Biologian ja maantieteen opettajien liitto

Luontotiedon puolestapuhuja


Mihin luontoa tarvitaan?
Miksi köyhyys on ongelma?
Mistä ruoka tulee?
Riittääkö maapallo kaikille?
Miten solu toimii?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa meihin?

Biologiaa ja maantiedettä tarvitaan sekä arjessa että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Pohja luonnon ja maapallon ymmärtämiseen luodaan peruskouluissa ja lukioissa.

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry on pedagoginen järjestö, joka edistää jäsentensä opettamien aineiden riittävää ja laadukasta opetusta. Liitossa opettajat toimivat ja vaikuttavat yhdessä. Valtaosa liiton jäsenistä työskentelee aineenopettajina peruskouluissa ja lukioissa.

Liity jäseneksi!
Liiton jäsenyys kannattaa. Saat kotiisi neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Natura-lehden, pääset käyttämään YO-kokeiden pisteytyssuosituksia useilta vuosilta ja pääset mukaan ajankohtaisiin koulutustapahtumiin. Jäsenyys on myös kannanotto paremman biologian ja maantieteen opetuksen puolesta. Lue lisää ja liity täällä!

Ajankohtaista

Kenestä vuoden biologian ja maantieteen opettaja?

Tunnetko erityisen osaavan ja innostavan biologian ja maantieteen opettajan? Kerro meillekin!

BMOL etsii vuoden 2021 vuoden biologian ja maantieteen opettajaa. Ehdotuksia voi antaa esimerkiksi kollega, rehtori tai muu hyvästä työstä vaikuttunut henkilö tai taho, esim. liiton piiriyhdistys. BMOL:n hallitus valitsee vuoden biologian ja maantieteen opettajan pedagogisilla perusteilla, ja valinta julkistetaan liiton syyspäivillä 20.11.2021.

Ehdotuksen voit jättää helposti tällä lomakkeella!

Ehdotuksia otetaan vastaan 28.9. asti.


Suomelle kultaa ja hopeaa maantiedeolympialaisissa!

Kansainväliset maantiedeolympialaiset pidettiin tällä kertaa etätapahtumana, koska pandemiatilanteen vuoksi Istanbuliin ei voitu matkustaa. Suomen joukkue kokoontui kilpailemaan Hämeenlinnan Aulangolle.

Mukana oli tänä vuonna 46 maata ja yli 180 osallistujaa. Kilpailussa jaettiin 19 kultamitalia, 32 hopeamitalia ja 43 pronssimitalia. Suomen nelihenkinen joukkue menestyi mainiosti. Aarne Heikkilä Turusta saavutti kultamitalin ja oli koko kisan toinen. Lisäksi Anton Podlozny Espoosta saavutti sijan 44, mikä oikeutti hopeamitaliin. Aarnen ja Antonin lisäksi Suomea edustivat Gaius Eriksson ja Maria Salonen, kumpikin Turusta. 


Lämpimät onnittelut koko joukkueelle!

Lue lisää täältä!

Tule mukaan ilmaisiin opekoulutuksiimme lukuvuonna 2021-2022!

Biologian ja maantieteen opettajien liitto järjestää lukuvuonna 2021-2022 koulutuksia kestävästä kehityksestä, viheliäisistä ongelmista, toivosta ja toiminnasta. Koulutuskalenterimme päivittyy syksyn mittaan. Voit tilata infoa syksyn koulutuksista sähköpostiisi täällä.

Opettajana viheliäisten ongelmien maailmassa
Viheliäiset ongelmat, kuten ilmastonmuutos, luontokato ja globaali eriarvoisuus ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Ongelmista opettaminen voi kuitenkin olla haastavaa niille ominaisen monialaisuuden, ristiriitojen ja hankalien tulevaisuuskuvien takia. BMOL ry järjestää lukuvuonna 2021-22 monipuolista koulutusta viheliäisistä ongelmista. Tarjolla on kolme ilmaista koulutuskokonaisuutta. Lue lisää täältä! Ilmoittautuminen on jo auki kahteen ensimmäiseen koulutuskokonaisuuteen.


Jäsenviesti 6/2021 lähetetty: viesti luettavissa myös jäsensivuilla

Jäsenviestissä kerrotaan syksyn koulutuksista, etsitään vuoden bige-opettajaa ja kehoitetaan osallistumaan pyrkimyksiin opetusvelvollisuuksien pienentämiseksi.
 
Jäsenviesti on lähetetty osoitteesta toimisto (a_t) bmol.fi. Jos et heti löydä viestiä, kannattaa kurkata myös roskapostilaatikkoon. Voit lukea jäsenviestit myös jäsensivujen kautta. Jos et vielä kuulu jäsenviestin vastaanottajiin, voit tilata sen täällä.

Suomi paras pohjoismaa kansainvälisissä Biologian olympialaisissa

Vuosittaiset kansainväliset biologian olympialaiset järjestettiin tänä kesänä 32. kertaa, nyt toista vuotta etäolympialaisina koronatilanteesta johtuen. Maailman suurin lukioikäisten biologian alan kilpailu  kokosi yhteen 304 kilpailijaa 76:sta maasta etäkilpailuun, joka järjestettiin Portugalin Lissabonista käsin 19.-23.7.

Suomen nelihenkinen joukkue saavutti kilpailussa kolme pronssimitalia ja kunniamaininnan. Joukkueessa kilpailivat Evert Odé Tapiolan lukiosta Espoosta, Otto Keronen Otaniemen lukiosta Espoosta, Saana Tuomela Lyseonpuiston lukiosta Rovaniemeltä sekä Oona Kuronen Ressun lukiosta Helsingistä.

Lämpimät onnittelut koko joukkueelle!

Lue lisää täältä!


Kannanotto reaaliaineiden opetusvelvollisuuksien pienentämiseksi

Liitto on ottanut kantaa reaaliaineiden opetusvelvollisuuksien pienentämisen puolesta!

Liitto ja muut reaaliaineiden pedagogiset opettajajärjestöt vetoavat Opetusalan ammattijärjestöön (OAJ), jotta se ryhtyisi toimenpiteisiin epätasa-arvoisen opetusvelvollisuusjärjestelmän korjaamiseksi. 

Kannanotto löytyy täältä: Kannanotto reaaliaineiden opetusvelvollisuuksien pienentämiseksi.pdf

Jäsen: myös sinä voit mielellään lähestyä asiassa OAJ:n hallituksen jäseniä! 
(yhteystiedot löytyvät kirjautumalla OAJ:n sivuille)

Kansallisen Biologiakilpailun 2021 tulokset

Kansallinen Biologiakilpailu järjestettiin huhtikuussa. Kilpailu oli ensi kertaa mahdollista suorittaa sekä lähi- että etäopetuksessa, ja osa kilpailijoista osallistui karanteenista.

Kilpailuun osallistui poikkeustilanteesta huolimatta yli 400 lukiolaista 66 lukiosta ympäri Suomen kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kansallista Biologiakilpailua valmisteleva työryhmä haluaa lämpimästi onnitella kilpailussa menestyneitä nuoria. Voitte olla ylpeitä loistavasta biologian osaamisestanne!

Tutustu tuloksiin täällä: Kansallisen biologiakilpailun tulokset_2021.pdf


Lausunto koulutuspolittiittisesta selonteosta

BMOL on mukana opetus- ja ympäristökasvatusalan järjestöjen yhteisessä lausunnossa eduskunnan Sivistysvaliokunnalle.

Koulutuspolittiista selontekoa koskevassa lausunnossa tuodaan esiin huoli siitä, miten ekologista kestävyyttä edistetään koulutuksessa ja esitetään konkreettisena keinona tähän valtakunnallisen Kestävä koulu -ohjelman käynnistämistä.

Tutustu lausuntoon täällä.

Kannanotto: Sanoista teoiksi - kestävyyskasvatus konkretian tasolle

Vaadimme kestävyyskasvatuksen tuomista osaksi päiväkodin ja koulun rutiineja ja jokapäiväisiä valintoja. Kestävien valintojen tekemisen ei tule olla yksittäisten opettajien vastuulla, vaan koulun rakenteiden tulee mahdollistaa ja ohjata niiden tekemiseen. Ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestöt ovat laatineet esityksen Kestävä koulu -ohjelmasta, jonka toteutumista kannatamme.

Lue koko opetusalan järjestöjen yhteinen kannanotto täällä.



Jäsensivujen salasana on nyt vaihdettu!

BMOL:n jäsensivuille pääsemiseksi tarvitset salasanan, joka vaihdetaan vuosittain. Salasana on vaihdettu tämän vuoden osalta maanantaina 15.3.2021. Uusi salasana on toimitettu jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä maksaneille jäsenille. Toimitustapa on riippunut siitä, mitä yhteystietoja kunkin jäsenen tiedoista jäsenrekisteristä löytyy: joko postitse jäsenkirjeenä tai sähköpostilla/tekstiviestillä.

Toimitamme jäsenmaksunsa maksaville salasanoja jatkossa viikoittain sähköpostilla ja tekstiviestillä. Jäsenkirjeitä postitamme mahdollisuuksien mukaan. Jäsenmaksu kirjautuu maksetuksi järjestelmäämme muutaman päivän kuluessa maksamisesta.

Jos et ole saanut salasanaa ja tarvitset sen kiireisesti esim. pisteytyssuosituksien saamista varten, voit ottaa yhteyttä toimistoon. Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät täältä.


Kokosimme käyttöösi BMOL:n materiaaleja etäopetukseen!

Keräsimme käyttöösi hankkeissamme tuotettuja materiaaleja, jotka sopivat etäopetukseen ja olemme myös kehittäneet olemassaolevia materiaaleja etäopetukseen paremmin sopivaksi. Materiaalit löydät täältä!

Kokoelma sisältää opetusmateriaalia seuraavista teemoista: ilmastonmuutos, globaali vastuu, vastuullinen ruoka ja ruuantuotanto, vastuullinen kuluttaminen, vaikuttaminen sekä maaperä osana ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi on tuotettu materiaalia eliökokokoelmien tekemisen tueksi.

BMOL on alkanut tehdä myös koontia eri tahojen ja opettajien tekemistä, etäopetukseen soveltuvista materiaaleista. Sen löydät täältä!

Antoisia hetkiä etäopetuksen parissa ja paljon tsemppiä sinulle ja opiskelijoillesi!


Kansallisen maantiedekilpailun tulokset

Kansallinen maantiedekilpailu järjestettiin 2.2.2021. Koronatilanne verotti kilpailun osallistujamäärää, ja kilpailuun osallistui lopulta 128 opiskelijaa 38 eri lukiosta. 

Tutustu tuloksiin tarkemmin täällä.

Kilpailun parhaimmisto on valittu mukaan olympiavalmennukseen, jonka perusteella karsitaan nelihenkinen joukkue kesän 2021 kansainvälisiin maantieteen olympialaisiin. Olympiajoukkueeseen valitut ovat oikeutettuja opiskelupaikkaan yliopistojen maantieteen yhteisvalinnassa.

Preliminäärikokeet nyt tilattavissa - myös etäopetukseen soveltuvina!

BMOL tuottaa vuosittain maantieteen ja biologian preliminäärikokeet. Sama koe on myynnissä koko vuoden ajan. Kokeet ovat ilmestyneet ja julkaistu salasanoilla suojatuilla sivuilla täällä peda.netissä. Salasanan saadaksesi tilaa haluamasi kokeet. Samalle aineistosivulle on tallennettu kaikki saatavilla olevat kieliversiot. 2021 biologiasta ei julkaista ruotsinkielistä versiota.

HUOM! Koe on saatavilla aineistosivulla kahdessa muodossa: sekä Abitti-kokeena että pdf:nä, joka mahdollistaa kokeen toteuttamisen etänä.

Lue lisää täältä.

Kannanotto: Oppimisen tuki ei toteudu riittävällä tavalla reaaliaineissa

Biologian ja maantiedon opettajien liitto (BMOL ry) ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto (HYOL ry) ovat huolissaan oppimisen kolmiportaisen tuen toteutumisesta reaaliaineissa yläkoulussa. 

Olemme selvittäneet asiaa opettajille suunnatuilla kyselyillä ja toimittaneet tilannekuvan sekä parannusesityksiä Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevavalle työryhmälle. 

BMOL:in ja HYOL:in yhteinen kannanotto työryhmälle: Kannanotto_15.12.2020.pdf



Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinto Pinja Siparille

Biologian ja maantieteen opettajien liitossa ympäristökasvatuksen asiantuntijana työskentelevä Pinja Sipari on saanut Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnon! 

Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi on myöntänyt vuoden 2020 Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnot Siparin lisäksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:lle, professori Sirpa Tanille ja Upseerin päiväkodille. BMOL onnittelee lämpimästi kaikkia Ruusun saajia!

FEE Suomen hallitus valitsi tunnustuspalkinnon saajat ympäristökasvatusalan toimijoiden antamien ehdotusten joukosta. Ehdotuksia annettiin tänä vuonna yhteensä 26. ”Saimme useita hyviä ehdotuksia, joiden joukosta valinnat tehtiin huolellisesti punniten. Lämmin kiitos kaikille ehdotuksia antaneille! On hienoa tuoda tunnustuspalkinnolla esiin ansiokasta ja arvokasta ympäristökasvatustyötä”, hallituksen puheenjohtaja Emma Kurenlahti sanoo.

Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnot myönnettiin tänä vuonna jo 19. kerran. Palkinnon saajat julkistettiin FEE Suomen syyskokouksessa 19.11.2020.

Pinja Sipari: Aktiivinen ilmastokasvatuksen kehittäjä

Ympäristökasvatuksen Ruusu myönnetään Pinja Siparille (FM, maantieteen opettaja) aktiivisesta, sinnikkäästä ja ansiokkaasta ilmastokasvatuksen kehittämisestä ja edistämisestä. Siparin ansiosta opettajien on helpompaa löytää ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa koululaisille sopivassa muodossa.

”Tuntuu valtavan hienolta päästä osaksi Ruusun saaneiden, ihailemieni ympäristökasvattajien ketjua! Palkinto tuntuu supertärkeältä tässä hanketyöläisen arjessa, jossa omaa osaamistaan joutuu arvioimaan jatkuvasti jokaisen hankehaun yhteydessä. Ruusussa on jotakin pysyvää ja juuri nyt se lisää uskoani siihen, että lopussa kiitos seisoo, kun työtä tekee koko sydämellään”, Sipari kuvailee tuntemuksiaan Ruusun saamisesta.

Sipari on luonut verkkosivuston Open ilmasto-opas sekä toiminut merkittävänä apuna Luokanopen ilmasto-oppaan laatimisessa. Hän on edistänyt ilmastokasvatuksen lisäksi jo vuosien ajan puutarhakasvatusta, kaupunkiviljelyä ja kestävän kehityksen kasvatusta.

Sipari on työskennellyt monissa ympäristö- ja ilmastokasvatusta edistävissä hankkeissa, kuten Maaperän sankarit, Ilmastoterveisiä Etelästä, Open ruokaopas sekä Global Meal – vastamainontaa ruuasta. Hankkeissa hän on jakanut osaamistaan laajasti muun muassa kouluttamalla opettajia sekä valmistamalla opetusmateriaaleja.

Tällä hetkellä Sipari työskentelee BMOL ry:ssä ympäristökasvatuksen asiantuntijana Toivoa ja toimintaa-hankkeessa. Hän myös ylläpitää Ilmastokasvattajat Facebook-ryhmää, jossa ilmastokasvattajat jakavat tietoa, vinkkejä ja ajatuksia.

Lue lisää Ruusujen perusteluista FEE Suomen tiedotteesta täältä 

Kuva: Janne Salo

Kuva ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnunstuspalkinnon vuoden 2020 saajasta, Pinja Siparista.


Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Janne Riehunkangas Helsingistä

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry valitsi vuoden 2020 biologian ja maantieteen opettajaksi Janne Riehunkankaan, joka opettaa biologiaa ja maantietoa Käpylän peruskoulussa Helsingissä.

”Riehunkangas suhtautuu opettamiseen intohimoisesti ja jaksaa jatkuvasti myös kehittää opetustaan. Hän on osaava ammattilainen, joka tukee työkavereitaan ja laittaa aina koko persoonansa peliin oppilaiden hyväksi”, kertoo Biologian ja maantieteen opettajien liiton puheenjohtaja Minttu Kalmi.

Kartat kiinnostivat Riehunkangasta jo lapsena ja hän kertoo koulussa piirrelleensä pulpettivihkonsa karttakirjoiksi. Maantieteestä tuli lopulta hänen suosikkiaineensa Helsingin Yhtenäiskoulussa biologiaa ja maantiedettä opettaneen Eeva Riitta Salemaan ansiosta. Opettajan ammatti kirkastui Riehunkankaan tavoitteeksi jo lukio-opintojen aikana.

”Biologia ja maantieto tarjoavat oppiaineina loputtoman haasteen opettajalle. Olet opettajana aina olennaisten kysymysten parissa, eikä esimerkiksi toiminnallisen oppimisen ideoita tarvitse hakea kaukaa. Erityisesti ympäristöteemoja käsitellessään voi olla varma, että on muuttamassa maailmaa joka päivä” sanoo Riehunkangas.

Ulkona oppiminen ja toiminnallisuus ovat tärkeässä roolissa Riehunkankaan opetuksessa. Hän kertoo perineensä Käpylän peruskoulun aiemmilta opettajilta työkalupakillisen maasto-opetuksen ideoita, joita toteuttaa työparinsa Saana Kempin kanssa koulun kasvitarhassa sekä lähimetsissä. ”Oppilaat rakastavat erityisesti seitsemännen luokan metsäbiologian kurssia, joka toteutuu lähes kokonaan ulkona opiskellen.”

Riehunkangas myös vetää yhdessä kollegoidensa kanssa yläkoululaisten retkeilykerhoa, jossa toteutetaan neljä viikonloppuretkeä vuosittain. Retkeilytoimintaa aloittaessaan hän kertoo ymmärtäneensä nopeasti, että ”tämä on se, mitä monet nuoret haluavat ja tarvitsevat.”

Retkien merkitys on korostunut erityisesti tänä vuonna, kun korona on rajoittanut retkeilyä. Riehunkangas sai kuitenkin viedä uudet 7.-luokkalaiset päiväretkille Sipoonkorpeen, jossa he viettivät työparinsa kanssa viikon metsässä eri ryhmien kanssa. ”Tuntui, että olimme taas kasvatuksen ja koulutuksen ytimessä, kun päivät vietettiin pilkkomalla halkoja, ihmettelemällä nuotiota ja opettelemalla metsätyyppejä samalla kun aina välillä piti irrottaa oppilaan hiuksista hirvikärpäsiä. Vaikka välillä kirosanat lentelivät, suurin osa olisi halunnut heti seuraavana päivänä takaisin metsään. Ei opettaja voi parempaa toivoa.”

Työyhteisö on Riehunkankaalle tärkeä voimavara, ja hän pitää itseään onnekkaana saadessaan työskennellä taitavien opettajien kanssa, joiden ansiosta työstä on tullut jatkuvaa oppimista ja uusista asioista innostumista. ”Olen monesti sanonut, että minä olen opettajana kaikkien kohtaamieni ihmisten ja heidän kanssaan käymieni keskustelujen summa.”

Janne Riehunkangas valmistui Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta vuonna 2011 ja hän on työskennellyt Käpylän peruskoulun lisäksi myös Helsingin Yhtenäiskoulussa sekä Tiistilän peruskoulussa Espoossa. Opettajan työnsä ohella hän on osallistunut myös valtakunnalliseen opetuksen kehittämiseen sekä toiminut pitkään puheenjohtajana Biologian ja maantieteen opettajien liiton Uudenmaan piirissä.

Lisätietoja:

-Janne Riehunkangas, janne.riehunkangas (at) edu.hel.fi

-Kati Vähä-Jaakkola, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, p. 050-3138409


Natura-lehdelle kunniamaininta Kultin Vuoden laatulehti -kilpailussa

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jokavuotinen Vuoden laatulehti -palkinto jaettiin 15. kerran. Kilpailun tarkoitus on nostaa esiin laadukkaita kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä sekä muistuttaa niiden merkityksestä osana suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Kilpailuun osallistui 49 Kultin vajaasta 200 jäsenlehdestä.  

Tänä vuonna tuomarina toimi juuri valtion tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla huomioitu kirjailija Risto Isomäki. Helsingin virtuaalisilla kirjamessuilla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Isomäki kiitteli tarjolla olleiden lehtien laajaa skaalaa ja korkea tasoa.

”Minulle tuli hyvin nopeasti erittäin selväksi, ettei tällaista kilpailua ole mitenkään mahdollista ratkaista tekemättä suurta vääryyttä monille harmittavan laadukkaille lehdille. Tällaiset valinnat täytyy siis aina tehdä jostakin tietystä ja hyvin subjektiivisesta näkökulmasta. Mutta riippumatta siitä miten valinnan tekee, se on väistämättä aina epäoikeudenmukainen kaikkia muita näkökulmia kohtaan”, toteaa Isomäki.

Tuomarin mielestä eniten uutta ja kiinnostavaa asiaa oli kunniamaininnan verran Natura-lehdellä ja Kaltiolla.

"Kiitos kunniamaininnasta kuuluu koko toimituskunnalle, avustajillemme ja tutkijoille, jotka ovat Naturaan kirjoittaneet. Biologian ja maantieteen ymmärrys on yhä tärkeämpää tänä aikana, jolloin kohtaamme ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja ympäristökatastrofeja tai nykyisen pandemian kaltaisia biologisia haasteita. Naturan sisällöt sopivat ihan kaikille, joita ajantasainen luonto- ja ympäristötieto kiinnostaa”, päätoimittaja Anne Hirvonen sanoo.  

Vuoden laatulehdeksi Isomäki valitsi Animalia-lehden. Perusteluissaan hän toteaa: “Valitsin voittajaksi lehden, joka mielestäni sisältää eniten sellaisia ihmiskunnan tulevaisuuden ja mahdollisesti jopa henkiinjäämisen kannalta tärkeitä uutisia ja näkökulmia, joita valtavirran tiedotusvälineet eivät ole käsitelleet. Animalia on julkaisu, jonka toivoisin tulevan kaikkien Suomen suurien tiedotusvälineiden toimituksiin ja josta toivoisin myös valtamedioiden poimivan mahdollisimman ahkerasti uutisaiheita omaan käyttöönsä”.

Kilpailussa saivat kunniamainintoja myös Lumooja-lehti ja Improbatur, yleisöäänestyksen voittivat tasaäänin Imetyksen tuki ja Linnut.

Helsingin virtuaalisten kirjamessujen Kultin osastolla ovat esillä sekä Isomäen että kaikkien kilpailussa palkittujen lehtien tekijöiden haastatteluvideot.

Lue lisää Kultin tiedotteesta täältä


Koronaepidemian huomioiminen biologian ja maantiedon opetuksessa

Lähtökohtaisesti opetusta järjestetään lähiopetuksena opetussuunnitelman mukaisesti.  Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) kuvataan biologian ja maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyviä tavoitteita. Molempien oppiaineiden opetuksen tavoitteena on, että oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä niin koulussa kuin koulun rakennuksen ulkopuolella. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä. 

Biologiassa ja maantiedossa on useita kokeelliseen työskentelyyn ja tutkimuksellisuuteen liittyviä tavoitteita. Biologiassa tavoite 8 (opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa), tavoite 10 (ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella), tavoite 9 (ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelmaa ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi) ja maantiedossa esimerkiksi tavoite 8 (ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja) sisältävät näitä taidollisia elementtejä.  

Näiden tavoitealueiden saavuttamisessa vaaditaan yksityiskohtaista opetuksen suunnittelua, erityisesti nyt korona-aikana. Opetuksen suunnittelussa ja sisältöjen valinnassa on hyvä pohtia vaihtoehtoisia työskentelymenetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi (esimerkiksi laborointien/kokeellisten töiden demoaminen, virtuaalilaboroinnit, vierailut etäyhteyksiä hyödyntämällä, videot). Jos oppitunneilla käytetään tutkimusvälineistöä tms. on ennen oppituntien suunnittelua huomioitava paikallisen tartuntatautiviranomaisen määräykset sekä paikallinen epidemiatilanne. Oppituntien toteutuksessa on huomioitava turvalliset etäisyydet, opetuksen mahdollinen eriyttäminen, siivouksen tehostaminen, yhteiskäytössä olevien työvälineiden puhdistaminen sekä mahdolliset suoja-asusteet ja –varusteet (kuten suojatakit, suojakäsineet ja nyt myös mahdolliset maskit, jos näin riskiarvioinnissa todetaan paitsi opettajan myös oppilaiden turvallisuusriskiksi opetustilanteessa).

Hyvin ohjeistettu opetustilanne on tärkeä keino välttää taudin mahdollinen leviäminen. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät säily pitkiä aikoja ilmassa tai pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole todettu. Yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien, laborointivälineiden tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä.  

Maastotyöskentelyssä voidaan hyödyntää lajintunnistusoppaiden sijaan sähköisiä välineitä (mahdollisesti oppilaiden omia tai koululta lainattuja tietokoneita, padeja) lajitunnistuksessa esim. iNaturalist-palvelua tai luontoportti.com -sivustoa. 

Lisätietoa: 

Perusopetuksen järjestämiseen liittyvät Opetushallituksen ohjeet löytyvät oheisesta linkistä: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-jarjestaminen-182020-alkaen  

https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya?themes%5BKoronavirus%5D=Koronavirus&sector%5BPerusopetus%5D=Perusopetus&sector%5BEsiopetus%5D=Esiopetus

https://minedu.fi/documents/1410845/22330894/OKM+THL+suositus+-+opetus+ja+varhaiskasvatus+4.8.2020.pdf/3a12db76-92f3-2da4-5717-92e552ebe798/OKM+TH

Kasvomaskien osalta suosituksen kansalaisille antaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, THL  

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille 

THL:n maskisuositus ei koske työyhteisöjä. Suojainten käyttö työpaikalla perustuu työnantajan riskiarviointiin. Vastaava viranomainen on työterveyslaitos.  

https://www.ttl.fi/kasvomaskit-tyopaikoilla/ 


Teksti: Opetusneuvos Hanna Pohjonen, Opetushallitus


Koronavirus ei estänyt biologian olympialaisia – puolet Suomen joukkueen jäsenistä mitaleille

Biologian olympialaiset piti järjestää heinäkuussa Japanin Nagasakissa, mutta kansainvälisen tilanteen vuoksi kilpailu järjestettiin etäosallistumisen kautta. Suomen joukkue kokoontui kilpailemaan Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan Helsinkiin 11.-12.8. ja kilpailun tulokset ilmoitettiin maanantaina 24.8.2020.

Suomen joukkue saavutti kaksi pronssimitalia. Voitokkaat kisaajat olivat Harri Marttinen Mikkelin lukiosta ja Teemu Vuorela Maunulan yhteiskoulusta ja Helsingin matematiikkalukiosta. Joukkueeseen kuuluivat lisäksi Oona Kurola Ressun lukiosta, Helsingistä, ja Suvi Laitinen Olarin lukiosta, Espoosta.

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 52 maata nelihenkisin joukkuein. Uutena maakokonaisuutena mukana oli Etelä-Amerikan pienet maat, jotka osallistuivat yhtenä joukkueena. Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat. Euroopan maista parhaiten menestyivät Tsekki, Saksa ja Alankomaat. Suomi puolestaan oli parhaiten menestynyt Pohjoismaa.

- Japanilaiset isännät järjestivät yllättävän sujuvasti kilpailun etänä, vaikka kyseessä oli maailmanlaajuinen tapahtuma, jonka osallistujat olivat eri aikavyöhykkeillä. Käytännön kokeet oli hyvin muokattu verkkokokeiksi, joissa oli toiminnallisia osuuksia, kommentoi Suomen joukkueen valmennuksesta vastannut tohtorikoulutettava Niko Johansson Helsingin yliopistosta.

Käytännön osuudessa testattiin lukiolaisten osaamista kahdessa eri kokeessa. Kilpailijat pääsivät eläinbiologian kokeessa tulkitsemaan kananalkion poikkileikkauskuvista hermostoputken rakennetta ja päättelemään soluviestinnän vaikutuksia meritupen alkion 32-soluvaiheen värjäyksissä. Bioinformatiikan kokeessa kilpailijat analysoivat ihmisen perimän rakennetta ja tunnistivat proteiinimotiiveja emäsjärjestyksen perusteella. Teoriakokeessa oli kokonaisuudessaan noin kahdeksankymmentä eri tehtävää biologian eri aloilta solutukirangan säierakenteesta elinympäristön vaikutuksesta hiirujen turkin värin evoluutioon.

- Pronssimitalin saavuttamisesta jäi uskomaton fiilis. Kilpailu oli todella haastava ja sisälsi paljon aiemmin tuntematonta asiaa. Olympialaiset opettivat ajattelemaan ja pohtimaan tieteellisesti ja kehittivät ongelmanratkaisutaitoja, Teemu Vuorela kommentoi.

- Suomalaiset lukiolaiset ovat toistuvasti osoittaneet olevansa, jollei ihan maailman huippuja, niin ainakin Euroopan huippuja. Tälläkin kertaa kilpailussa oli monia aihepiirejä, jotka eivät ole lukiolaisille tuttuja, mutta suomalaiset pystyvät tietojensa ja taitojensa perusteella selviytymään tehtävistä. Menestys vaatii innostusta biologiaan, mutta kiitos kuuluu myös korkealaatuiselle suomalaiselle peruskoululle ja lukiolle, kansainvälisen juryn jäsen Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta sanoo.

Suomen joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun järjestämän jatkovalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Johanssonin ja Aivelon lisäksi Jakke Neiro Oxfordin yliopistosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Ensi vuonna biologian olympialaisten järjestelyvastuu siirtyy Portugaliin ja kisapaikaksi on suunniteltu Lissabonia.

Lisätietoja:

Niko Johansson, Helsingin yliopisto

+ 358 50 344 2870, niko.johansson@helsinki.fi

Tuomas Aivelo, Helsingin yliopisto

+ 358 40 828 6466, tuomas.aivelo@helsinki.fi

Jakke Neiro, Oxfordin yliopisto

+ 358 40 563 7885, jakke.neiro@helsinki.fi


Esitys valtakunnalliseksi Kestävä koulu -ohjelmaksi

Ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestöt ovat laatineet yhdessä esityksen valtakunnalliseksi ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen ohjelmaksi. Kestävän koulun esikuvana on toiminut Liikkuva koulu -ohjelma. Kestävä koulu -ohjelmassa varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppijat saavat valmiuksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Ohjelma toteutetaan kaksikielisesti, ja ruotsinkielinen työnimi on Hållbar skola.

Tutustu esitykseen tarkemmin täällä:
Esitys Kestävä koulu -ohjelman käynnistämiseksi 25112020.pdf


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä