Suomi pärjäsi erinomaisesti 35. kansainvälisissä biologian olympialaisissa, jotka järjestettiin Kazakstanin Astanassa 7.-14.7.2024. Suomalaiset toivat tuliaisiksi kaksi pronssimitalia ja kaksi kunniamainintaa.

Pronssimitalit saivat Natalia Oksanen Otaniemen lukiosta ja Elena Heikkilä Tampereen lyseon lukiosta, kunniamaininnan ansaitsivat Aino Lamminpää Karkkilan lukiosta ja Annika Susi Helsingin luonnontiedelukiosta. Suomen tulos on aiempien vuosien kaltainen, eli tasaisen hyvä - olimme Tanskan kanssa parhaat pohjoismaat.

Biologian olympialaiset on maailman suurin lukioikäisten kansainvälinen kilpailu biologian alalla, tänä vuonna osallistujamaita oli 74. Kukin maa lähettää olympialaisiin neljä kilpailijaa, jotka ovat kussakin maassa järjestettyjen alkukilpailuiden voittajia. Suomi on osallistunut kilpailuun vuodesta 1997 asti. Kilpailun kärkisijat menivät tänä vuonna Kiinaan ja USA:han, Euroopan maiden ainoan kultamitalin voitti bulgarialainen kisaaja.

-Odotukset ylittyivät ja parasta oli, kun pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin. Kazakstan oli kiinnostava matkakohde, paikalliset ystävällisiä ja kukkiva aro kiinnostava ekosysteemi nähdä livenä, kertovat joukkueen jäsenet.

Olympiatehtävissä testataan sekä käytännön osaamista että teoriaosaamista kaikilla biotieteiden osa-alueilla. Käytännön kokeita oli neljä, niissä kilpailijat muun muassa dissektoivat lampaan silmän rakenteita, titrasivat aminohappoja ja eristivät DNA:ta bakteereista. Teoriatehtävissä olympiakokelaat pääsivät pohtimaan esimerkiksi syöpäkasvainten genetiikkaa, sähköankeriaiden saalistuskäyttäytymistä ja kasvihormonien toimintaa. Kilpailupäiviä on kaksi, ja niiden lisäksi olympiaviikon aikana kilpailijoille järjestettiin paljon kiinnostavaa ohjelmaa – esimerkiksi tutustumista Astanan maamerkkeihin ja museoihin sekä Kazakstanilaiseen kansanperinteeseen. Huoltojoukkue sen sijaan työskentelee koko olympiaviikon aamusta iltaan, sillä kukin kilpailija tekee koesuoritukset omalla äidinkielellään – eikä koetehtävien suomentaminen ei ole ihan yksinkertainen tehtävä.

-Suomalaiset pärjäsivät kilpailussa jälleen erinomaisesti, vaikka mitalit eivät Suomen syy näihin kilpailuihin osallistumiseen olekaan. Tärkeintä on tarjota taitaville nuorille mahdollisuuksia kiinnostua syvemmin biotieteistä, tutustuttaa heitä muihin samanlaisista aiheista kiinnostuneisiin nuoriin ympäri maailmaa  ja etenkin auttamaan heitä tunnistamaan oma osaamisensa, kertoo joukkueenjohtaja ja päävalmentaja Niko Johansson. Tiedeolympiatoiminnan rahoitus on vastatuulessa, erityisesti verrattuna muihin pohjoismaihin. Toivotaan, että toiminta pystyy jatkumaan vakaammalla rahoituksella, sillä tänä vuonna kilpailuihin osallistuminen oli hiuskarvan varassa.

Suomen joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Kansallisen biologiakilpailun ja Helsingin yliopistossa sekä Aalto-yliopisto Juniorissa järjestetyn olympiavalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat joukkueenjohtaja Niko Johanssonin lisäksi biologian ja maantieteen lehtori Lassi Suominen Salon lukiosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Seuraavan kerran biologian olympialaiset järjestetään Filippiineillä heinäkuussa 2025.

Lisätietoja:  

Niko Johansson, Helsingin yliopisto/BMOL ry. 
Joukkueenjohtaja ja biologian pääolympiavalmentaja 
+ 358 50 344 2870, niko.johansson(at)helsinki.fi  

Suomen delegaatio olympialaisten avajaisseremoniassa. Kuvassa oikealta vasemmalle: Niko Johansson, Natalia Oksanen, Annika Susi, Aino Lamminpää, Elena Heikkilä ja Lassi Suominen.

Kuva: Niko Johansson.