Ryhmä 10

Yhdysluokat

Eheyttäminen ja eriyttämisen haasteet

Mitkä ovat opetuksen järjestämistä ohjaavat tavoitteet ja toimenpiteet?

Tavoitteet OPS:n mukaan. Toimenpide: Luokkapareittain (3-4 ja 5-6) toteutettava vuosiluokkiin sitoutumaton opetus, poislukien matematiikka ja englanti.

Miten eriyttämistä toteutetaan?

Kuten vuosiluokkaopetuksessa.

Miten saat resurssit riittämään eriyttämisjärjestelyissä?

En mitenkään.

Miten tapahtuu lahjakkaiden eriyttäminen?

Luutnantti Koskelan sanoin: "Kyllä hyvät miehet muutenkin tiensä löytävät."

Miten eri oppimäärät jaetaan opintokokonaisuuksiin, jos on yhdysluokkaopetusta?

OPS:n mukaan niin, että pariilisen luokan tavoitteet saavutetaan aina kahden vuosiluokan aikana (1-2, 3-4, 5-6; vuorokurssit).

Iltapäivällä kokoonnutaan liikuntakeskuksen katsomossa klo 12.35. Tämän jälkeen ryhmäsi aloittaa rastilta E.

Ryhmä 11 - Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Ryhmä 11

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Avainsanat ovat
vahvistaa
tukea
rohkaista
tasavertaisuus

Miten varaudutaan ulkomaalaistaustaisten oppilaiden opetukseen?

Toimintasuunnitelma, ohjeet miten toimit, jos kouluun tulee eri kieltä puhuva oppilas.
S2, Hops, uskonnon opetus, tulkit jne.
Valmistava opetus olisi tärkeä.
Suomen kulttuuriopetusta ja päivittäisten asioiden opetusta suomalaisesta arjesta.
Verkko-opetus.
Älypuhelimet/läppärit/verkko, jotta voisi käyttää käännösohjelmia.
Oppilaan oman kuttuurin opetus. Miten?
Kulttuurierot.
Eri uskonnot.
Koulun valmiudet tulisi olla jo valmiina, kun oppilas saapuu.
Valmistava luokka.

Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus järjestetään?
Suomalaisten opiskelijoiden "saaminen mukaan" ja ystäväksi.
Opettajan luovat taidot. Ulkomaalainen oppilas on voimavara. Opiskella kulttuuria, uutta kieltä.

Oppilaiden olot voivat olla olleet huonot, taustat, taidot, kyvyt, psyykkinen hyvinvointi ja
resurssit voivat olla huonot. Miten huomioidaan/yskilöllistetään?
Opetuksen moniammatillisuus.
Kiertävä mamu-opetus.
Mamu päivät.
Kansainvälinen yhteistyö.

Mamu tukihenkilö tai verkostoituminen mamu-koulujen kanssa.

Miten oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti?
Miten voi tukea kulttuuria, kun ei itse tunne toista kulttuuria?

Miten opetussuunnitelmaa käytetään ulkomaalaistaustaisen oppilaan opetuksen tukena ja mikä on opetussuunnitelman rakenne ja keskeinen sisältö?

Yhteistyön koodi kehitellään ja käydään läpi oppilaan vanhempien kanssa.
Kulttuuri, aikakäsitys jne. otetaan ennakkoon huomioon.
Laaditaan jo etukäteen koulunkäynnin ohjeet oppilaalle ja vanhemmille.
Seutukunnallinen yhteinen peruskäytäntö.
Jokaisen oppiaineen vaatimustaso maahanmuuttajille. Arviointi.
Koulutusta opettajille/oppilaalle tehdä lisämateriaalia ja kokeita.
Ruotsi, opiskeleeko ruotsia? Mitä vaikuttaa jatko-opintoihin?
Lisäopetus/tukiopetus/S2
Tuutorointi.
Oppilaille tuutoritoiminta.

Miten tuetaan kieltä, kun ei osata sitä?
Voisi vertailla kahta eri kulttuuria.
Oppilaslähtöistä!
Kulttuuripäivät koulussa.
Maahanmuuttajat ovat voimavara.
Monikulttuurisuus enemmän opetukseen.
Ryhmätyötä oppilaille.
Opettaa rinnakkain kahta eri kulttuuria ja tapoja.
Omassa ryhmässä opetetaan ja aktivointi tapahtuu luokassa.
Myös yksilöllistä opetusta ja rauhallisia tunteja kahden.
Vaatii opettajalta suunnittelua ja oppimateriaalin tekemistä.
Tarjottava oman kielen aineistoa.
Oman kielen opetus.
Havainnollistaminen.
Kulttuurierot: ei uskalla sanoa, ettei ymmärrä mitään.
Tiedon hakeminen.
Oppimaan oppiminen.
Aika. Pitäisi olla aikaa.

Iltapäivällä kokoonnutaan liikuntakeskuksen katsomossa klo 12.35. Tämän jälkeen ryhmäsi aloittaa rastilta F.

Ryhmä 1 - Arvoperusta ja oppimiskäsitys

Ryhmä 1

Arvoperusta ja oppimiskäsitys

Kaiken perustana on toinen toisensa tunteminen ja kunnioittaminen kaikissa tilanteissa (opettaja-oppilas-huoltajat). Aito kohtaaminen ja se, että kokee tulleensa kuulluksi ovat tärkeitä. Tammelassa koulut ja ryhmäkoot ovat pieniä, mikä mahdollistaa hyvän oppilaantuntemuksen.

Uudessa opetussuunnitelmassa on huomioitava mahdolliset maahanmuuttajat ja vieraista kulttuureista saapuvat oppilaat. Opiskelu ei voi näissä tapauksissa edetä samassa tahdissa ja samoilla menetelmillä. Koulun henkilökunnalta vaaditaan kulttuurintuntemusta ja taustojen ymmärtämistä.

Oppilaiden itseohjautuvuus opiskelussa

Mitkä ovat perusopetuksen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat tai painotukset?

Oppilaitten on voitava luoda suhteita myös luontoon ja yhteiskuntaan. Tammelan ja seutukuntien luontoa on hyödynnettävä opetuksessa ja oppimistilanteita on järjestettävä myös luokkahuoneen ulkopuolella. Luodaan seutukunnallinen "pankki"eri kuntien mahdollisuuksista tutustua esim. luontoon, kulttuuriin, yrityksiin. Pankin tiedot ja tarjoamat mahdollisuudet olisivat seutukunnallisesti kaikkien käytössä. Tämä vahvistaisi myös oman kotiseudun kulttuurisen moninaisuuden arvostamista. Pankin tiedot voisivat olla myös esim. Pedanetissa, jolloin vanhemmat ja harrastuspiirit voisivat hyödyntää niitä.

Miten arvoperusta ja oppimiskäsitys toteutuvat opetuksen järjestämisessä ja koulujen työssä?

Pedagogiset keskustelut vanhempien ja opettajan kesken.

Perusopetuksen arvoperusta:

* oppijan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

* kestävän elämäntavan välttämättömyys

Koulussa opitaan arvostamaan itseä, yhteistä omaisuutta ja ympäristöä. Asiasta keskustellaan aidoissa, konkreettisissa tilanteissa. Muutosta pyritään saamaan aikaan lapsen ikätaso huomioonottaen.

* ihmisyys, sivistys ja demokratia

* kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Käsitys oppimisesta:

* oppilas on aktiivinen toimija

Opitaan erilaisia oppimistapoja ja erilaisten välineiden käyttöä, jotta jokaiselle löytyy oma persoonallinen tapa näyttää omaa osaamistaan. Erilaiset tava osoittaa osaamista ovat yhdenvertaisia.

* myönteiset tunnekokemukset, yhdessä tekeminen ja uutta luova toiminta edistävät oppimista

* oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa – kielen ja vuorovaikutuksen merkitys, vertaisoppiminen

* taitojen merkitys

* kasvaminen vastuuseen omasta opiskelusta mm. oman oppimisprosessin hahmottaminen, tavoitteiden asettaminen ja oman työn suunnittelu ja arviointi, kannustavan ja ohjaavan palautteen merkitys, oppia oppimaan (OPH; Irmeli Halinen)

Iltapäivällä kokoonnutaan liikuntakeskuksen katsomossa klo 12.35. Tämän jälkeen ryhmäsi aloittaa rastilta A.

Ryhmä 3 - Monilukutaito

Ryhmä 3

Monilukutaito

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Mitkä ovat paikallisesti tärkeät, perusopetuksen tehtävää konkretisoivat näkökohdat?

- kuvanlukutaidon perusteet ja kriittinen kuvanluku
- oman kulttuurin tunteminen
- laitteet ja niiden hallinta, käsitteet
- ruutuaika?
- mitä netissä saa tehdä?, vastuu
- opetusmateriaalin löytäminen
- mitä nuorempi sitä konkreettisempaa
- omaan kokeiluun kannustaminen
- kädentaidot?
- kaikki muuttuu kaksiulotteiseksi
- jäävätkö hieman hitaammat jalkoihin?
- pitää olla vahva peruslukutaito

Monilukutaito käsitteeseen kuuluvat aikamme monet erilaiset lukutaidot, tulkitsemisen ja tuottamisen taidot.

Haasteena on, että tietoa tuotetaan ja esitetään yhä enemmän monikanavaisesti: sanallisesti, kuvallisesti, äänellisesti, numeerisesti ja kinesteettisesti ja näiden yhdistelmien avulla.

Monilukutaidon käsite kattaa mm. kirjoitetun tekstin lukutaidon, kuvanlukutaidon, numeerisen/matemaattisen lukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon.

Tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten erilaisten viestien/tekstien tulkitsemista ja tuottamisen taitoja jatkumona esi- ja peruskoulun sekä läpi elämän. (OPH; Pirjo Sinko)

Ympäristöjen monipuolisuus sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Dialogia monilogin sijaan.

TVT nivoutuu osaksi laaja-alaista osaamista ja monilukutaitoa. Osaamisen neljä pääaluetta: käytännön taidot ja oma tuottaminen, vastuullinen ja turvallinen toiminta, tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely, vuorovaikutus ja verkostoituminen. (OPH; Juho Helminen)

Iltapäivällä kokoonnutaan liikuntakeskuksen katsomossa klo 12.35. Tämän jälkeen ryhmäsi aloittaa rastilta B.

Ryhmä 4 - Laaja-alainen osaaminen

Ryhmä 4

Laaja-alainen osaaminen

Mitkä ovat paikallisesti tärkeät, perusopetuksen tehtävää konkretisoivat näkökohdat?

oppilaille annettava palaute vaikuttaa oppilaan asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia
miellyttävät tehtäväannot oppilaan omasta näkökulmasta
oppimisympäristö, missä on tahto toimia yhdessä eri toimijoiden kanssa
rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittyismismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään
annan edes silloin tällöin oppilaan/oppilaiden päättää miten tehdään tai miten toimitaan
käytetään aikaan, annetaan aikaa, hitaasti Hämeessä
jatketaanko opettajajohtoista opetusta vai siirrytäänkö oppilaslähtöiseen toiminnallisempaan oppiaineet ylittävään työhön

Oppilaat kasvavat maailmana, jossa nykyistä suuremmassa määrin työskennellään tiedon kanssa ja työ perustuu sekä yhdessä tekemiseen ja verkoissa toimimiseen että teknologian hallintaan.

tällöin tarvitaan itseohjautuvuutta ja yhteisvastuuta sekä entistä enemmän vuorovaikutuksen ja oppimisen taitoa, ajattelua, ongelmanratkaisua, soveltamista ja luovuutta.

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen:

* ajattelu ja oppiminen
- tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen, mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen, rohkaista luottamaan itseensä ja näkemyksiinsa, olemaan avoin uusille ratkaisuille, pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa, tarkastelemaan ajattelutapojaan, luonto, leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot, pitääkö jokaisen tammelaisen oppia kertotaulut,

* kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- onni on nainen ympärillä :), harjaannutaan esittämään mielipide rakentavasti ja toimimaan eettiseti, ohjataan oppilasta asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista, edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien , erityisesti oikeuksien tuntemista ja arvostamista, ollaan ihmisiä toisillemme, uskalletaan sanoa omat mielipiteet toisia kunnioittaen,

* itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus

* monilukutaito

* tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

* työskentely, opiskelu ja työelämässä tarvittava osaaminen

Osaamisen kehittämisessä tarvitaan oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tiedonrajojen ylittämistä.

Laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa omaksuttavia tietosisältöjä enemmän se, miten koulussa työskennellään, miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus järjestetään ja miten oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan. (Luonnos pops perusteiksi 2014)

Iltapäivällä kokoonnutaan liikuntakeskuksen katsomossa klo 12.35. Tämän jälkeen ryhmäsi aloittaa rastilta B.

Ryhmä 5 - Toimintakulttuurit ja oppimisympäristö

Ryhmä 5

Toimintakulttuurit ja oppimisympäristö

Työtavat

Mitkä ovat toimintakulttuurin kehittämisen painopistealueet?
- Elämäntapakasvatus (luontosuhde, liikunta, ulos luokkahuoneesta, lähiseudun elämysoppimisen mahdollistavien kohteiden hyödyntäminen). Tätä kaikkea pitäisi ottaa normaalin arjen toiminnaksi, eikä vain teemapäiviksi. Hyviä kohteita esim. Eerikkilä, Saaren kansanpuisto, Mustiala, Torronsuo, Liesjärven kansallispuisto, Hämeen Luontokeskus, Elonkierto, Vesihelmi, Wahrenin puisto, museot, kirjastot jne.

- Projektioppiminen. Joustavia suuria kokonaisuuksia yli ainerajojen. Tehtäviä, joihin ei ole helppoa suoraa vastausta, vaan joihin oppilaat joutuvat hankkimaan tietoa ryhmissä.

- Mediakasvatus ja tiedonhakintataitojen kehittäminen (oikean tiedon löytäminen, ymmärtäminen ja soveltaminen on tärkeämpää kuin tiettyjen ohjelmien käytön osaaminen).

- Oppilaiden osallistaminen (oppilaskuntatoiminta on tärkeää, mutta kaikissa asioissa oppilaille enemmän vastuuta).

Mitä pitää muuttua?

-Opettajilla (yläluokat huom!) asenne projektioppimiseen, ulkotyöskentelyyn ja kollegiaaliseen yhteistyöhön muututtava. Oma aine ei aina ole maailman tärkein asia! Yhden nyanssin opettamatta jättäminen ei tuhoa lasten tulevaisuutta. Avoimuutta uusille ajatuksille lisää. Ei voida tyrmätä kaikkea uutta ja olettaa että toimitaan samalla kaavalla eläkeikään asti.

-Kunnalta rahaa uusiin laitteisiin (TVT) ja kuljetuksiin, jotta päästään liikkumaan ja muutenkin uudelle vuosikymmenelle.

Miten yhteistyöllä huolehditaan toimintakulttuurin kehittämisestä?

- Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön lisääminen esim. osana elämäntapakasvatusta. Luokkarajojen ylittäminen. Samoin eri koulujen välinen yhteistyö.

- Ainerajojen välinen yhteityö projekteissa yläluokilla.

- Pysyvät/toimivat suhteet yhteistyökumppaneihin.

Mitkä ovat oppimisympäristön ja työtapojen valintaa ja kehittämistä ohjaavat tavoitteet?

- Tiloja, jotka mahdollistavat joustavamman opetuskäytön. Myös ulkotiloja (tuolit, pöydät ym.).

- Älypuhelin on työväline (soveltuvissa tilanteissa) eli sitä ei lähtökohtaisesti tarvitse pitää suljettuna koulussa.

Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa: hyvinvointi ja turvallinen arki, vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely, kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus, osallistuminen ja demokraattinen toiminta, vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen, mahdolliset paikalliset painotukset. Muodostuu oppiva yhteisö. (OPH; Irmeli Halinen)

Oppimisympäristöjen ajatteleminen uudelleen:

* ympäristöjen monipuolisuus sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen

* yhteisöllisen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen

* mahdollisuus osallistumiseen, vaikuttamiseen ja tekemiseen

* turvallisuuteen, esteettömyyteen ja esteettisyyteen liittyvät työtavat

Monipuolisilla työtavoilla tarkoitetaan monipuolisia opetusmenetelmiä.

Nyt: Miten opitaan? vrt. ennen: Miten opetetaan?

Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja –tilanteisiin soveltuvia monipuolisia työtapoja. Työtapojen valinta ohjaa käyttämään monipuolisia menetelmiä myös arvioinnissa, mikä antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan erilaisin tavoin.

Iltapäivällä kokoonnutaan liikuntakeskuksen katsomossa klo 12.35. Tämän jälkeen ryhmäsi aloittaa rastilta C.

Ryhmä 6 - Eheyttäminen ja monialaiset oppimisympäristöt

Ryhmä 6

Eheyttäminen ja monialaiset oppimisympäristöt

Miten perusopetuksen yhtenäisyyttä ja opetuksen eheyttämistä käytännössä edistetään?
- järjestetään teemapäiviä, kerätään kullekin luokka-asteelle sopivia teemoja
- jaetaan ideoita ideapankin kautta
- varataan resurssia ja aikaa oppiaineet ylittävälle työskentelylle, yhteinen suunnittelu vuoden teemoista ja kokonaisuuksista

Miten monialaisten oppimiskokonaisuuksien paikalliset tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan ja miten oppimiskokonaisuudet toteutetaan? Tällöin tulee turvata se, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.
- tiimien hyödyntäminen
- kuntatasolla eheyttävien kokonaisuuden miettiminen

Miten opetuksen järjestäjä seuraa, arvioi ja kehittää oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja oppilaiden osallistumista suunnitteluun?
- koulun itsearviointi oppilaiden osallistamisesta/ vuosikertomus

Eheyttämisen toteuttaminen:

- eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia koko koulun toiminnassa

- eheyttävät oppimiskokonaisuudet oppiaineiden yhteistyönä

- eheyttäminen yksittäisten oppiaineiden sisällä

Oppimisympäristöt, mitä ovat?

* tila, paikka, luonto, fyysinen, tekninen, sosiaalinen, pedagoginen, didagtinen, toimintaympäristö (opettajan ajattelu, käyttöteoriat, yhteisö), virtuaalinen oppimisympäristö

Toiminnan lähtökohtana on oppilaskeskeisyys ts. toiminta lähtee oppijoiden tarpeesta oppia.

Oppiminen on pääasia opetuksen sijaan. Opetus on oppimista tukeva prosessi.

Iltapäivällä kokoonnutaan liikuntakeskuksen katsomossa klo 12.35. Tämän jälkeen ryhmäsi aloittaa rastilta C

Ryhmä 7 - Vanhempien osallisuus

Ryhmä 7 -- Vanhempien osallisuus

Miten yhteistyö vanhempien kanssa kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan?

oppimistavoitteiden ja yhteistyön nostaminen esiin huoltajailloissa (suuri osa ei tunne OPSia)
monipuolinen ja viisas viestintä Wilman kautta (vanhempien on itse aktivoiduttava TVT-aikakauteen)
vanhempien ja opettajien aamukahvitilaisuus ennen koulun alkua
kotiin lähetettävät kyselyt toiminnan arvioimiseksi
vanhempien "eriyttäminen" osallistumaan omien voimavarojensa mukaan :)
huoltajien asiantuntemus käyttöön muussakin kuin oman lapsensa vanhempina
isovanhempien mobilisointi
avoimemmat ovet (turvallisuusnäkökohdat?)
asennemuokkaus huoltajissa koulumyönteisemmäksi

Miten sitä seurataan ja kehitetään?

työsuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja menetelmät yhteistyöhön vanhempainyhdistyksen kanssa
palkattu opettajaedustaja linkkinä vanhempainyhdistyksissä
kaikki ulkopuolisten toimijoiden järjestämä toiminta suunnitellaan etukäteen ja hyväksytään lautakunnassa vastuukysymysten ratkaisemiseksi

Erityinen huomio kiinnitetään kodin ja koulun yhteistyön, vanhempien osallisuuden ja yhteistyön tavoitteisiin ja toteuttamiseen.

Miksi huoltajan olisi tärkeää olla mukana koulun toiminnassa?

* Oppilaantuntemus -> hyödyt kaikille osapuolille: oppilaalle, huoltajille ja opettajille

* Opiskelumotivaation tukeminen

* Vuorovaikutuksen lisääntyminen: tapa kommunikoida muuttunut -> miten koulussamme tiedotetaan huoltajia? miten koulussamme kerrotaan huoltajille koulun tai oppilaan toiminnasta?

* Positiivisen ilmapiirin ja kasvatuskumppanuuden vahvistaminen

* Koulun hyvinvointi ja yhteisöllisyys ”Koko kylä kasvattaa”

Iltapäivällä kokoonnutaan liikuntakeskuksen katsomossa klo 12.35. Tämän jälkeen ryhmäsi aloittaa rastilta D.

Ryhmä 8 - Oppilaiden osallisuus

Ryhmä 8

Oppilaiden osallisuus

1. Miten mahdollistetaan oppilaiden osallisuus?

-koulussa pidetään jatkuvasti yllä osallistumisen mahdollistavaa toimintakulttuuria

-osallisuuden tekeminen positiiviseksi ja kiinnostavaksi asiaksi

-koulun toimintaan liittyvä osallisuus: oppilaskuntatoiminta, Liikkuva koulu –toiminta, tukioppilastoiminta, KiVa-koulu

-oppilaan osallisuus oppituntiin: edellytys ja asenne, osallisuus auttaa oppimista

-oppilaan osallisuus omaan koulunkäyntiin: oppilaan kuuleminen omasta koulunkäynnistään ja oppimisestaan, oppilaan omat tavoitteet (arviointikeskustelut, kehityskeskustelut, pedagogiset arviot, oppimissuunnitelmat)

2. Miten sitä seurataan ja kehitetään?

Erityinen huomio kiinnitetään oppilaiden osallisuuden tavoitteisiin ja toteuttamiseen.

-koulu/opettajat luo/luovat lukuvuodelle/lukukaudelle/jaksoon tavoitteet

-tavoitteiden toteuttaminen suunnitellaan ja toteutusta seurataan

-->osallisuus koulun rakenteissa

-kokeillaan!

3. Miten motivoit oppilaitasi?

-positiivisen, kannustavan ja turvallisen oppimisilmapiirin luominen

-haasteet ja osaaminen sopivassa suhteessa

-oppilaan kyky tunnistaa omat vahvuutensa/kehittää uusia vahvuuksia

-vahvuudet käyttöön, niiden vahvistaminen

-opettajan rohkeus kokeilla erilaisia ja vaihtelevia tehtäviä

-oppilaiden kiinnostuksen kohteiden kanavointi koulutyöhön

Esim.yhteistyöprojektit: ainerajojen ylittäminen, oman kiinnostuksen kohteen mukaan tekeminen.

-yksilöiden motivointi: oppilaan kyky hahmottaa, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä, mikä häntä motivoi -->oppilaan oma osallisuus

-palaute: kannustavan ja rakentavan palautteen antaminen oppilaille; vertaispalaute; oppilaiden itsearviointi; oppilaspalaute opettajalle

4. Miten huomioit erilaiset oppimistyylit?

-vaihtoehtoiset opetusmallit, vaihtoehtoiset tehtävätyypit

-vertaisopetus, oppilaat auttavat toisiaan

Ryhmä 9 - Arviointi

Ryhmä 9

Arviointi

Mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen tavoitteet sekä keskeiset piirteet?

Miksi arvioidaan? Mihin oppilas tarvitsee arviointia? Oppilas tarvitsee arviointia oman itsensä, suoritustensa ja mahdollisuuksiensa hahmottamiseen. Tärkeää on, että hän oppii itse arvioimaan omaa oppimistaan. Tähän hän tarvitsee suuntaviivoja jonkun toisen arvioinnista. Palautetta pitäisi tulla koko ajan ja sen olisi oltava vuorovaikutteista, mahdollisimman myönteistä ja kannustavaa.

Miten arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöistä tiedotetaan?

OPS, Wilma, Pedanet, tiedotelappu kotiin, vanhempainillat, vanhempainvartit, henkilökohtaisesti opetusryhmille.

Miten arvioinnin toteutumista ja yhtenäisyyttä seurataan?

OPSissa valtakunnalliset kriteerit, joissakin aineissa yhtenäiset valtakunnalliset kokeet, rehtori tai koulunjohtaja, päiväkodinjohtaja vastaa oppilaitoksen toiminnasta.

Millaisia arvioinnin ja palautteen antamisen muotoja käytetään?

Arvioinnissa pitää pelkkien numeroiden lisäksi käyttää sanallista arviointia. Palautetta täytyy antaa ja saada koko oppimisen ajan. Nyt palautetta on helppo antaa monella tavalla, parhaimmillaan palaute on vuorovaikutteisena ja välittömänä. Palautteen antamisen muotoja ovat välitön vuorovaikutteinen arviointi, kehityskeskustelut, tehtävien ja kokeiden arviointi, todistukset ja oppilaan suorittama itsearviointi.
Lisäksi Wilmassa annetaan palautetta tuntityöskentelystä.
Arvioinnin ja palautteen antamisessa tulisi ottaa huomioon perheen ja oppijan yksilölliset tarpeet.

Miten oppilaiden itsearvioinnin edellytysten kehittymistä tuetaan?

Motivointi, mallintaminen ja oppilaan itsearviointien läpikäyminen yhdessä oppilaan kanssa.

Miten oppilaita kannustetaan itsearvioimaan vuorovaikutus, sosiaalisia ja tiimityön taitoja?

Oppilaita kannustetaan arvioimaan vuorovaikutusta, sosiaalisia ja tiimityön taitoja auttamalla oppilasta näkemään arvioinnin hyödyt. Oppilasta pitää tukea hyväksymään itsensä.

Iltapäivällä kokoonnutaan liikuntakeskuksen katsomossa klo 12.35. Tämän jälkeen ryhmäsi aloittaa rastilta E.

Ryhmä 2 - Kulttuurinen osaaminen

Ryhmä 2

Kulttuurinen osaaminen
- muiden kulttuureiden tunteminen ja niiden kunnioittaminen
- erilaisuuden hyväksyminen
- tietotekniikan hyödyntäminen yhteydenpidossa (esim. videoneuvottelut)
- tuodaan eri kulttuureista vieraita kouluun
- yhteistyö vapaa-ajan toiminnan kanssa
- hyvistä tavoista kiinnipitäminen (käyttäytymisharjoituksia)

Vuorovaikutus ja ilmaisu
- netiketti esille
- kummitoiminta ja yhteistyö eri ikäisten oppilaiden kanssa
- eri ikäisten ihmisten kohtaaminen (koulupappa tai -mummi)
- vierailut lähiympäristön kohteissa
- matalan kynnyksen esiintymisharjoitukset (esim. oman esineen esittely muulle luokalle)
- oman toiminnan vaikutus esteettisyyteen (esim. luokan sisustaminen oppilaskunnan esityksen pohjalta)

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- arjen rytmi ja perusasiat kuntoon perheissä
- arjen asioiden opettelua teemapäivien avulla
- yhteistyö terveydenhuollon kanssa varhaisessa vaiheessa
- haasteena nettiriippuvuus (näkyy mm. väsymisenä koulussa)
- liikunta osaksi koulun arkea
- konkreettiset kotitehtävät (esim. liikunta, kotitalous ja kuva-/videopäiväkirjan teko) yhdessä vanhempien kanssa
- älypuhelimen ja Pedanetin OmaTilan hyödyntäminen kotitehtävien dokumentoinnissa (kuva/video)

Mitkä ovat paikallisesti tärkeät, perusopetuksen tehtävää konkretisoivat näkökohdat?

Kulttuurista osaamista parhaillaan on taito kohdata erilaisia katsomuksia ja niiden taustalla olevia kulttuureja sekä käydä muiden kanssa dialogia omasta katsomuksestaan käsin ja muita kunnioittaen.

On myös tärkeä osata lukea, tulkita, käsitellä ja viestiä uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kirjoituksia, symboleja, kuvia, musiikkia, metaforia ja muita ilmaisutapoja. Tällainen katsomuksellinen lukutaito on tärkeä osa monilukutaitoa. (Opetusneuvos Pekka Iivonen)

Koulu on loistava paikka harjoitella vuorovaikutustaitoja. Koulussa on tultava toimeen kaikenlaisten, kivojen, ikävien ja monenikäisten ihmisten kanssa ja siellä oppii sietämään erilaisuutta. Niitä taitoja tarvitaan työelämässä. Lapsen taidot kehittyvät vain aikuisen ohjauksessa, harjoittelemalla. (e-norssi Maija-Liisa Ahonen)