Paikallishistorian tehtävä

Peruskoulun historian opetuksessa pyritään perehdyttämään oppilasta kotimaakuntansa ja kotiseutunsa historiaan, kulttuuriperintöön ja ajankohtaisiin kysymyksiin.

Alakoulussa historian opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan omasta perheestä ja suvusta sekä oppilaalle tutusta kotiseudusta.

Kotiseudun historian ja ajankohtaisten asioiden opiskelussa korostuu toiminnallisuus. Oppilas tutkii itse kotiseutunsa ja sukunsa menneisyyttä keräämällä ja etsimällä tietoja erilaisista lähteistä käyttäen sekä tietotekniikkaa että perinteisiä tutkimusmenetelmiä ja lähteitä apunaan.

Paikallishistorian näkökulmat otetaan esille kaikissa Suomen historiaan soveltuvissa kohdissa, joko kronologisesti edeten tai teemoittain. Esimerkiksi silloin, kun ko. historialliset tapahtumat liittyvät oman paikkakunnan menneisyyteen. Tai historian ilmiöitä ja käsitteitä voidaan esittää paikallishistoriallisin esimerkein. Myös silloin, kun oman paikkakunnan kehitys poikkeaa valtakunnallisesta kehityksestä.

Historian opetuksessa noudatamme valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi seudullista ja paikallista opetussuunnitelmaa mahdollisuuksien ja olosuhteiden mukaan. Seudullinen ops näkyy punaisella kirjoitettuna.

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 5. – 6.

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Tavoitteisiin liittyvät paikalliset sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
Merkitykset, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena	S1-S5	P S1 Johdantokurssi: Historian opiskelu aloitetaan paikallishistoriallisella oppiaineksella. Kurssilla tutustutaan oman perheen ja suvun historiaan. Aloitus voi yhdysluokassa tapahtua joko viidennen tai kuudennen luokan alussa.	L1 L1-L7
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä	S1-S5	P S1 Jääkausi Pohjolassa ja Utsjoen ja sen lähialueiden esihistoria. Erityisesti mesoliittinen eli vanhempi kivikausi ja nuorempi kivikausi. Saamelaiset alkuperäiskansana, saamelaisten esi-isät asettautuneet ensimmäisinä pohjoiseen.	L1, L2 L1, L2, L4, L5, L7
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden	S1-S5	P S1	L4 L1, L2, L4-L7
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä	S1-S5	P S1	L1, L4 L1, L2, L3
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja	S1-S5	P S3 Lapin moninkertainen verotus ja maanomistus ennen 1600-lukua.	L4 L2-L4, L6, L7
T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille	S1-S5	P S5 Lapinkylien verotus: Kymmenysverotuksesta maaverotukseen vuosien 1602 ja 1695 uudistukset.	L1, L2, L4 L2, L4, L7
T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille	S1-S5	P S1 P S4	L1, L4 L1-L7
T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa	S1-S5	P S1 Temaattisesti voidaan tutustua mm. peurankuoppapyynnin historiaan. Teemaan voidaan mahdollisuuksien mukaan liittää käynti peurahaudoilla. Esim. kirkonkylällä Kuolleitten kuolpunassa, Gollevárrin alueella Norjan puolella tai Pulmankijärven alueella. P S5	L1 L1, L2, L4, L7
Historiallisen tiedon käyttäminen
T9 ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä	S1-S5	P S4 Kristinuskon tulo Lappiin. Tässä yhteydessä voidaan esimerkiksi teemana tutustua noitavainoihin. Käynti mahdollisuuksien mukaan Vardøn vainokauden muistomerkkipaikalla. P S5	L2, L4 L1, L2, L4
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä	S1-S5	P S1 P S4 P S5	L2,L4 L1-L7
T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa	S1-S5	P S5 Pohjoisen rajajärjestelyt ja niiden vaikutukset Utsjoella: esim. -Knäredin rauha 1613. Norjan rajankäynti. -Strömstadin rauha 1751 ja sen vaikutukset	L2, L4 L2-L4, L6, L7

Historian opetuksen sisällöt:

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty: Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn. Lisäksi tarkastellaan asutuksen leviämistä pohjoisessa jääkauden jälkeen.

Paikallishistorian sisällöt:

P S1 Johdantokurssi: Historian opiskelu aloitetaan paikallishistoriallisella oppiaineksella. Kurssilla tutustutaan oman perheen ja suvun historiaan. Aloitus voi yhdysluokassa tapahtua joko viidennen tai kuudennen luokan alussa.

esim.

Työtavat:

- haastattelut: vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset

- tutustutaan esim. Hiski-ohjelmaan

P S1

• Jääkausi Pohjolassa ja Utsjoen ja sen lähialueiden esihistoria. Erityisesti mesoliittinen eli vanhempi kivikausi ja nuorempi kivikausi. Saamelaiset alkuperäiskansana, saamelaisten esi-isät asettautuneet ensimmäisinä pohjoiseen.
  
• Temaattisesti voidaan tutustua mm. peurankuoppapyynnin historiaan. Teemaan voidaan mahdollisuuksien mukaan liittää käynti peurahaudoilla. Esim. kirkonkylällä Kuolleitten kuolpunassa, Gollevárrin alueella Norjan puolella tai Pulmankijärven alueella.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö: Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta. Lisäksi käsitellään siida- eli lapinkyläjärjestelmä.

S3 Keskiaika: Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

Paikallishistoria:

P S3

• Lapin moninkertainen verotus ja maanomistus ennen 1600-lukua.

S4 Uuden ajan murrosvaihe: Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin. Lisäksi käsitellään siirtyminen suurporonhoitoon. Kolonisaatio ja uudisasukkaiden tulo Saamenmaahan.

Paikallishistoria:

P S4

• Kristinuskon tulo Lappiin. Tässä yhteydessä voidaan esimerkiksi teemana tutustua noitavainoihin.

S5 Suomi osana Ruotsia: Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla. Lisäksi tarkastellaan, miten uudistukset valtakunnan sisällä sekä naapurivaltakuntien välillä vaikuttivat ihmisten elämään Lapissa. Uusien elinkeinojen ja koulujen saapuminen Saamenmaahan.

Paikallishistoria:

P S5

• Lapinkylien verotus: Kymmenysverotuksesta maaverotukseen vuosien 1602 ja 1695 uudistukset.

• Pohjoisen rajajärjestelyt ja niiden vaikutukset Utsjoella:

esim.

-Knäredin rauha 1613. Norjan rajankäynti.

-Strömstadin rauha 1751 ja sen vaikutukset