Suomi saamenkielisille 1-2
Suomagiella sámegielagiidda
Suomagiella sámegielat oahpahusa 1-2 luohkáin
Oahpahusas galgá vuhtiiváldit oahppiid persovnnalaš dáidduid sihke molsašuddi gielalaš ja kultuvralaš duogáža ja bearraša ja eará birrasa fállan doarjaga meari oahppi suomagiela ovdáneamis. Oahpahusa erenoamáš ulbmilin lea ovddidit oahppi persovnnalaš dáidduid vuođul iežas ovdanbuktima ja vuorrováikkohusa dáidduid, gielladiđolašvuođa sihke ovddidit guldaleami, lohkama ja čállima vuođđodáidduid. Oahpahusa doaibman lea berostumi ja movttiideami boktin gielalaš ovdanbuktima ja drámaovdanbuktima vuostá. Oahpahusas vuhtiiváldo dárbbašettiin suoma- ja sámegiela riektačállima earut, juos fuomášuvvo, ahte sámegiela riektačállin seaguha suomagierla riektačállima.
Ulbmilat
Oahppi hárjehallá gažadit, vástidit, bivdit, muitalit, oaivila ovdanbuktit ja dovdduid birra muitalit.
Oahppi ovddida ságastallandáidduid sierralágan fáttáin ollesolbmuiguin ja ahkeskihpáriiguin sihke nanne ságastallamis dárbbašlaš sátneráju ja fraseologiija.
Oahppi hárjehallá jietnadeami, áddet maid gullá, earáid guldaleami ja nuppiin oahppama ávkkástallamiin rolla- ja teáhterstohkosiiguin sihke eará vuorrováikkohanhárjehusaiguin máidnasiid, muitalusaid, stuhllamiid, digimáidnasiid ja diehtioteavsttaid gieđahallamis.
Oahppi oahppá gielalaš ja gorutlaš ovdanbuktinroahkkatvuođa ja hárjehallá ovdanbuktima ollislaččat drámadoaimmain.
Oahppi ovddida suoma giela lohkandáiddu. Veahkkin sáhttá geavahit Ekapeli-Alku, Ekapeli-Yksi, Ekapeli-Lukeminen ja Ekapeli-Sujuvuus-prográmmaid.
Oahppi hárjána lohkat njuovžilit ahkái ja gielladáidui heivvolaš teavsttaid ja girjjálašvuođa ja ságastallat das maid lea lohkan.
Oahppi hárjehallá buvttadit sierralágan hállon ja čállon teakstašlájaid okto ja joavkkus. Oahppi hárjehallá čállit gieđaiguin ja dihtoriin.
Oahppi viiddida sátne- ja ovdanbuktindáidduid sihke oahppá dovdat muitaleami vuođđoiešvuođaid.
Oahppái šaddá miehtemielalaš áddejupmi alddes ovdanbuktin, lohkkin, teavsttaid buvttadeaddjin sihke giela oahppin.
Árvvoštallan
Árvvoštallama ulbmilin lea buvttadit dieđu oahppi oahppama ovdáneamis. Oahppi oažžu máŋggabealat máhcahaga das, mo son ádde ja geavaha giela, maid máhttá jearrat, mo ádde earáid ja oassálastá oktasaš ságastallamii. Árvvoštallanamáhcahat addá dieđu oahpahusa plánema veahkkin. Dan veahkil oahppi oažžu dieđu iežas giellamáhtu nanusvuođain ja ovdáneamis sihke iežastis suomagiela oahppin. Oahppi roahkasmahtto maiddái iešárvvoštallamii. Oahppiid ii galgga veardádallat gaskaneaset, dasgo oahppiid vuolggadássi suomagielas molsašuddá garrasit.
Árvvoštallama čuozáhatjoavkkut leat:
- Oahppiid ovdáneapmi iežaset ovdanbuktimis ja vuorrováikkohusas
-Oahppiid sátne- ja doabaráju ovdáneapmi
- Oahppi ovdáneapmi lohkandáiddus
- Oahppi ovdáneapmi lohkamis
-Oahppi ovdáneapmi teavsttaid áddemis ja lohkamis
-Oahppi ovdáneapmi taevsttaid buvttadeamis sihke gieđaiguin ja dihtoriin čállimis
Suomi saamenkielisille 1-2
Suomi saamenkielisen opetuksen 1-2 luokilla
Opetuksessa on otettava huomioon oppilaiden yksilölliset taidot sekä vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle. Opetuksen erityisenä tavoitteena on edistää oppilaan yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja, kielitietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen herättäminen kielellistä ilmaisua ja draamailmaisua kohtaan. Opetuksessa huomioidaan tarvittaessa suomen ja saamen kielen oikeinkirjoituksen erot, mikäli huomataan, että saamen kielen oikeinkirjoitus sekoittaa suomen kielen oikeinkirjoitusta.
Tavoitteet
Oppilas harjoittelee kysymistä, vastaamista, pyytämistä, kertomista, mielipiteen ilmaisua ja tunteista kertomista.
Oppilas kehittää keskustelutaitoja erilaisista aiheista aikuisten ja ikätovereiden kanssa sekä vahvistaa niissä tarvittavaa sanastoa ja fraseologiaa.
Oppilas harjoittelee ääntämistä, kuullun ymmärtämistä, toisten kuuntelemista ja toisilta viestijöiltä oppimista hyödyntäen rooli- ja teatterileikkejä sekä muita vuorovaikutusharjoituksia satujen, tarinoiden, lorujen, digitarinoiden ja tietotekstien käsittelyssä.
Oppilas oppii kielellistä ja kehollista ilmaisurohkeutta sekä harjoittelee ilmaisua kokonaisvaltaisesti draamatoiminnassa.
Oppilas kehittää suomen kielen lukutaitoa. Apuna voidaan käyttää Ekapeli-Alku-, Ekapeli-Yksi, Ekapeli-Lukeminen ja Ekapeli-Sujuvuus-ohjelmia.
Oppilas harjaantuu lukemaan sujuvasti ikäkaudelle ja kielitaidolle sopivia tekstejä ja kirjallisuutta ja keskustelemaan lukemastaan.
Oppilas harjoittelee tuottamaan erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstilajeja yksin ja ryhmässä. Oppilas harjoittelee kirjoittamaan käsin ja tietokoneella.
Oppilas laajentaa sana- ja ilmaisuvarantoa sekä oppii tunnistamaan kerronnan peruskäsitteitä.
Oppilaalle rakentuu myönteinen käsitys itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana.
Arviointi
Arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa oppilaan oppimisen edistymisestä. Oppilas saa monipuolista palautetta siitä, miten hän ymmärtää ja käyttää kieltä, mitä osaa kysyä, millä tavalla ymmärtää muita ja osallistuu yhteiseen keskusteluun. Arviointipalaute tuottaa tietoa opetuksen suunnittelun avuksi. Sen avulla oppilas saa tietoa kielitaitonsa vahvuuksista ja edistymisestä sekä itsestään suomen kielen oppijana. Oppilasta kannustetaan myös itsearviointiin. Oppilaita ei tule vertailla keskenään, sillä oppilaiden lähtötaso suomen kielessä vaihtelee suuresti.
Arvioinnin kohteita ovat:
- Oppilaan edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa
- Oppilaan sana- ja käsitevaraston kehittyminen
- Oppilaan edistyminen lukutaidossa
- Oppilaan edistyminen lukuharrastuksessa
- Oppilaan kehittyminen tekstien ymmärtämisessä ja lukuharrastuksessa
- Oppilaan edistyminen tekstin tuottamisessa sekä käsin ja tietokoneella kirjoittamisessa