Oskkoldatoahpahusa bargu ja iešvuođat

Oskkoldatoahpahusa bargun lea addit ohppiide viiddes almmolaš čuvgehusa oskkoldatlaš ja filosofalaš gažaldagain. Sámegielat oahpahus deattuha oahppi gielalaš máhtu ja kulturduogáža ja oahpaha risttalašvuođa mearkkašumis servodahkii ja kultuvrii. Oahpahus deattuha risttalašvuođa iešguđetlágan árbevieruid ja girkoservodagaid.

Oahppi galgá dovdat, ipmirdit ja gudnejahttit juohke olbmo vuođđolágas máinnašuvvon rievtti iežas gillii ja kultuvrii: dalle go dovdá iežas duogáža, de sáhttá gudnejahttit maid eará olbmuid, gielaid ja kultuvrraid. Sápmelaš ohppiid oahpahusas earenoamáš ulbmilin leage doarjut ohppiid bajásšaddama giellaseaset, kultuvrrasaset ja servošasaset.

Oahpahus gieđahallá oskkoldat- ja eallinoaidnoárbevieruid sámiid orrunguovllus sihke oskkoldagaid ja eallinoainnuid eará sajis máilmmis vejolašvuođaid mielde eará eamiálbmogiid buohta. Ovdamearkan sáhttet leat sirkumpolára eamiálbmogiid oskkut, masa gullet sámiid ja eará sirkumpolára eamiálbmogiid luondduoskkut ja oskkoldatlaš ja ehtalaš árbevierut.

Oahppaávnnas ovddiida oskkoldaga ja kultuvrra gaskasaš oktavuođa ipmirdeami sihke oskkoldagaid ja eallinoainnuid máŋggalohkanmáhtu. Oahpahus ávkkástallá ohppiid ja sin lagasbirraseaset ja servošeaset máhtu iežas giella- ja kulturguovlluideaset luonddus, eallinvieruin, historjjás, gielain ja kultuvrrain. Earenoamážit oahppi galgá beassat dovddiidit iežas

oskkoldatkulturhistorjái: oahppat sámi oskkoldatlaš eallima ruohttasiid ja historjjálaš ja servodatlaš dáhpáhusaid ja váikkuhusaid dálá risttalaš eallimii. Oahppi galgá beassat oahpásnuvvat ruovttoguovllu materiálalaš ja vuoiŋŋalaš kulturárbái ja oaččut vásáhusaid dain, omd. bálvvosbáikkit, dološ girkosajit ja dálá girkut sihke vuoiŋŋalaš eallimii omd. sámi searvegottiid bakte.

Risttalašvuođa ja eará máilmmi oskkoldagaide laktásit filosofalaš ja ehtalaš gažaldagat. Oahpahus gieđahallá filosofiija ja etihka, masa gullet filosofalaš jurddašanvuohki ja ehtalaš eallingažaldagat. Dan lassin morálalaš árvoválljemat ja ehtalaš ákkastallamat leat guovddážis. Dasa gullet maid miellaguottut ja áigeguovdilis ehtalaš čuolbmagažaldagat mánáid ja nuoraid eallimis, lagasservodagas ja máilmmiviidosaččat. Ovdalis namahuvvon gažaldagat gieđahallojuvvojit etihka, oskku/oskkoldaga ja eallinoainnu temáid oktavuođas.

Oahpahus addá máŋggabealat dieđu sámi oskkoldatlaš eallimis ja veahkeha ipmirdit oskkoldaga sajádaga ja mearkkašumi. Oahppi oahpistuvvo krihtalaš jurddašeapmái ja guorahallat maiddái máilmmioskkoldagaid. Oahpahusas suokkardallojuvvojit oskku ja dieđu gaskavuohta sihke oskkoldagaide mihtilmas giella, symbolihkka ja doahpagat. Oskkoldat oahpahus ráhkkanahttá oskkoldagaid ja eallinoainnuid dialogaide, mii lea jođus sihke eallinoainnuid siste ja daid gaskkas. Oahpahus movttiidahttá oahppi gudnejahttit eallima, olmmošárvvu ja dan, mii lea nubbái bassi ja man son oamasta.

Oahpahus dovddiida oskkoldaga ja eará oskkoldagaid sihke eallinoainnuid ehtalaš jurddašeami ja movttiidahttá oahppi suokkardallat ieš ehtalaš gažaldagaid. Oahpahus doarju oahppi iešdovdamusa, iežas árvvus atnima ja eallindáidduid ovdáneami olles vuođđooahpahusa áigge. Oahpahus doarju oahppi identitehta ja eandalit sápmelaš oahppi kulturidentiteahta, eallinaoinnu ja máilmmigova huksema ja árvvoštallama. Oskkoldat oahpahus doarju almmolaččat oahppi ieššaddama sihke bajásšaddama dásseárvosaš servodaga vásttolaš lahttun. Sápmelaš ohppiid oahpahusa earenoamáš ulbmilin lea doarjut oahppi sámi kulturárbbi oahppama ja lasihit ja nannet ohppiid ipmárdusa ja árvvus atnima iežas kulturárbbi mearkkašumis alccesis, servošii ja servodahkii sihke eará eamiálbmogiidda. Oahppi oahpahuvvo ipmirdit ja árvvus atnit maid eará gielaid ja kultuvrraid. Oahpahusa sisdoaluid válljemis guovddážis lea risttalašvuohta sámi guovllus.

Oahpahusas guorahallat sámiid oskkodatlaš ruohttasiid ja dan sajádaga Suoma ja Eurohpa oskkoldagaid gaskkas.

Oahppi hárjeha medialohkanmáhtus ja su oahpahuvvo árvvoštallat ja geavahit sierra gálduin boahtti dieđu ja ávkkástallat dan iešguđet muttuin.

Oahpahusas gieđahallat mánáid rivttiid ja ovttaskas oahppi vásttu iežas daguin. Hárjehallat dovdo- ja gulahallanmáhtuid ja doarjut oahppi hábmet ja ákkastallat iežas oainnuid.

Oahpahus gieđahallá máná rivttiid almmolaččat, muhto maid unnitlohkui gullevaš máná sierrarivttiid. Oahpahuvvo ovddasvástádus iežas daguin. Oahpahusas hárjehallat dovdo- ja gulahallandáidduid. Oahpahus doarju máná, go son hábme ja ákkastallá iežas oainnuid. Oahppi movttiiduvvo ustitlašvuhtii, olmmošvieruide, positiiva luohkká- ja skuvlaservoša huksemii sihke doaibmat vealaheami vuostá.

Oahpahusa ulbmilat

Ulbmiliidda laktáseaddji sisdoalut

Viiddes máhttin

T1 Oahpahit oahppi čiekŋudit oskkoldaga bassi girjjiide ja muitalusaide ja guovddáš ohppii S1 L1

T2 Oahpahit oahppi oahpásnuvvat oskkoldaga rituálaide, vieruide, bassi- ja oaffarbáikkiide, girkuide ja huksehusaide ja eará oskkoldaga guoski kulturmuittuide. S1 L1, L2

T3 veahkehit oahppi dovddiidit oskkoldatlaš giela erenoamáš sárgosiidda ja veardádusgovalašvuhtii S1, S2 L4, L5, L6

T4 Oahpahit oahppi ohcat, árvvoštallat ja ávkkástallat oskkoldaga guoski diehtogálduid ja oahppi iežas servoša dieđuid ja máhtuid

S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 Oahpahit oahpásnuvvat sámiid, Suoma ja Eurohpa oskkodatlaš ja eallingeahččastagaide vuođđuduvvi eallinoainnuid ruohttasiidda ja dálá áigái. Čiekŋudit eareanomážit lesdionistalaš lihkadussii Sámi guovllus. S1, S3 L1, L2

T6 Oahpahit oahpásnuvvat risttalašvuhtii, juvddalašvuhtii, islamoskui ja daid váikkuhusaide ja historjái Eurohpás.

S3 L2

T7 Movttiidahttit gudnejahttit iežas ja nuppi olbmo bassi sihke dovddiidit olmmošvieruid ja meannudeami almmolaččat ja oskkodatlaš dilálašvuođain

S1, S3 L2, L5, L6

T8 Oahpahit oskkoldaga ehtalaš oahpahusaid ja sierra oskkoldagaid oktasaš ehtalaš prinsihpaid birra

S1, S2, S3 L7

T9 Oahpahit ipmirdit olmmošrivttiid, sámi rivttiid ja eandalit ON:a Mánáid rivttiid, mas sisttisdollet árvvut ovttaskas ja searvvušlaš geahččanguovllus S2, S3 L2

T10 Oahpahit árvvoštallat válljášumiid ja suokkardallat doaimma duogážis váikkuheaddji árvvuid ehtalaš prinsihpaid ja bissovaš boahttevuođa geahččanguovllus S2, S3 L1, L3, L6

T11 Duddjot vejolašvuođaid ságastallat ehtalaš gažaldagain, ovdanbuktit jurgagiid ja dovdduid sihke hárjehallat ákkastallat iežas oainnuid S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 Veahkehit ja doarjut oahppi hábmet ja nannet positiiva máilmmeoainnu, iešdovddu ja luohttamuša eallimii

S3 L1

Oskkoldatoahpahusa earenomáš sárgosat jahkeluohkáin 1-2

Oskkoldatoahpahusa bargun vuođđoskuvlla vuosttas jagiin lea bagadit oahppi dovdat ja árvvus atnit iežas, bearrašis/sogas ja servošiiddis oskkodatlaš geahččanguovllu. Sámegielat oahpahus gieđahallá ja deattuha risttalaš oskku.

Oahpahus movttiidahttá oahppi dovdat ja čájehit iežas dovdduid ja jurdagiid sihke dovddiidit earáid dovdduid ja dohkkehit sin oaiviliid ja jurddašanmálle. Oahpahus galgá movttiidahttit oahppi imaštallat, jearahallat ja oassálastit ságastallamii. Oahpaheaddji galgá maid bagadit oahppi doaibmat vásttolaččat ja vuoiggalaččat.

Guovddáš sisdoalut jahkeluohkáin 1-2

Sisdoallu válljejuvvo nu ahte dat doarju almmolaš ulbmiliid. Sisdoaluid válljemis sáhttá ávkkástallat báikkálaš vejolašvuođaid. Ovttasbargu searvegottiin, girkuin ja girku sámi bargguin leat ovdamearkan. Maiddái ohppiid vásáhusmáilbmi sáhttá leat guovddážis.

S1 Gaskavuohta iežas oskkoldahkii/risttalašvuhtii:

Oahpásnuvvat oahppi bearrašii: sohka, searvvuš, báiki/guovlu,historjá, oskkoldat sihke iešguđetlágan bearrašat. Dehálaš sisdoalut leat oskkoldaga ávvudeamit, bassi áiggit sihke sierra ávvudemiid sisdoallu, mearkkašupmi ja ávvudanvierut. Sisdoallun sáhttet leat muitalusat, árbevierut ja dábit. Oahpahus guorahallá oskkoldaga guovddáš doahpagiid, symbolaid ja oskkoldagaid máŋggabealatvuođa.

S2 Oskkoldagaid máilbmi

Sisdoaluid válljemis vuolggasadjin lea oahppi iežas máilbmi, lagasbiras ja sámi servodaga oskkoldagat.

S3 Buorre eallin

Oahpahus guorahallá olbmo eallimii ja jábmimii laktáseaddji eallingážaldagaid sihke eallima gudnejahttima. Guovddáš sisdoalut leat oahppi iežas dagut ja čuovvumušat, ovddasvástádus eará olbmuin, birrasis ja luonddus. Oahppi galgá oahppat empatiija ja govahallat iežas nuppi olbmo sadjái, dovdat olmmošárvvu ja ipmirdit juohke olbmo áidnalunddotvuođa. ON:a Mánáid rivttiit birra sáhttá juo veahá muitalit. SIsdoalut galget doarjut oahppi dovdodáidduid gárggiideami.

Oahpahusa bargovuogit ja ulbmilat jahkeluohkáin 1-2

Oahpahus viggá dilálaš oahpahussii, oažžut áigái rabas ja luohttehahtti atmosfeara. Lea dehálaš ahte juohke oahppi gullojuvvo, su fuomašumit ja vásáhusat váldojuvvojit vuhtii. Oahpahus movttiidahttá oahppat gulahallama bakte, ságastallat ja ákkastallat iežas oaiviliid ja dohkkehit earáláganvuođa. Oahpahus deattuha oahppi eallámušmáilmmi ja gudnejahttá oahppi vásáhusaid eandalit guorahaladettiin ehtalaš gažaldagaid. Luovvalas ja eallámušlaš doaibmavuogit, prošeavttat ja ságastallamat dorjot oahppi ollislaččat: aktiiva oahppi ávkkástallá visot áiccuidis gulahallamis. Oahpahusa sáhttá plánet maiddái joavkoprošeaktan oahppomeriid siste dahje ávnnasrásttilteaddji oahpahussan. Oahpahus ávkkástallá diehto- ja gulahallanteknologiija, njálmmálaš árbevieru, musihka, govvadáidaga, duoji, stoahkama sihke gussiid ja guossástallamiid sierra báikkiide.

Bagadeapmi, doarjja ja sierranahttin jahkeluohkáin 1-2

Gávdno oahppoplána vuođuštusain s. 144

Oahppi árvvoštallan jahkeluohkáin 1-2

Gávdno oahppoplána vuođuštusain s. 144