ja laboratoriotyöskentelyssä tulee laissa mahdollistaa myös pienemmät eli ns. jakoryhmät.
Tutustu tavoitteisiin laajemmin täällä!
Kansallinen maantiedekilpailu 2023 - korjatut tulokset
HUOM! 2.2. julkaistusta tuloslistasta oli jäänyt epähuomiossa pois kolmen koulun tulokset. Tuloslista on nyt päivitetty ja tulokset ovat lopulliset. Olympiavalmennukseen valittiin 14 opiskelijaa. Onnittelut valituille sekä kiitokset kaikille osallistuneille!
Tutustu tuloksiin täällä.
Vuoden 2023 preliminäärikokeet tilattavissa!
Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Anniina Virtanen Helsingistä
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry on valinnut vuoden 2022 biologian ja maantieteen opettajaksi Anniina Virtasen, joka opettaa Vesalan peruskoulussa Helsingissä.
Lue tiedote täältä.
Hyvinvointia ympäristöhaasteiden maailmassa – asiantuntijaluentoja opettajille verkossa
Tule mukaan kuuntelemaan asiantuntijoiden verkkoluentoja! “Hyvinvointia ympäristöhaasteiden maailmassa” -koulutus on neljän verkkoluennon sarja. Voit katsoa luennot livenä marras-joulukuussa tai tallenteina omaan tahtiisi kesäkuun puoliväliin mennessä.
Koulutus järjestetään opetushallituksen tuella ja se on osallistujille ilmainen. Mukaan voivat ilmoittautua perusopetuksen, lukion, ammatillisen opetuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opettajat.
Lausunto 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteeriluonnoksesta
Tutustu lausuntoon täällä.
Suomen joukkueet menestyivät biologian ja maantieteen olympialaisissa
Kansainväliset maantieteen olympialaiset järjestettiin 12.-18.7. etänä Pariisista. Suomen joukkue kokoontui Aulangolle, jonne saapuivat kisaamaan myös Britannian ja Tanskan joukkueet. Aarne Heikkilä voitti kultaa, Elsa Lempinen hopeaa ja Pyry Lumpiola pronssia. Lue lisää täältä.
Suomi saavutti kaikkien aikojen tuloksen kansainvälisissä biologian olympialaisissa Jerevanissa, Armeniassa 10-18.7.2022. Jokainen Suomen joukkueen jäsen toi kotiin mitalin. Lue lisää Mediatiedote_BG_olympialaiset_2022.pdf.
Kuva: Niko Johansson
Kannanotto: ylioppilaskokeiden tehtävien tulee olla laadukkaita
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry pitää biologian yo-kokeen tehtävää 9 ongelmallisena, sillä tehtävässä oleva kuvaaja on tulkinnanvarainen.
Pidämme tärkeänä, että yo-kokeen tehtävät on huolella muotoiltu, koska kokeiden tulokset vaikuttavat korkeakoulujen opiskelijavalintaan.
Kysymyksissä on ollut aikaisemminkin haasteita. BMOL antaa vuosittain kokeista palautetta kysymykset laativalle Ylioppilastutkintolautakunnalle (YTL). Kokeiden jälkeen BMOL kokoaa opettajilta kommentteja ja lähettää ne tiedoksi YTL:lle.
Lausunto opettajarekisteriä ja opettajatiedonkeruuta koskevasta selvityksestä
Kansallisen maantiedekilpailun tulokset
Kansallinen maantiedekilpailu kisattiin 18.1.2022. Kilpailuun osallistui 376 opiskelijaa 50 koulusta.
Kilpailun perusteella valittiin olympiavalmennukseen 11 opiskelijaa.
Katso tulokset täältä.
Uusi resurssipankki lukion biologian ja maantieteen opetuksen tueksi!
BMOL on koonnut biologian ja maantieteen tiedeolympiatoiminnan materiaaleja helppokäyttöiseen resurssipankkiin.
BiGe-olympiatoiminnan resurssipankista löydät mm. kansallisia ja kansainvälisiä kilpailutehtäviä, työselosteita ja tutkijavideoita!
Molemmille oppiaineille on omat osionsa. Sopii myös itsenäiseen opiskeluun.
Käy tutustumassa ja ota resurssipankki käyttöösi täällä!
Resurssipankki on tuotettu Opetushallituksen hankerahoituksella ja se valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2021 lopussa.
HUOM! Sivustolle pääsee ja materiaaleja pystyy käyttämään vierailijana ilman käyttäjätunnusta (klikkaa kirjautumissivulla "Kirjaudu vierailijana"). Jos haluat teettää/tehdä vanhoja kilpailutehtäviä MOOC-tentteinä, tarvitset ilmaisen MOOC-käyttäjätunnuksen, jonka voi tehdä täällä: https://mooc.helsinki.fi/.Biologian ja maantieteen kansallisiin kilpailuihin ja tiedeolympiatoimintaan voit tutustua sivustollamme täällä!
Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Merja Kuisma Pirkkalasta
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry on valinnut vuoden 2021 biologian ja maantieteen opettajaksi Merja Kuisman, joka opettaa Tampereen yliopiston normaalikoulussa.
”Merja Kuisma on tehnyt pitkäjänteistä työtä yläkoulun ja lukion maantieteen ja biologian opetuksen kehittämisessä. Hän hyödyntää opetuksessaan laajasti erilaisia yhteistyöverkostoja ja uusinta tutkimustietoa sekä viimeistelee opetustyön ohella myös väitöskirjaa tutkivasta oppimisesta. Opettajana Kuisma on erittäin innostava ja kannustava” kertoo Biologian ja maantieteen opettajien liiton puheenjohtaja Minttu Kalmi.
Lue tiedote täällä.
Tutustu syyspäivillä pidettyihin esityksiin ja näytteilleasettajien materiaaleihin!
Käy tutustumassa 20.11.2021 Otanimen lukiolla vietettyjen syyspäivien esityksiin ja näytteilleasettajien materiaaleihin täällä!
Lausunto lukutaitostrategiasta 2030
Kannanotto reaaliaineiden opetusvelvollisuuksien pienentämiseksi
Liitto ja muut reaaliaineiden pedagogiset opettajajärjestöt vetoavat Opetusalan ammattijärjestöön (OAJ), jotta se ryhtyisi toimenpiteisiin epätasa-arvoisen opetusvelvollisuusjärjestelmän korjaamiseksi.
Kannanotto löytyy täältä: Kannanotto reaaliaineiden opetusvelvollisuuksien pienentämiseksi.pdf
Jäsen: myös sinä voit mielellään lähestyä asiassa OAJ:n hallituksen jäseniä!
(yhteystiedot löytyvät kirjautumalla OAJ:n sivuille)
Lausunto koulutuspolittiittisesta selonteosta
Koulutuspolittiista selontekoa koskevassa lausunnossa tuodaan esiin huoli siitä, miten ekologista kestävyyttä edistetään koulutuksessa ja esitetään konkreettisena keinona tähän valtakunnallisen Kestävä koulu -ohjelman käynnistämistä.
Tutustu lausuntoon täällä.
Kannanotto: Sanoista teoiksi - kestävyyskasvatus konkretian tasolle
Vaadimme kestävyyskasvatuksen tuomista osaksi päiväkodin ja koulun rutiineja ja jokapäiväisiä valintoja. Kestävien valintojen tekemisen ei tule olla yksittäisten opettajien vastuulla, vaan koulun rakenteiden tulee mahdollistaa ja ohjata niiden tekemiseen. Ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestöt ovat laatineet esityksen Kestävä koulu -ohjelmasta, jonka toteutumista kannatamme.
Lue koko opetusalan järjestöjen yhteinen kannanotto täällä.
Kannanotto ylioppilastutkintolautakunnalle
Tutustu ylioppilastutkintolautakunnalle toimitettuun kannanottoon täällä:
Kannanotto ylioppilastutkintolautakunnalle_18.3.2021.pdf
Kokosimme käyttöösi BMOL:n materiaaleja etäopetukseen!
Kokoelma sisältää opetusmateriaalia seuraavista teemoista: ilmastonmuutos, globaali vastuu, vastuullinen ruoka ja ruuantuotanto, vastuullinen kuluttaminen, vaikuttaminen sekä maaperä osana ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi on tuotettu materiaalia eliökokokoelmien tekemisen tueksi.
BMOL on alkanut tehdä myös koontia eri tahojen ja opettajien tekemistä, etäopetukseen soveltuvista materiaaleista. Sen löydät täältä!
Antoisia hetkiä etäopetuksen parissa ja paljon tsemppiä sinulle ja opiskelijoillesi!
Kansallisen maantiedekilpailun tulokset
Tutustu tuloksiin tarkemmin täällä.
Kilpailun parhaimmisto on valittu mukaan olympiavalmennukseen, jonka perusteella karsitaan nelihenkinen joukkue kesän 2021 kansainvälisiin maantieteen olympialaisiin. Olympiajoukkueeseen valitut ovat oikeutettuja opiskelupaikkaan yliopistojen maantieteen yhteisvalinnassa.
Kannanotto: Oppimisen tuki ei toteudu riittävällä tavalla reaaliaineissa
Biologian ja maantiedon opettajien liitto (BMOL ry) ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto (HYOL ry) ovat huolissaan oppimisen kolmiportaisen tuen toteutumisesta reaaliaineissa yläkoulussa.
Olemme selvittäneet asiaa opettajille suunnatuilla kyselyillä ja toimittaneet tilannekuvan sekä parannusesityksiä Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevavalle työryhmälle.
BMOL:in ja HYOL:in yhteinen kannanotto työryhmälle: Kannanotto_15.12.2020.pdf
Osallistu kansalliseen maantiedekilpailuun!
Kansallinen maantiedekilpailu järjestetään 19.1.2023. Lue lisää kilpailusta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 12.1. mennessä täällä!
Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinto Pinja Siparille
Biologian ja maantieteen opettajien liitossa ympäristökasvatuksen asiantuntijana työskentelevä Pinja Sipari on saanut Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnon!
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi on myöntänyt vuoden 2020 Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnot Siparin lisäksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:lle, professori Sirpa Tanille ja Upseerin päiväkodille. BMOL onnittelee lämpimästi kaikkia Ruusun saajia!
FEE Suomen hallitus valitsi tunnustuspalkinnon saajat ympäristökasvatusalan toimijoiden antamien ehdotusten joukosta. Ehdotuksia annettiin tänä vuonna yhteensä 26. ”Saimme useita hyviä ehdotuksia, joiden joukosta valinnat tehtiin huolellisesti punniten. Lämmin kiitos kaikille ehdotuksia antaneille! On hienoa tuoda tunnustuspalkinnolla esiin ansiokasta ja arvokasta ympäristökasvatustyötä”, hallituksen puheenjohtaja Emma Kurenlahti sanoo.
Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnot myönnettiin tänä vuonna jo 19. kerran. Palkinnon saajat julkistettiin FEE Suomen syyskokouksessa 19.11.2020.
Pinja Sipari: Aktiivinen ilmastokasvatuksen kehittäjä
Ympäristökasvatuksen Ruusu myönnetään Pinja Siparille (FM, maantieteen opettaja) aktiivisesta, sinnikkäästä ja ansiokkaasta ilmastokasvatuksen kehittämisestä ja edistämisestä. Siparin ansiosta opettajien on helpompaa löytää ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa koululaisille sopivassa muodossa.
”Tuntuu valtavan hienolta päästä osaksi Ruusun saaneiden, ihailemieni ympäristökasvattajien ketjua! Palkinto tuntuu supertärkeältä tässä hanketyöläisen arjessa, jossa omaa osaamistaan joutuu arvioimaan jatkuvasti jokaisen hankehaun yhteydessä. Ruusussa on jotakin pysyvää ja juuri nyt se lisää uskoani siihen, että lopussa kiitos seisoo, kun työtä tekee koko sydämellään”, Sipari kuvailee tuntemuksiaan Ruusun saamisesta.
Sipari on luonut verkkosivuston Open ilmasto-opas sekä toiminut merkittävänä apuna Luokanopen ilmasto-oppaan laatimisessa. Hän on edistänyt ilmastokasvatuksen lisäksi jo vuosien ajan puutarhakasvatusta, kaupunkiviljelyä ja kestävän kehityksen kasvatusta.
Sipari on työskennellyt monissa ympäristö- ja ilmastokasvatusta edistävissä hankkeissa, kuten Maaperän sankarit, Ilmastoterveisiä Etelästä, Open ruokaopas sekä Global Meal – vastamainontaa ruuasta. Hankkeissa hän on jakanut osaamistaan laajasti muun muassa kouluttamalla opettajia sekä valmistamalla opetusmateriaaleja.
Tällä hetkellä Sipari työskentelee BMOL ry:ssä ympäristökasvatuksen asiantuntijana Toivoa ja toimintaa-hankkeessa. Hän myös ylläpitää Ilmastokasvattajat Facebook-ryhmää, jossa ilmastokasvattajat jakavat tietoa, vinkkejä ja ajatuksia.
Lue lisää Ruusujen perusteluista FEE Suomen tiedotteesta täältä
Kuva: Janne Salo
Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Janne Riehunkangas Helsingistä
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry valitsi vuoden 2020 biologian ja maantieteen opettajaksi Janne Riehunkankaan, joka opettaa biologiaa ja maantietoa Käpylän peruskoulussa Helsingissä.
”Riehunkangas suhtautuu opettamiseen intohimoisesti ja jaksaa jatkuvasti myös kehittää opetustaan. Hän on osaava ammattilainen, joka tukee työkavereitaan ja laittaa aina koko persoonansa peliin oppilaiden hyväksi”, kertoo Biologian ja maantieteen opettajien liiton puheenjohtaja Minttu Kalmi.
Kartat kiinnostivat Riehunkangasta jo lapsena ja hän kertoo koulussa piirrelleensä pulpettivihkonsa karttakirjoiksi. Maantieteestä tuli lopulta hänen suosikkiaineensa Helsingin Yhtenäiskoulussa biologiaa ja maantiedettä opettaneen Eeva Riitta Salemaan ansiosta. Opettajan ammatti kirkastui Riehunkankaan tavoitteeksi jo lukio-opintojen aikana.
”Biologia ja maantieto tarjoavat oppiaineina loputtoman haasteen opettajalle. Olet opettajana aina olennaisten kysymysten parissa, eikä esimerkiksi toiminnallisen oppimisen ideoita tarvitse hakea kaukaa. Erityisesti ympäristöteemoja käsitellessään voi olla varma, että on muuttamassa maailmaa joka päivä” sanoo Riehunkangas.
Ulkona oppiminen ja toiminnallisuus ovat tärkeässä roolissa Riehunkankaan opetuksessa. Hän kertoo perineensä Käpylän peruskoulun aiemmilta opettajilta työkalupakillisen maasto-opetuksen ideoita, joita toteuttaa työparinsa Saana Kempin kanssa koulun kasvitarhassa sekä lähimetsissä. ”Oppilaat rakastavat erityisesti seitsemännen luokan metsäbiologian kurssia, joka toteutuu lähes kokonaan ulkona opiskellen.”
Riehunkangas myös vetää yhdessä kollegoidensa kanssa yläkoululaisten retkeilykerhoa, jossa toteutetaan neljä viikonloppuretkeä vuosittain. Retkeilytoimintaa aloittaessaan hän kertoo ymmärtäneensä nopeasti, että ”tämä on se, mitä monet nuoret haluavat ja tarvitsevat.”
Retkien merkitys on korostunut erityisesti tänä vuonna, kun korona on rajoittanut retkeilyä. Riehunkangas sai kuitenkin viedä uudet 7.-luokkalaiset päiväretkille Sipoonkorpeen, jossa he viettivät työparinsa kanssa viikon metsässä eri ryhmien kanssa. ”Tuntui, että olimme taas kasvatuksen ja koulutuksen ytimessä, kun päivät vietettiin pilkkomalla halkoja, ihmettelemällä nuotiota ja opettelemalla metsätyyppejä samalla kun aina välillä piti irrottaa oppilaan hiuksista hirvikärpäsiä. Vaikka välillä kirosanat lentelivät, suurin osa olisi halunnut heti seuraavana päivänä takaisin metsään. Ei opettaja voi parempaa toivoa.”
Työyhteisö on Riehunkankaalle tärkeä voimavara, ja hän pitää itseään onnekkaana saadessaan työskennellä taitavien opettajien kanssa, joiden ansiosta työstä on tullut jatkuvaa oppimista ja uusista asioista innostumista. ”Olen monesti sanonut, että minä olen opettajana kaikkien kohtaamieni ihmisten ja heidän kanssaan käymieni keskustelujen summa.”
Janne Riehunkangas valmistui Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta vuonna 2011 ja hän on työskennellyt Käpylän peruskoulun lisäksi myös Helsingin Yhtenäiskoulussa sekä Tiistilän peruskoulussa Espoossa. Opettajan työnsä ohella hän on osallistunut myös valtakunnalliseen opetuksen kehittämiseen sekä toiminut pitkään puheenjohtajana Biologian ja maantieteen opettajien liiton Uudenmaan piirissä.
Lisätietoja:
-Janne Riehunkangas, janne.riehunkangas (at) edu.hel.fi
-Kati Vähä-Jaakkola, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, p. 050-3138409
Natura-lehdelle kunniamaininta Kultin Vuoden laatulehti -kilpailussa
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jokavuotinen Vuoden laatulehti -palkinto jaettiin 15. kerran. Kilpailun tarkoitus on nostaa esiin laadukkaita kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä sekä muistuttaa niiden merkityksestä osana suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Kilpailuun osallistui 49 Kultin vajaasta 200 jäsenlehdestä.
Tänä vuonna tuomarina toimi juuri valtion tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla huomioitu kirjailija Risto Isomäki. Helsingin virtuaalisilla kirjamessuilla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Isomäki kiitteli tarjolla olleiden lehtien laajaa skaalaa ja korkea tasoa.
”Minulle tuli hyvin nopeasti erittäin selväksi, ettei tällaista kilpailua ole mitenkään mahdollista ratkaista tekemättä suurta vääryyttä monille harmittavan laadukkaille lehdille. Tällaiset valinnat täytyy siis aina tehdä jostakin tietystä ja hyvin subjektiivisesta näkökulmasta. Mutta riippumatta siitä miten valinnan tekee, se on väistämättä aina epäoikeudenmukainen kaikkia muita näkökulmia kohtaan”, toteaa Isomäki.
Tuomarin mielestä eniten uutta ja kiinnostavaa asiaa oli kunniamaininnan verran Natura-lehdellä ja Kaltiolla.
"Kiitos kunniamaininnasta kuuluu koko toimituskunnalle, avustajillemme ja tutkijoille, jotka ovat Naturaan kirjoittaneet. Biologian ja maantieteen ymmärrys on yhä tärkeämpää tänä aikana, jolloin kohtaamme ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja ympäristökatastrofeja tai nykyisen pandemian kaltaisia biologisia haasteita. Naturan sisällöt sopivat ihan kaikille, joita ajantasainen luonto- ja ympäristötieto kiinnostaa”, päätoimittaja Anne Hirvonen sanoo.
Vuoden laatulehdeksi Isomäki valitsi Animalia-lehden. Perusteluissaan hän toteaa: “Valitsin voittajaksi lehden, joka mielestäni sisältää eniten sellaisia ihmiskunnan tulevaisuuden ja mahdollisesti jopa henkiinjäämisen kannalta tärkeitä uutisia ja näkökulmia, joita valtavirran tiedotusvälineet eivät ole käsitelleet. Animalia on julkaisu, jonka toivoisin tulevan kaikkien Suomen suurien tiedotusvälineiden toimituksiin ja josta toivoisin myös valtamedioiden poimivan mahdollisimman ahkerasti uutisaiheita omaan käyttöönsä”.
Kilpailussa saivat kunniamainintoja myös Lumooja-lehti ja Improbatur, yleisöäänestyksen voittivat tasaäänin Imetyksen tuki ja Linnut.
Helsingin virtuaalisten kirjamessujen Kultin osastolla ovat esillä sekä Isomäen että kaikkien kilpailussa palkittujen lehtien tekijöiden haastatteluvideot.
Lue lisää Kultin tiedotteesta täältä
Koronaepidemian huomioiminen biologian ja maantiedon opetuksessa
Lähtökohtaisesti opetusta järjestetään lähiopetuksena opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) kuvataan biologian ja maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyviä tavoitteita. Molempien oppiaineiden opetuksen tavoitteena on, että oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä niin koulussa kuin koulun rakennuksen ulkopuolella. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä.
Biologiassa ja maantiedossa on useita kokeelliseen työskentelyyn ja tutkimuksellisuuteen liittyviä tavoitteita. Biologiassa tavoite 8 (opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa), tavoite 10 (ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella), tavoite 9 (ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelmaa ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi) ja maantiedossa esimerkiksi tavoite 8 (ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja) sisältävät näitä taidollisia elementtejä.
Näiden tavoitealueiden saavuttamisessa vaaditaan yksityiskohtaista opetuksen suunnittelua, erityisesti nyt korona-aikana. Opetuksen suunnittelussa ja sisältöjen valinnassa on hyvä pohtia vaihtoehtoisia työskentelymenetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi (esimerkiksi laborointien/kokeellisten töiden demoaminen, virtuaalilaboroinnit, vierailut etäyhteyksiä hyödyntämällä, videot). Jos oppitunneilla käytetään tutkimusvälineistöä tms. on ennen oppituntien suunnittelua huomioitava paikallisen tartuntatautiviranomaisen määräykset sekä paikallinen epidemiatilanne. Oppituntien toteutuksessa on huomioitava turvalliset etäisyydet, opetuksen mahdollinen eriyttäminen, siivouksen tehostaminen, yhteiskäytössä olevien työvälineiden puhdistaminen sekä mahdolliset suoja-asusteet ja –varusteet (kuten suojatakit, suojakäsineet ja nyt myös mahdolliset maskit, jos näin riskiarvioinnissa todetaan paitsi opettajan myös oppilaiden turvallisuusriskiksi opetustilanteessa).
Hyvin ohjeistettu opetustilanne on tärkeä keino välttää taudin mahdollinen leviäminen. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät säily pitkiä aikoja ilmassa tai pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole todettu. Yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien, laborointivälineiden tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä.
Maastotyöskentelyssä voidaan hyödyntää lajintunnistusoppaiden sijaan sähköisiä välineitä (mahdollisesti oppilaiden omia tai koululta lainattuja tietokoneita, padeja) lajitunnistuksessa esim. iNaturalist-palvelua tai luontoportti.com -sivustoa.
Lisätietoa:
Perusopetuksen järjestämiseen liittyvät Opetushallituksen ohjeet löytyvät oheisesta linkistä: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-jarjestaminen-182020-alkaen
Kasvomaskien osalta suosituksen kansalaisille antaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, THL
THL:n maskisuositus ei koske työyhteisöjä. Suojainten käyttö työpaikalla perustuu työnantajan riskiarviointiin. Vastaava viranomainen on työterveyslaitos.
https://www.ttl.fi/kasvomaskit-tyopaikoilla/
Teksti: Opetusneuvos Hanna Pohjonen, Opetushallitus
Koronavirus ei estänyt biologian olympialaisia – puolet Suomen joukkueen jäsenistä mitaleille
Biologian olympialaiset piti järjestää heinäkuussa Japanin Nagasakissa, mutta kansainvälisen tilanteen vuoksi kilpailu järjestettiin etäosallistumisen kautta. Suomen joukkue kokoontui kilpailemaan Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan Helsinkiin 11.-12.8. ja kilpailun tulokset ilmoitettiin maanantaina 24.8.2020.
Suomen joukkue saavutti kaksi pronssimitalia. Voitokkaat kisaajat olivat Harri Marttinen Mikkelin lukiosta ja Teemu Vuorela Maunulan yhteiskoulusta ja Helsingin matematiikkalukiosta. Joukkueeseen kuuluivat lisäksi Oona Kurola Ressun lukiosta, Helsingistä, ja Suvi Laitinen Olarin lukiosta, Espoosta.
Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 52 maata nelihenkisin joukkuein. Uutena maakokonaisuutena mukana oli Etelä-Amerikan pienet maat, jotka osallistuivat yhtenä joukkueena. Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat. Euroopan maista parhaiten menestyivät Tsekki, Saksa ja Alankomaat. Suomi puolestaan oli parhaiten menestynyt Pohjoismaa.
- Japanilaiset isännät järjestivät yllättävän sujuvasti kilpailun etänä, vaikka kyseessä oli maailmanlaajuinen tapahtuma, jonka osallistujat olivat eri aikavyöhykkeillä. Käytännön kokeet oli hyvin muokattu verkkokokeiksi, joissa oli toiminnallisia osuuksia, kommentoi Suomen joukkueen valmennuksesta vastannut tohtorikoulutettava Niko Johansson Helsingin yliopistosta.
Käytännön osuudessa testattiin lukiolaisten osaamista kahdessa eri kokeessa. Kilpailijat pääsivät eläinbiologian kokeessa tulkitsemaan kananalkion poikkileikkauskuvista hermostoputken rakennetta ja päättelemään soluviestinnän vaikutuksia meritupen alkion 32-soluvaiheen värjäyksissä. Bioinformatiikan kokeessa kilpailijat analysoivat ihmisen perimän rakennetta ja tunnistivat proteiinimotiiveja emäsjärjestyksen perusteella. Teoriakokeessa oli kokonaisuudessaan noin kahdeksankymmentä eri tehtävää biologian eri aloilta solutukirangan säierakenteesta elinympäristön vaikutuksesta hiirujen turkin värin evoluutioon.
- Pronssimitalin saavuttamisesta jäi uskomaton fiilis. Kilpailu oli todella haastava ja sisälsi paljon aiemmin tuntematonta asiaa. Olympialaiset opettivat ajattelemaan ja pohtimaan tieteellisesti ja kehittivät ongelmanratkaisutaitoja, Teemu Vuorela kommentoi.
- Suomalaiset lukiolaiset ovat toistuvasti osoittaneet olevansa, jollei ihan maailman huippuja, niin ainakin Euroopan huippuja. Tälläkin kertaa kilpailussa oli monia aihepiirejä, jotka eivät ole lukiolaisille tuttuja, mutta suomalaiset pystyvät tietojensa ja taitojensa perusteella selviytymään tehtävistä. Menestys vaatii innostusta biologiaan, mutta kiitos kuuluu myös korkealaatuiselle suomalaiselle peruskoululle ja lukiolle, kansainvälisen juryn jäsen Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta sanoo.
Suomen joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun järjestämän jatkovalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Johanssonin ja Aivelon lisäksi Jakke Neiro Oxfordin yliopistosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Ensi vuonna biologian olympialaisten järjestelyvastuu siirtyy Portugaliin ja kisapaikaksi on suunniteltu Lissabonia.
Lisätietoja:
Niko Johansson, Helsingin yliopisto
+ 358 50 344 2870, niko.johansson@helsinki.fi
Tuomas Aivelo, Helsingin yliopisto
+ 358 40 828 6466, tuomas.aivelo@helsinki.fi
Jakke Neiro, Oxfordin yliopisto
+ 358 40 563 7885, jakke.neiro@helsinki.fi
Esitys valtakunnalliseksi Kestävä koulu -ohjelmaksi
Tutustu esitykseen tarkemmin täällä:
Esitys Kestävä koulu -ohjelman käynnistämiseksi 25112020.pdf
Kannanotto perusopetuksen pienempien ryhmäkokojen puolesta biologian ja maantiedon opetuksessa
Kannanotto perusopetuksen pienempien ryhmäkokojen puolesta biologian ja maantiedon opetuksessa.pdf